Jääsjärvi (14.821.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








371 723 000 m³
0,372 km³
371 723 000 000 l

Jääsjärvi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Jääsjärvi
Järvinumero: 14.821.1.001
Vesistöalue: Jääsjärven lähialue (14.821)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 8 111,08 ha
Syvyys: 28,2 m
Keskisyvyys: 4,58 m
Tilavuus: 371 723 000 m³0,372 km³
371 723 000 000 l

Rantaviiva: 303,73 km
Korkeustaso: 92,3 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot
Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Kuore, Muikku, Suutari, Säyne (kala) ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Sysmän reitin yläosassa sijaitseva Jääsjärvi kuuluu Hartolan ja Joutsan kuntien alueella Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Sysmän reitille on ominaista lyhyiden virtavesijaksojen ja vaihtelevan kokoisten järvialtaiden vuorottelu. Reitin vedet virtaavat Suonteen lounaisosasta ja Viherinkosken kautta Viheriin, josta Jääsjärveen on kaksi laskua. Läntinen reitti virtaa Joutsan Myllynkosken kautta Angesselkään ja sieltä etelään mm. Laiskaselän ja Oravakivensalmen kautta Jääsjärveen. Angesselkä saa myös lisävesiä Rautavedeltä. Eteläinen reitti virtaa Viheristä mm. Retisen uittokanavan kautta Jääsjärven Talaslahteen. Jääsjärven lounaispäästä vedet virtaavat Tainionvirran ja järvien kautta Päijänteeseen.

Jääsjärven etelä- ja kaakkoisosan suurta yhtenäistä vesialuetta kutsutaan Jääsjärveksi. Tämän varsinaisen Jääsjärven pituus on pohjoisesta etelään noin 15 km, ja järven leveys on 10 km. Alueen suurimmat saaret ovat Vehkasalo, Hirtesalo, Kotisalo, Ohrasaari, Urrionsaari ja Nautsalo. Noin kahdeksan kilometrin pituinen vesireitti, jonka kapein kohta on Oravakivensalmi, yhdistää varsinaisen Jääsjärven pohjoisessa olevaan järven osaan. Pohjoinen osa muodostuu Joutsan puolella olevista pienistä selistä ja ne ovat luoteesta kaakkoon Puttolanselkä, Angesselkä ja Joutsansalmi. Angesselästä erkanee etelään noin 10 km pituinen Rääpönsalmi, jonka eteläpäässä Hartolan puolella on Rautavesi (Akonselkä). Rautavettä ja varsinaista Jääsjärveä erottaa vain Hartolan kirkonkylästä pohjoiseen suuntautuva harju.

Nykytila ja suojelu

Jääsjärven viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 25.6.2009 ja tekijänä oli Keski-Suomen ELY. Mittauspisteet kokonaissyvyys on 28 metriä. Näkösyvyys, sameus ja väriluku olivat erinomaiset. Kokonaisfosfori oli erinomainen ja hyvä. Lehtivihreä oli hyvä. Happamuus eli pH oli 6,70-7,20 mittaussyvyyksissä 1-27 metriin. Hapen kyllästysaste oli erinomainen mitattuna 1 ja 15 metrin syvyydeltä ja tyydyttävä 27 metrissä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Jääsjärvi on järvitaimenen tärkeitä syönnösalueita; niiden väliset vesireitit ovat myös tärkeitä vaellusväyliä.Hartolan Jääsjärvi on linnuston puolesta yksi edustavimmista reittivesistä Suomessa. Järvi on runsassaarinen, matala ja karikkoinen. Vesien mataluus helpottaa lintujen ravinnon hankintaa. Järven linnustollisesti arvokkain alue on Lemminginselän-Ohrasaaren alue, jossa pesii lähes kolmannes järven vesi- ja lokkilinnustosta.

Jääsjärven eräänlainen nimikkolaji on kuikka, joita pesii järvellä noin 60 paria. Havaittujen kuikkayksilöiden määrä on vaihdellut vuosittain 190-328 yksilön välillä kuikkien lisäksi järvellä pesii: härkälintu, tukkakoskelo, punasotka, tukkasotka, nokikana ja lapasorsa. Järven linnustoon kuuluvat myös runsaat lokkiesiintymät. Kaikki sisämaan lokit: kalalokki, harmaalokki, selkälokki, naurulokki ja pikkulokki pesivät järvellä. Lisäksi vesistön lajeja ovat kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki sekä rytikerttunen.

Lähteet: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys 2001, Hartolan kalastusalue, Suonteen, Myllykosken ja Viherinkosken käyttö- ja hoitosuunnitelma 2006-2010, Valtion ympäristöhallinto.

Aiheesta muualla