Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Iisvesi, Virmasvesi, Rasvanki on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Iisvesi, Virmasvesi, Rasvanki
Järvinumero: 14.722.1.001
Vesistöalue: Iisveden - Virmasveden alue (14.722)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 16 446,6 ha
Syvyys: 34,47 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 464,22 km
Korkeustaso: 97,9 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

30 marraskuu 2018 10:30:00
1 °C
Etelä-Saikari

30 marraskuu 2018 10:30:00
Ei levää
Etelä-Saikari

15 marraskuu 2018 13:15:00
5 °C
Etelä-Saikari

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Kuore, Muikku, Säyne (kala) ja Toutain

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Tervon, Rautalammin, Suonenjoen ja Kuopion kunnissa Pohjois-Savossa. Sen pinta-ala on 164 km2 ja pinnankorkeus 97,9 metriä merenpinnan yläpuolella.

Järvi on jakautunut kolmeen suurempaan altaaseen, jotka ovat Iisvesi, Virmasvesi ja Rasvanki. Järveä luonnehtivat suuret saaret ja pitkät järveä halkovat niemet, kuten Lieteniemi, joka erottaa Virmasveden Iisvedestä.

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvangin yli 400 saaresta suurimmat ovat Pulkkilansaari ja Käpysaari sekä Virmasveden ja Rasvangin selät toisistaan erottava Linnonsaari. Etelämpänä sijaitsee kapea ja pitkä Kuninkaansaari.

Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki saa muun muassa vetensä pohjoisempana sijaitsevasta Nilakasta, joka laskee Rasvangin Koskiselälle Äyskosken kautta. Myös idempänä sijaitseva Hirvijärvi - Ahveninen laskee vetensä Rasvankiin. Kuttajärvi laskee Virmasveteen. Etelässä sijaitseva Suontienselkä laskee Suonenjoen kautta Iisveteen. Iisvedestä vedet puolestaan laskevat länteen samassa tasossa olevaan Niiniveteen Tervolan kanavan, Säynätsalmen, Vaajavirran ja Putaansalmen kautta, josta ne jatkavat matkaansa etelään Miekkaveteen Nokisenkosken kautta.

Nykytila ja suojelu

Iisveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen, Rasvangin ja Virmasveden osalta hyvä. Vain pitkä ja kapea Karttulanlahti on luokiteltu tyydyttäväksi. Vesi on vähähumuksista ja varsin kirkasta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesistöön on istutettu haukea, kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja lahnaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Iisvedellä on rantaviivaa 464 km, ja sen rannoille on keskittynyt kolme asutuskeskusta: Virmasveden rannalla sijaitseva Karttula, Rasvangin rannalla sijaitseva Tervo ja aivan Iisveden eteläisimmässä päädyssä Suonenjoen kaupungin Iisveden taajama.

Tarut ja tositarinat

Iisvesi oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen sisämaan suurin puutavaran lähetysasema ja sisävesien suurin puutavaran lastauspaikka. Siellä oli myös useita sahalaitoksia.

Aiheesta muualla