Köyliönjärvi (34.054.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








32 574 400 m³
0.0326 km³
32 574 400 000 l

<Jw-Järvi-ingressi-txt-uusi>

<Jw-Järvi>

<Jw-Nimi>: Köyliönjärvi
<Jw-Järvinumero>: 34.054.1.001
<Jw-Vesistöalue>: Köyliönjärven alue (34.054)
<Jw-Päävesistö>: Eurajoki (34)

<Jw-Perustiedot>

<Jw-Pinta-ala>: 1 242.5 ha
<Jw-Syvyys>: 12.81 m
<Jw-Keskisyvyys>: 2.62 m
<Jw-Tilavuus>: 32 574 400 m³0.0326 km³
32 574 400 000 l

<Jw-Rantaviiva>: 36.79 km
<Jw-Korkeustaso>: 40.5 m

<Jw-Hallinnolliset alueet>

<Jw-Kunta>: Säkylä
<Jw-Maakunta>: Satakunnan maakunta
<Jw-ELY-keskus>: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
<Jw-Vesienhoitoalue>: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

<Jw-Tiedot tietojärjestelmästä-txt>

<Jw-Keskustelut>
<Jw-Uusimmat havainnot>

24 syyskuu 2019 10:30:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

18 syyskuu 2019 10:51:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

10 syyskuu 2019 09:56:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

<Jw-Vesistöennusteet>

<Jw-Vesistöennusteet-default>

<Jw-Kalat>

<Jw-Kala-atlas>:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Karppi, Kuore, Puronieriä och Suutari

<Jw-Tarkemmat tiedot>: Pm kala1 21x21.png

<Jw-Käyttäjien havainnot>:
<Jw-Ei kalahavaintoja-txt>

<Jw-Kuvat>

Pm leg 17x21.png <Jw-Käyttäjä>
Pm leg kokenut 17x21.png <Jw-Kokenut käyttäjä>
Pm leg asiantuntija 17x21.png <Jw-Asiantuntija>
Pm leg viranomainen 17x21.png <Jw-Viranomainen>

Pm tapahtuma 17x21.png <Jw-Tapahtuma>
Pm havaintopaikka 17x21.png <Jw-Havaintopaikka>
Pm valokuva 17x21.png <Jw-Valokuva>
Pm kohde 17x21.png <Jw-Muu kohde>


<Jw-Voit lisätä kun-txt>

Järven erityispiirteet

Köyliönjärvi sijaitsee Eurajoen vesistössä Satakunnassa. Pinta-ala on 12,4 km², keskisyvyys 2,6 metriä ja suurin syvyys 13 metriä.

Valuma-alue järven luusuassa on 136 km² ja järvisyys 9,2 %. Suurin osavaluma-alue on Ketelinoja, 27 km².

Saaria on melko vähän, suurin on Kirkkosaari eli Luoto (140 ha). Kaukosaaren (6,5 ha) pohjoispuolella sijaitsee Kirkkokarilla piispa Henrikin muistokivi.

Köyliönjärven nykyiseltä asteikolta on havaintoja vuodesta 1970 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+40,74 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 64 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+41,46 m (toukokuulta1984), alin N60+40,33 m (syyskuulta 1983), joten äärivaihtelu on ollut 113 cm.

Nykytila

Köyliönjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on ylirehevyyden vuoksi vain välttävä. Sekä hajakuormitus että sisäinen kuormitus on voimakasta. Veden kokonaisfosforipitoisuus on erittäin suuri ja vastaa usein vain huonoa fysikaalis-kemiallista luokkaa. Etenkin kesällä pitoisuudet ovat olleet 2000-luvulla huomattavan suuria. Myös typpeä on hyvin runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat kasvaneet 1970-luvulta lähtien huomattavasti ja ne ovat ylireheville vesille ominaisia.

Köyliönjärvessä on esiintynyt kesäisin voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Talvisin pohjanläheisessä vedessä esiintyy voimakasta hapen vajausta tai happikatoa.

Köyliönjärven vedessä on melko runsaasti humusta. Vesi on kesäisin erittäin sameaa, ja näkösyvyys on ollut viime vuosien kesämittaukissa vain 0,3-0,7 m. Veden pH-arvo on usein kesällä poikkeuksellisen korkea, jopa yli 9, mikä johtuu voimakkaasta levätuotannosta. Talvisin pH on selvästi alempi.


Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013

Päivitetty 13.7.2018

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.6.2015

Päivitetty 20.8.2019

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Ranta- ja ruovikkolinnustoon kuuluvat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, kurki ja ruokokerttunen. Myös rantalehtojen lajisto on monipuolinen. Alueen vakinaiseen pesimälinnustoon kuuluvat mm. harmaapäätikka, satakieli, luhtakerttunen, lehtokerttu ja mustapääkerttu ja kultarinta. Varsinkin muuttoaikoina alueella tavataan laulujoutsenia ja kahlaajia kuten liro ja suokukko.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Ympäristö.fi