Iijärvi (61.341.1.002)

Jump to: navigation, search








104 620 000 m³
0.105 km³
104 620 000 000 l

Iijärvi is a large lake in the Iijoki (61) main catchment area. It is located in the region: Pohjois-Pohjanmaan maakunta. It belongs to the environmental responsibility area of the Pohjois-Pohjanmaan ELY Centre.

The lake

Name: Iijärvi
Lake code: 61.341.1.002
Catchment area: Iijärven lähialue (61.341)
Main catchment area: Iijoki (61)

Basic information

Surface area: 2 053.72 ha
Depth: 20 m
Mean depth: 5.09 m
Volume: 104 620 000 m³0.105 km³
104 620 000 000 l

Shoreline: 110.08 km
Elevation: 254.1 m

Administrative divisions

Municipality: Kuusamo
Region: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY centre: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
River basin district: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

This data comes from data systems maintained by the Finnish Environment Institute (SYKE) and it cannot be edited by users. If you detect errors in this data, please inform about them on the discussion page of user SYKE.

Discussions
Most recent observations

25 heinäkuu 2015
15.1 °C
Kuusilahti

18 heinäkuu 2015
17.5 °C
Kuusilahti

15 heinäkuu 2015
14.5 °C
Kuusilahti

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Hydrological forecasts

No hydrological forecasts are available for this lake

Fish

Fish atlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Jokirapu, Muikku and Säyne (kala)

In more detail: Pm kala1 21x21.png

User observations:
There are no user observations regarding fish from this lake

Pm leg 17x21.png User
Pm leg kokenut 17x21.png Experienced
Pm leg asiantuntija 17x21.png Expert
Pm leg viranomainen 17x21.png Authority

Pm tapahtuma 17x21.png Event
Pm havaintopaikka 17x21.png Observation site
Pm valokuva 17x21.png Picture
Pm kohde 17x21.png Other

You can add content when you are logged in.

65° 49' 36.48", 29° 25' 16.32"

Järven erityispiirteet

Iijärvi sijaitsee Iijoen latvoilla Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 20,5 km2. Suomen viidestä Iijärvestä se on kooltaan keskimmäinen.

Järven keskisyvyys on 5,1 metriä ja suurin syvyys 20 metriä. Järvi on rikkonainen ja siinä on pitkiä lahtia ja niemiä, joten rantaviivaa on peräti 110 km. Suurin saari on Kaaperinsaari (61 ha). Muita isompia saaria ovat Korkeasaari, Kalliosaari, Petäjäsaari ja Lihasaari.

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 300 km2 ja sen järvisyys 17,3 %.

Iijärvestä vesi laskee Niskavaaran länsipuolelta kulkeavaa kapeaa ja pitkää lahtea pitkin pieneen Taskulampeen ja edelleen Poussunjärveen.

Tulouomia on useita. Pohjoisesta vettä tulee Pukasta Perjakkakosken kautta ja idässä Rajajoki laskettelee Rajalammesta. Itäiseen osaan järveä laskee myös vedet Kylmäjärvestä Kylmäsalmen kautta. Kaakosta saapuu Penikkajärven vesi Penikkajokea pitkin. Penikkajokeen laskee myös Säynäjäpuro Säynäjäluomasta. Iijärven länsipäähän laskee vielä Tamppikoski Petäjälammesta. Näiden uomien välissäkin rannat ovat väärällään pieni puroja ja ojituksia.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Iijärvessä on runsas kalalajisto: järvilohi, siika, muikku, ahven, hauki, made, särki, kiiski.

Vesilintuja ovat: telkkä, isokoskelo, tavi, sinisorsa, kuikka. Lisäksi eri puolella järveä on vaihtelevasti kalalokkeja ja kalatiiroja. Lisäksi joutsenet pysähtyvät järvellä keväisin.

Järven vaihtelevasta syvyydestä johtuen vesikasvillisuus vaihtelee järven eri osissa. Matalimmissa osissa sekä lahdissa kasvaa järviruokoa, järvikortetta, ulpukoita, lumpeita sekä ahvenenvitaa.

Satunnaisesti myös saukko ja minkki voi vierailla järven rannoilla.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Iijärven rannoilla on sekä pysyvää asutusta että loma-asutusta, josta loma-asutuksen osuus on 2010-luvulla huomattavasti suurempi.

Nuottakalastusta harjoitetaan järvellä myös elinkeinona ja nuotalla pyydetään lähinnä muikkuja. Lisäksi järvestä pyydetään muita kaloja kuten siikaa, järvilohta, haukea, ahventa ja madetta joko verkoilla, katiskoilla, virvelillä, uistelemalla tai mato-ongella.

Uitto

Iijärvi oli Iijoen uittoreitin alkupäässä, jota kautta puutavaraa uitettiin sahoille ja muille tuotantolaitoksille. Vuosisadan vaihteessa Kuusamosta vedenjakajan takaa hakatut puut tuotiin uittamalla Kuusamojärven Mustalahteen, josta puut nostettiin maalle ja ajettiin seuraavana talvena Iijärveen uittoa odottamaan. Vuosina 1922–1923 Vanttajan kannaksen poikki rakennettiin höyrykoneilla käyvä kaksiosainen siirtorata, joka kuljetti puut Kuusamojärvestä Vanttajajärven kautta Iijärveen. Uittoreitin vuoksi alapuolisia koskia jouduttiin ruoppaamaan, joka aiheutti järven veden pinnan laskua. Samoin uiton sivuvaikutuksena järvessä oli vielä uiton loputtua uppotukkeja, joita pyrittiin keräämään pois. Viimeinen uitto Iijoen yläosalla oli vuonna 1975.

Tarut ja tositarinat

Iijärven nimi lienee lainattu saamelaisesta sanasta sanasta ijja "yö", josta se on periytynyt suomalaisasutuksen muodostuttua 1600-luvulla. Lähde Koillisen järvillä.

Aiheesta muualla