Iso-Vihtari (04.274.1.024)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Iso-Vihtari on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Iso-Vihtari
Järvinumero: 04.274.1.024
Vesistöalue: Kermajärven alue (04.274)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 662,19 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 52,69 km
Korkeustaso: 87,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Järvilohi, Kuore ja Muikku

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Iso-Vihtari on 662,19 ha kokoinen järvi Heinävedellä, Etelä-Savossa. Rantaviivaa Iso-Vihtarilla on 52,69 km. Iso-Vihtari laskee pohjoisosastaan Kermajärveen ja täten kuuluu Kermajärven vesistöalueeseen, päävesistönään Vuoksi. Iso-Vihtarin syvin kohta löytyy Piirolanlahdelta, jossa veden syvyys on hieman yli 30 metriä.

Järvi on puhdasvetinen sekä karu ja sen ekologinen tila on erinomainen.

Heinäveden kunnassa sijaitsee myös Pieni Vihtari-niminen järvi, jonka pinta-ala on 194,86 ha.

Nykytila ja suojelu

Iso-Vihtari on karu, vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on erinomainen. Järven vesi on kirkasta ja vain hieman väriltään rusehtavaa. Iso-Vihtarin vedenlaatua on seurattu Vihtarinniemestä itään olevasta syvänteestä.

Iso-Vihtarin edustalla on niukalti hiekkarantaa, kalliorantamaisen kivikkoista ja karua metsämaata. Rantakasvillisuus on niukkaa.

Lahdenpohjukoissa esiintyy luhtaisia rantoja, joissa kasvaa ruoho-saraluhtaa. Lajistoon kuuluu myös muun muassa kastikat, järvikorte ja –ruoko, kurjenjalka, rentukkaa sekä pullosaraa. Järvellä esiintyy myös järvisätkintä sekä kelluslehtisinä ulpukkaa.

Iso-Vihtarin Luvelan louhikko on valittu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi kohteeksi karun, rantaan asti ulottuvan louhin vuoksi. Myös Iso-Purunlahden rantaluhta on paikallisesti arvokas kohde. Pieni Purunlahden ja Humalniemen louhikot ja kalliojyrkänteet ovat myös tärkeä, säilytettävä elinympäristö.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen iski rapurutto 1990-luvulla. 2000-luvulla rapuja on istutettu lisää. Järvessä esiintyy siikaa, muikkua, ahventa, haukea, madetta, kuhaa ja järvitaimenia sekä muutamia särkikaloja.

Tyypillisesti karujen järvien linnustoon kuuluu kuikka. Alueella on myös sorsalintuja kuten telkkää ja sinisorsaa sekä lokkilinnustoon kuuluvia lintuja kuten kalalokki, selkälokki sekä kalatiira. Iso-Vihtarin kivikkorannoilla viihtyy myös rantasipi sekä västäräkki. Iso-Vihtarin alueella on tavattu nisäkäslajeista muun muassa majavaa ja hirveä.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Iso-Vihtarin alueella on jonkunverran loma-asutusta ja järvi on suosittu kalastuspaikka. Piirolanlahti on erityisesti kalastajien suosiossa.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla