Joutsjärvi (14.812.1.002)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








38 372 500 m³
0,0384 km³
38 372 500 000 l

Joutsjärvi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Joutsjärvi
Järvinumero: 14.812.1.002
Vesistöalue: Joutsjärven - Tainionvirran alue (14.812)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 012,3 ha
Syvyys: 23,66 m
Keskisyvyys: 3,79 m
Tilavuus: 38 372 500 m³0,0384 km³
38 372 500 000 l

Rantaviiva: 53,6 km
Korkeustaso: 85,6 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Harjus, Muikku ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Sysmä kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen sisällä Sysmä sijaitsee ala-alueiden Järvi-Suomi sekä Lounaismaan ja Pohjanmaan rannikko vaihettumis vyöhykkeessä. Sysmän lounaiskulma on Etelä-Hämeen lehtokeskuksen reuna-aluetta. Maaperä on pääosin moreenin ja kalliomaan vuorottelua. Joutsjärven ympäristössä esiintyy avokallioita ja kalliomaata sekä hienojakoisia maa-aineksia, savea ja silttiä, joita esiintyy pääosin jokien ja järvien ranta-alueilla.

Nykytila ja suojelu

Joutsjärven – Tainionvirran alueeseen kuuluvalta Joutsjärven Harvalanselältä on otettu vesinäytteitä 10.8.2009. Kokonaissyvyydeltään 3,5 metrin syvyisellä näytepisteellä ei ollut havaittavissa lämpötilakerrostuneisuutta vaan vesi oli lähes tasalaatuista koko vesipatsaassa. Tuotantotyypiltään Harvalanselkä oli kokonaisfosfori- ja klorofylli a-pitoisuuksiensa perusteella lähinnä lievästi rehevä.

Värilukunsa ja kemiallisen hapenkulutuksensa perusteella vesi oli vähähumuksista, vaikka näkösyvyys järvellä olikin ainoastaan 1,5 metriä. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Joutsjärven Harvalanselkä kuului kesän 2009 tulosten perusteella luokkaan hyvä.

Joutsjärven rantavyöhyke oli surviaissääskilajiston perusteella luokiteltavissa reheväksi. Piilevälajisto ilmensi kuitenkin karua ja erinomaista vedenlaatua. Piileväindekseistä poiketen ekologinen jakauma osoitti, että lajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit.

Luonto ja lajistoa

Hoikkaängelmä, hakarasara ja ketoneilikka kasvavat Joutsjärven laidun perinnemaisemakohteilla. Lehto- ja rinneniittyjen sekä tienvarsien ja ratapenkereiden lajista on mäkikauran esiintymätieto Joutsjärveltä.

Naurulokki yhdyskuntia on Joutsjärvellä Salonsaaren länsirannalla. Kaulushaikaralla on reviiri Joutsjärven Lemmonlahdesta ja Muurahaislahdesta. Kurki pesii todennäköisesti Joutsjärven Muurahaislahden rantasoilla. Ruskosuohaukka Joutsjärven Muurahaislahdessa ja kuhankeittäjä Huutoniemellä. Muita lajeja: selkälokki, laulujoutsen.

Liito-oravasta on tehty aiemmin havaintoja Joutsjärven rantametsistä. Joutsjärven pohjoisrannalla Terriniemen länsipuolella liito-oravan elinalue on haapa-koivuvaltaisessa vanhassa metsässä.

Läntisen selän luodolla, Joutsjärvellä, on linnustokohde, jonka alueeseen kuuluu neljä kallioista saarta ja kolme pientä luotoa. Saarilla on huomattava merkitys selkävesilinnuston pesimäalueena. Kalliosaaressa pesii naurulokkikolonia sekä pikkulokkeja.

Pohjoisrannan metsässä, Joutsjärvellä, on eläimistökohde. Niemen vanhan metsän valtapuuston muodostavat haapa ja koivu sekä rannassa harmaaleppä. Puusto on ikärakenteeltaan vaihtelevaa. Lahopuuna on paljon järeää koivua ja haapaa. Pökkelöissä on runsaasti tikankoloja sekä muiden kolopesijöiden pesiä.

Salonsaaren länsirannalla on kasvillisuus- ja linnustokohde. Rannalla on kapeana kaistaleena rantaluhtaa ja ruovikkoa. Luhdalla pesii naurulokkikolonia. Takamaastossa on muinaismuistokohde.

Suolahti-Hopeaniemellä on kasvillisuus- ja linnustokohde. Kohteeseen kuuluvat Suolahden rantaluhta, luhdan takainen suo, Hopeaniemen kukkula sekä niemen kaakkoispuolinen rantasuo ja rantametsä. Rantaluhdalla pesii järven suurin naurulokkikolonia. Alue on järven tärkeimpiä vesi- ja ruovikkolinnuston pesimäpaikkoja. Hopeaniemen metsäkukkula on mustikkatyypin tuoretta mänty-koivusekametsää. Rantametsä on koivuvaltaista, entistä metsälaidunta, jossa puusto on noin 70-vuotiasta. Kukkulan ja kaakkoispuolen rantametsillä on huomattava maisemallinen merkitys.

Mustaniemen kasvillisuuskohde on Joutsjärven ympäristön luonnonsuojelullisesti arvokkain vanhan metsän alue. Pääpuulajina on koivu, seassa kasvaa mäntyä, kuusta ja haapaa. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti katajaa. Lahopuusto koostuu koivupökkelöistä ja eri-ikäisistä koivumaapuista. Kauempana rannasta on vastaavan kaltaista vanhaa laidunmetsää, jossa on paljon pakurikäävän tappamia koivuja ja isoja haapoja. Metsistä muodostuva yli 50 hehtaarin suuruinen alue on vanhana luonnonmetsänä arvokas.

Lemmonlahdella on kasvillisuuskohde. Laajalla rantaluhdalla ja järviruokovyöhykkeellä on merkitystä vesilinnuston pesimäpaikkana. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä.

Joutsjärven rantaluhdat: Harvalanselän puolella on laajasti soistunutta ruovikkorantaa. Ruskosuohaukka saalistaa tyypillisesti näillä rannoilla. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä.

Hautolahden kalliorannalla on lahden pohjukassa rannan puolelta avoin kalliojyrkänne. Kallion laella kasvaa lehtipuusekametsä, jossa ylispuina on mäntyä ja koivua. Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta,harjusta, planktonsiikaa sekä karppia.

Lähteet: Etelä-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 2005, Valtion ympäristöhallinto, Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009.

Aiheesta muualla