Hunttijärvi (19.003.1.014)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








7 327 460 m³
0,00733 km³
7 327 460 000 l

Hunttijärvi on melko iso järvi Mustijoki (19) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Hunttijärvi
Järvinumero: 19.003.1.014
Vesistöalue: Mäntsälänjoen valuma-alue (19.003)
Päävesistö: Mustijoki (19)

Perustiedot

Pinta-ala: 150,23 ha
Syvyys: 13,28 m
Keskisyvyys: 4,88 m
Tilavuus: 7 327 460 m³0,00733 km³
7 327 460 000 l

Rantaviiva: 8,79 km
Korkeustaso: 72,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

31 elokuu 2018 14:21:00
Hieman levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Janoranta)

28 elokuu 2018 07:42:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Janoranta)

22 elokuu 2018 07:55:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Janoranta)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Karppi, Kuore, Muikku, Toutain ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Hunttijärvi sijaitsee Mäntsälän koillisosassa Lahdenväylän ja Pohjoisen Pikatien välissä. Hunttijärven pinta-ala on 1,6 km2. Hunttijärvi on Mäntsälän järvistä syvin, sen suurin syvyys on 13,28 metriä ja keskisyvyyskin 4,88 metriä. Järven vedenpintaa on laskettu 1950-luvulla noin puoli metriä peltojen kuivatustarkoituksessa. Valuma-alueen pinta-ala on noin 14,1 km2. Valuma-alueesta noin 30 % on peltoa.

Hunttijärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Järven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksessa. Järven fysikaalis-kemiallinen tila ja biologisten tekijöiden luokitus on tyydyttävä vuoden 2013 luokituksessa. Hunttijärven osalta ekologinen tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2021 mennessä.

Hunttijärvi on mukana valtakunnallisessa leväseurannassa. Vuonna 2015 Hunttijärvellä havaittiin hieman levää heinäkuun puolivälissä ja elokuun lopussa. Hunttijärvellä on todettu aiemminkin sinileväesiintymiä.

Hunttijärven länsiosaan rajautuu Saaren 1-luokan pohjavesialue.

Veden laatu

Hunttijärvi voidaan luokitella reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (35 µg/l) ja klorofyllipitoisuutensa (18 µg/l) perusteella. Hunttijärven kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo pintavedessä avovesikaudella on noin 1117 µg/l. Hunttijärvellä on ollut alhaisia happipitoisuuksia syvänteessä kevättalvisin ja loppukesäisin.

Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että Hunttijärven klorofyllipitoisuus on kasvussa. Myös Hunttijärven kasvukauden pintaveden typpipitoisuus on ollut kasvussa. Kokonaisfosforipitoisuus sen sijaan on vähän laskenut.

Nykytila ja suojelu

Hunttijärvellä on ollut kaksi EU-hanketta:

• Hunttijärven kalastuskunnalle on myönnetty POMO-rahaa vuosina 1996-1999 Hunttijärven vedenlaadun ja kalastotutkimusten jatkoseurantaan.

• Vuonna 2005 aloitettiin uusi hanke ALMA-rahalla. Rahoitus hankkeeseen tuli Maaseudun kehittämisyhdistys SAMPO ry:stä, joka myönsi Alueellisesta maaseutuohjelmasta (ALMA) 4/5 tarvittavasta rahoituksesta ja 1/5 rahoituksesta oli järven osakaskunnalta. Hankkeen tavoitteena oli torjua Hunttijärven rehevöitymistä ja turvata järven virkistys- ja kalastuskäyttöä. Hanke jakautui kolmeen osahankkeeseen: Osahanke 1: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen. Osahanke 2: Kasvinravinteiden käytön tehostaminen peltoviljelyksillä (ravinnetaseselvitys valuma-alueen tiloilta (13 viljatilaa, 2 karjatilaa ja yksi hevostila). Osahanke 3: Hunttijärven koekalastus kurenuotalla 2005.

Hunttijärvellä on tutkittu sulkasääskikantaa ja Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt hapetussuunnitelman, jossa todettiin selvä kesäaikainen hapetustarve. Hapetussuunnitelmaa ei kuitenkaan ole pystytty toteuttamaan rahoituksen puutteesta johtuen. Osakaskunta seuraa järven happitilannetta hankkimallaan happimittarilla.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Hunttijärven vesikasvillisuus on hyvin runsasta. Rantoja kiertää ilmaversoisvyöhyke, jossa esiintyy järvikortetta, järviruokoa, saroja, leveälehtistä osmankäämiä, saroja ja heiniä. Näiden edessä on hyvin tiheää ulpukkakasvustoa. Ulpukoiden seassa on paljon uistin- ja ahvenvitaa. Korkeiden kalliorantojen edessä järven itäpuolella ja kivikkorannoilla järven länsipuolella ei näyttäisi olevan paljoakaan kasvillisuutta.

Hunttijärvessä esiintyy ainakin lahnaa, särkeä, ahventa, kiiskeä, madetta, kuhaa, haukea ja peledsiikaa. Hunttijärveen on istutettu mm. vuonna 2010 ja 2014 peledsiikaa. Osakaskunta on seurannut kalatilannetta kaikuluotaimella.

Hunttijärvellä on tehty tehonuottauksia viimeisen kerran vuosina 2007 ja 2008. Järvellä on tehty myös koekalastuksia vuosina 2005 ja 2010. Vuoden 2010 koekalastuksessa huolestuttavaa oli kuhan poikasten puuttuminen saaliista. Kuhan poikasia oli vain neljä kappaletta, kun vuonna 2005 niitä oli yli 4500 kappaletta.

Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Hunttijärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2003, 2006, 2009 ja 2012. Haitallisten sinilevien osuus on ollut hyvin alhainen (esim. 0,6 % vuonna 2006). Hunttijärvellä on tutkittu myös pohjaeläimiä vuonna 2009.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Hunttijärven valuma-alueella oli 250 vakituista asukasta ja n. 50 lomamökkiä vuonna 1991. Lomamökkien määrä ei näyttäisi lisääntyneen (2008). Haja- ja loma-asutuksen osuus Hunttijärven laskennallisesta fosforikuormituksesta oli noin 15 % vuonna 1991. Peltoviljelyn osuus oli 63 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Levannon vesiosuuskunta toimittaa vain puhdasta vettä eikä ole rakentanut viemäriverkostoa, vaikka sitä on esitetty Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 15.12.2010.

Hunttijärvellä on kaksi kunnan uimarantaa, joita käytetään paljon. Toinen rannoista sijaitsee järven pohjoispäässä (Levannon ranta), toinen länsirannalla (Saaren ranta). Hunttijärven virkistyskäyttö on suurta. Järvellä toimivat aktiivisesti Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunnat (Saaren ja Levannon osakaskunta).

Tarut ja tositarinat

Seuranta ja tarkkailu

Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Hunttijärven veden laatua vuosittain 2001-2003 sekä vuosina 2006, 2009 ja 2012. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa neljän vuoden välein eli seuraava näytteenotto tapahtuu vuonna 2016.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Hunttijärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2018. Näin ollen Hunttijärvestä saadaan jatkossa tietoa joka toinen vuosi.

Aiheesta muualla

Hunttijärven osakaskunnat

Julkaisut

Mäntsälän Hunttijärven hapetussuunnitelma (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 11/2011) Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008) Mäntsälän Hunttijärven kunnostaminen (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 5/2006)