Alajärvi (35.892.1.004)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Alajärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Alajärvi
Järvinumero: 35.892.1.004
Vesistöalue: Alajärven alue (35.892)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 626,04 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 43,57 km
Korkeustaso: 98,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

25 syyskuu 2019
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Tervaniemi)

25 syyskuu 2019
Ei levää
Sammonlahden suu

18 syyskuu 2019
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Tervaniemi)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Hauki, Muikku, Suutari ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Järvi löytyy läheltä Hämeenlinnan keskustaa. Järven itäreunalta on kaupungin keskustaan vain noin 5 km. Järvi on kooltaan 626 ha, valuma-alue 12100 ha ja maksimisyvyys noin 18,6 m. Järvi on kooltaan suurin yksittäinen järvi kunnassa. Järvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi. Järven valuma-alueesta on metsää yli 70 % ja peltoa vähän yli 6 %. Pääosa järvestä kuuluu Hämeenlinnan kaupunkiin, mutta pieni osa Inkalanlahdesta järven luoteiskulmassa kuuluu Hattulan kuntaan.

Alajärvi saa suurimman osan vedestään Hattulan Takajärvestä alkunsa saavan Alajoen kautta. Järveen laskee yhteensä 21 uomaa/ojaa. Alajärven vesi laskee Turun Valtatien 10 alittavan lyhyen joen kautta Iso-Munakkaaseen, Vähä-Munakkaaseen, Suojärveen, Viralanjärveen ja Kernaalanjärven kautta aina Vanajaveteen.

Nykytila ja suojelu

Järven tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, koska sen vettä käytetään tekopohjaveden tuotannossa. Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatunäytteitä kaikkiaan 246 kertaa vuosina 1966-2013. Lähes kaikki näytteet on otettu kahdesta eri kohdasta järvellä. Näytteenottajina ovat toimineet Uudenmaan ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 117 kpl suoritettiin noin 400 m Tervaniemestä länteen. Mittaukset ajoittuvat vuosille 1966-2013. Mittauspaikalla on 17,5 m syvää ja näytteet otettiin 0,2-17 m syvyydeltä. Näkösyvyys oli mittausaikana keskimäärin 2,4 m.

Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84 % ja alusvedessä 17 %. Päällysveden hapen määrä on pysynyt tasaisena vuosien aikana, mutta alusvedessä hapen määrän on laskenut ja happivajeet sekä happikadot ovat ylistyneet 2000-luvulle tultaessa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 12,1 µg/l ja alusvedessä 17 µg/l. Fosforin pitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joskin alusvedessä on esiintynyt muutaman kerran normaalia korkeampia pitoisuuksia johtuen happivajeesta. Alusveden vähäinen hapenmäärä vapauttaa pohjasedimenttiin sitoutunutta fosforia. Mikäli fosforia vapautuu runsaasti, järvi rehevöityy sisältäpäin eli järvellä on käynnissä sisäinen kuormitus, johon ei auta ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Alajärvellä ei ole tulosten perusteella sisäinen kuormitus käynnistynyt. Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu on erinomainen, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 12 µg/l ja hyvä pitoisuuden ollessa alle 30 µg/l.

Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 564 µg/l ja alusvedessä 738 µg/l. Typen pitoisuuksissa on nähtävissä jonkin asteista noususuhdannetta.


Mittauksista 112 kpl suoritettiin järven länsiosassa Järviöistenselällä noin 200 m Vohlisaaresta luoteeseen. Mittaukset suoritettiin vuosina 1976-2013. Mittauspaikalla on 11,7 m syvää ja näytteet otettiin 0,2-11 m syvyydeltä. Näkösyvyys on ollut mittauspaikalla keskimäärin 1,9 m.

Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84 % ja alusvedessä 7,7 %. Tervaniemen mittauksiin verrattuna tällä mittauspaikalla oli alusveden hapen määrä heikompi. Alusvedessä esiintyi useasti happikatoja.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 16 µg/l ja alusvedessä 40 µg/l. Alusveden hapettomuudesta huolimatta yli 100 µg/l pitoisuuksia ei ollut kuin 2 kertaa ja yli 50 µg/l pitoisuuksiakin 8 kpl. Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 642 µg/l ja alusvedessä 998 µg/l. Myös tässä osassa järveä olivat typen pitoisuudet lievässä kasvussa koko vesimassassa. Pitoisuuksien nousu oli selkeämpää alusvedessä kuin päällysvedessä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvellä elää mm. ahvenia, kuhia, haukia ja täplärapuja. Lintuja: kalalokki, harmaalokki, sinisorsa, kuikka, kalatiira, laulujoutsen, härkälintu, isokoskelo, tukkakoskelo, kanadanhanhi, telkkä, rantasipi, loppukesästä harmaahaikara, satunnaisesti kaakkuri.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannoilla on paljon kesämökkejä. Järvellä on useita ulkoilualueita, kuten Tervaniemi ja Soininsaari. Loimalahdessa on suosittu uimaranta, jossa vesi on ollut puhdasta lähes poikkeuksetta.

Järven jäälle on aurattu useana vuonna hiihto/luistelurata, jos talvi on ollut hyvä ja jää riittävän paksua. Rata kiertää Jylhän ja Soininsaaren ympäri ja vaihtoehtoinen lyhyempi rata kääntyy Tervaniemen kohdalla ja kiertää Kotasaaren ympäri.

Tarut ja tositarinat

Alajärven pohjoisosan rannoilla on ollut kivikautisia asuinpaikkoja. Alajärveen on upotettu kirkonkellot?

Aiheesta muualla