Elijärvi (31.003.1.005)

Hoppa till: navigering, sök








7 023 570 m³
0,00702 km³
7 023 570 000 l

Elijärvi är en ganska stor insjö i Laajoki (31) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Finlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Egentliga Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Elijärvi
Sjönummer: 31.003.1.005
Avrinningsområde: Laajoen yläosan alue (31.003)
Huvudavrinningsområde: Laajoki (31)

Basuppgifter

Yta: 495,34 ha
Djup: 2,37 m
Medeldjup: 1,42 m
Volym: 7 023 570 m³0,00702 km³
7 023 570 000 l

Strandlinje: 20,44 km
Höjd över havet: 54,3 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu och Suutari

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 52' 44.4", 22° 18' 15.84"

Järven erityispiirteet

Nykytila ja suojelu

Elijärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 luokittelun mukaan hyvä. Ravinnepitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina pitkällä aikavälillä, tosin kesäisin kokonaisfosforipitoisuus on ollut suurempi kuin talvella ja noussut hieman 1970-luvun tasosta. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti, ja hyvin suuriakin pitoisuuksia on mitattu. Järven kasviplanktoniin kuuluva limalevä voi selittää ajoittain suuret klorofyllipitoisuudet humusjärvessä, mikäli limalevä on erityisen runsas joinakin kesinä.

Veden happipitoisuus on kesällä ja usein talvellakin hyvä pintavedessä, mutta alusvedessä on esiintynyt voimakasta hapen vajausta talvisin.

Järven humuspitoisuus on vaihdellut melko suuresti, mutta näyttää kasvaneen pitkällä aikavälillä. Etenkin kesäinen sameus on lisääntynyt huomattavasti, mutta näkösyvyys on pysynyt 1-2m välissä, eikä selkeää muutossuuntaa ole havaittavissa. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut talvisin selkeästi pienempi kuin kesäisin, mutta pH-arvojen vaihtelu on ollut pääsääntöisesti tasaista, eikä muutossuuntaa ole osoitettavissa. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus laski 1970-luvulta 1980-luvulle, ja on pysynyt tasaisena sen jälkeen.


Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013

Päivitetty 12.7.2015

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.6.2015

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla