Gallträsk (81.055.1.009)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gallträsk on keskikokoinen järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Gallträsk
Järvinumero: 81.055.1.009
Vesistöalue: Espoonjoen valuma-alue (81.055)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)

Perustiedot

Pinta-ala: 11,17 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,62 km
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kauniainen
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Kuore, Suutari, Säyne (kala), Toutain, Täplärapu ja Vimpa

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask

Kauniasten kaupungin ainoa järvi Gallträsk on muodostunut 7200 vuotta sitten Itämerestä ja se on nylyisin noin 31,4 metriä korkeammalla Itämeren pinnasta. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys on noin 1,5 metriä.

Järvi laskee koillisosan ojaa pitkin Espoon Lippajärveen ja siitä Pitkäjrven kautta Espoonjoen kautta mereen.

Nykytila ja suojelu

Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila

Järven nykytilaan on vaikuttanut ihmisen toiminta. Järveen laskettiin vuosien 1920 ja 1970 välisenä aikan jätevesiä, joka saastutti järveä siinä määrin, että järvi jouduttiin jo 1950-luvulla asettamaan uintikieltoon. Jätevesien laskemisen loputtua ja keskitetyn viemäröinnin rakentamisen jälkeen järven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat laskeneet lähemmäksi luonnontilaisen järven arvoja. Järven sisäinen kuormitus kuitenkin pitää järven tilan edelleen rehevänä.

Gallträskin veden laatu vaihtelee alueittain hyvän ja tyydyttävän välillä. Haitallisia leväkukintoja ei ole havaittu järvessä viime vuosina. Kuitenkin talvisin happitilanne heikkenee, jonka aiheuttama ravinnepitoisuuden kasvu heikentää järven laatuluokitusta. Talven happikadot aiheuttavat myös kalakuolemia.

Järven pohjasedimentti on lieväti pilaantunut raskasmetalleista, joista sinkin määrä ylittää raja-arvon järven länsipäässä. Lievästi ylittyviä ohjearvoja on seuraavilla raskasmetalleilla: lyijy, elohopea, kadmium ja kupari. Tämän pilaantuminen arvellaan johtuvan alueella sijainneista paristotehtaasta ja kaatopaikasta.

Kunnostushanke 2008-2011

Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/kunnostushanke_v._2012

Galllträsk kunnostettiin erillisellä hankkeella vuosien 2008-2011 välisenä aikana. Kunnostuksessa poistettiin järvestä noin 2 hehtaarin alueelta pohjasedimenttiä, jotta järvelle saataisiin lisävesitilavuutta.


Suojelu

Gallträsk itsessään ei ole suojeltu, mutta sen länsipäässä sijaitsee Träskmossenin suoalue, joka on vuonna 1988 rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lähde:http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila

Gallträskin kalalajeihin kuuluvat ruutana, särki, hauki ja ahven. Kalamäärät vastaavat Uudenmaan rehevien järvien tasoa, mutta johtuen kalojen suuresta keskikoosta niiden yksilömäärä on kohtuullinen.

Muita eläimiä on järven alueella niukasti. Havaintoja on tehty telkistä, sinisorsista ja piisamista.

Järvessä on paljon ilmaversoisia ja kelluslehtisiä kasveja. Järvellä on tehty vuonna 2002 vesi- ja rantakasvillisuuden inventaario, jossa runsaimmin löydettiin seuraavia kasveja: karvalehti, kurjenjalka, punakoiso, ranta-alpi, rantapalpakko, uistinvita, ulpukka, vehka, keltakurjenmiekka, isonäkinsammal ja rantakukka.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla