Humaljärvi (81.061.1.014)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








18 870 700 m³
0,0189 km³
18 870 700 000 l

Humaljärvi on melko iso järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Humaljärvi
Järvinumero: 81.061.1.014
Vesistöalue: Estbyån valuma-alue (81.061)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)

Perustiedot

Pinta-ala: 429,5 ha
Syvyys: 9,16 m
Keskisyvyys: 4,39 m
Tilavuus: 18 870 700 m³0,0189 km³
18 870 700 000 l

Rantaviiva: 16,68 km
Korkeustaso: 17,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kirkkonummi
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

26 kesäkuu 2018 16:32:00
-16 cm (Vedenkorkeus)
Humaljärven pato

10 toukokuu 2018 18:59:00
+16 cm (Vedenkorkeus)
Humaljärven pato

25 huhtikuu 2018 06:50:00
Jäätön kausi alkoi
Humaljärven pato

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Kuore ja Suutari

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Humaljärvi on Kirkkonummen toiseksi suurin järvi. Humaljärvi on sameavetinen järvi, joka on entistä merenpohjaa. Järven pituus ja halkaisija ovat noin 3,5 x 2,5 km. Humaljärvessä on kaksi saarta sekä muutamia luotoja tai pintaan ulottuvia kiviä.

Humaljärvi näkymä lounaaseen.jpg

Kuva 1. Humaljärven selkä

Ympäröivä rantamaasto länsi- ja pohjoispuolla on loivapiirteistä, pääosin peltoja, etelässä ja idässä metsäiset rannat kohoavat selvästi korkeammalle. Vastaavat muodot heijastuvat myös järven pinnan alla, sillä länsi- ja pohjoisrannat ovat matalia, itä- ja etelärannat jyrkempiä.

Läntisen kolmanneksen syvyys on enimmillään noin 4-5 metriä, järven keskiosan ja itäpään enimmillään noin 7-8 metriä.

Pinnankorkeutta säädellään lounaisnurkasta lähtevän lasku-uoma Ingelsån suulla olevalla pohjapadolla. Kyseisen puron alajuoksulta on otettu 1990-luvun alkupuolelta lähtien vettä puhdistettavaksi teollisuuden ja kunnan tarpeisiin.

Nykytila ja suojelu

Järven vedessä on alkanut esiintyä loppukesästä tyypillisesti paljon levää 2000-luvun puolivälin jälkeen maatalouden lisääntyneestä kuormituksesta ja Kirkkonummen kaupungin omistaman Volskodin (vanhainkoti) jätehuollon pettämisestä johtuen.

Raakavedenoton vuoksi järvellä on voimassa lääninhallituksen 1990-luvun alussa määräämä polttomoottoreiden käyttökielto.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Sameavetisen järven tärkeimmät saalislajit ovat kuha, ahven ja hauki.

Järven vesikasvillisuus on kaksijakoinen. Suuressa osin rantaviivaa kasvillisuus on hyvin vähäistä, mutta länsirannan vesikasvillisuus (järviruoko, järvikaisla) on tyypillistä rehevälle järvelle.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Pohjoisrannoilla on viljelysmaata.

Järven länsipäässä sijaitseva Volsin vanhainkoti, Wohls Gård ja koillisreunalla sijaitseva Veklahti lienevät suurimmat yksittäiset järven vaikutuspiirissä sijaitsevat asuinkeskittymät.

Lisäksi rannoilla on haja- ja loma-asutusta.

Humaljärvessä ei ole kunnan yleistä uimarantaa.

Kalastusalueen osakaskunnat: Kvarnbyn osakaskunnat ja Smedsbyn kalastuskunta.

Järvellä on voimassa Kalastusalueen vuonna 2012 määräämä verkkojen silmäkoon minimikoko 45 mm. Kvarnbyn kalastuskunnan alueella suositeltu minimisilmäkoko vuodesta 2015 lukien on 55 mm, muuttuen vähimmäismääräykseksi vuoden 2018 alusta.

Tarut ja tositarinat

Sigurdsin kartano

Järven länsipäässä sijaitsee Sigurdsin kartano, jonne seudun valkoiset joukot olivat kokoontuneet sisällissodan aikaan talvella 1917-1918. Nämä joukot perääntyivät punaisten hyökkäyksen tieltä jään yli itään, kuuleman mukaan noin 600 miestä ja 100 hevosta.

Porkkalan vuokrakauden aikainen Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja kulki Humaljärven poikki 1944-1956. Järven länsipäässä Volsintiellä Sigurdsin kartanon kohdalla on tästä muistuttamassa valtioiden rajapyykit, joskin liikenneturvallisuussyistä todellista historiallista paikkaa etelämpänä.

Wohls Gård

Länsirannalla sijaitseva Wohls Gård on 1600 -luvulta ja sen päärakennus on 200 vuotta vanha ja kartanopuisto on Kirkkonummen vanhin. Kirkkonummen kunta osti tilan 1892 asessori Johan Logenin perillisiltä ja käytti sitä kunnalliskotina. Helmikuussa 1918, taisteluiden käydessä punaisten ja valkoisten välillä Sigurdsin tilan tuntumassa, Wohls Gårdin vanhassa rakennuksessa toimi sotasairaala. 1970-luvun keskivaiheesta asti Wohls on seissyt tyhjillään, kunnes Kirkkonummen Aktia Säästöpankkisäätiö on v.2011 lähtien kunnostanut rakennuksia ja kartanopuistoa. Kartanossa toimii tilausravintola.

Wohls Gård

Tutkimus ja seuranta

Humaljärven vedenlaatua on tutkittu Kirkkonummen kunnan ja Suomen Sokeri Oy:n toimesta. Syynä vedenlaadun tarkkailuun on Volsin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu ja Suomen Sokerin vedenottoon liittyvä vesistötarkkailuvelvoite.

Tehdyt toimenpiteet

Humaljärven Seurannan raportteja Kirkkonummen kunnan sivuilla

Aiheesta muualla

seurantatietoja Humaljärven padolta

Kvarnbyn kalastuskunta

Humaljärven kalataloudellinen tarkkailu v.2010, Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö