Keskustelu:Etelä-Karjalan maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tunnus maakuntajarvikilpailu.png

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Etelä-Karjalan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Etelä-Karjalan maakuntajärveksi valittiin lopulta Saimaa (04.112.1.001).

Sisältö

Ketjun otsikkoVastauksiaViimeksi muokattu
Ehdotus: Immalanjärvi (04.192.1.001)115. elokuuta 2011 kello 21.21
Ehdotus: Saimaa (04.112.1.001)34. elokuuta 2011 kello 12.06
Ehdotus: Kuolimo (04.141.1.001)327. heinäkuuta 2011 kello 09.59
Ehdotus : Simpelejärvi (yhd.) Etelä-Karjalan maakuntajärveksi07. heinäkuuta 2011 kello 14.42
Ehdotus: Kivijärvi (14.192.1.001)114. kesäkuuta 2011 kello 14.59

Kaunis, lähderikas taajamajärvi Etelä-Karjalan maakuntajärveksi

Immalanjärvi on perustyypiltään karu ja kirkasvetinen. Sen tulovedestä noin 44 % on pohjavettä. Jääkauden väistyessä se on jäänyt Salpauselän kupeeseen erilliseksi järvialtaaksi, joka laskee Unterniskajoen kautta Vuokseen ja edelleen Laatokkaan. Se on Suomen järvien joukossa keskikokoinen pinta-alaltaan noin 20 km², keskisyvyys 8 m, syvin kohta noin 40 m. Järvi sijaitsee Imatran ja Ruokolahden kunnissa sekä pieni osa Venäjän puolella.

Etelä-Karjalan maisemaa parhaimmillaan Rantamaisema on vaihteleva: taajamaa, kylämaisemaa, kauniita peltoaukeamia, metsää, golf-kenttä ja näkyypä tehtaanpiippukin. Järvi muodostuu yhdestä suuresta selkäalueesta ja kahdesta lahdesta, Varpaanlahdesta ja Laitilanlahdesta. Varpaanlahden puolella mutkittelee museotie ja Laitilanlahden puolella Jäppilänniemen taidetie.

Kalaisa järvi Immalanjärvellä harrastetaan vapaa-ajan kalastusta. Tärkein kalalaji on muikku. Siikaa esiintyy ainakin kahta eri muotoa. Järvitaimenkantaa ylläpidetään istutuksin. Tutkimuksen mukaan löytyy lisäksi seuraavat kalalajit: ahven, särki, hauki, made, lahna, kiiski, kuore, salakka, ruutana, härkäsimppu, kivennuoliainen, mutu ja istutuksista peräisin olevat kirjolohi sekä ankerias. Rapua esiintyy paikka paikoin.

Uhkiakin löytyy Syvänteissä on havaittu happikatoa. Liikenteestä ja teollisuuslaitoksista hiukkasten mukana tuleva kuormitus on merkittävä. Suuren suoalueen ojituksista on kulkeutunut kiintoainesta järveen. Tämän hetken uhkana ovat tehdyt ja suunnitellut kunnostusojitukset alueella. Ranta-asukkaat ja osakaskunta ovat vuosikymmeniä vaatineet toimenpiteitä. Keväällä 2011 perustettu Pro Immalanjärvi ry osaltaan pyrkii toimimaan puhtaamman ja kalaisamman Immalanjärven puolesta. Kuitenkin järven tila on edelleen pääosin hyvä ja keskikokoisen järven suojelutoimenpiteet eivät nouse suhteettoman korkeiksi.

Tutkittu järvi Koska Imatran kaupunki on ottanut osan juomavedestä Immalanjärvestä, järven tilaa on tutkimuksin seurattu 70-luvulta lähtien: kasvi- ja eläinplanktontutkimuksia, veden fysikaalis-kemiallisen tilan kartoitusta ja noin kymmenen vuoden välein on tehty vesiensuojelusuunnitelma. Toimenpiteet vain ovat jääneet vähäisiksi. Järvi erillisenä järvialtaana tarjoaa erinomaisen kohteen ympäristöalan opiskelijoille opinnäytetöihin, taustatietoja on valmiina. Osa suojelusuunnitelmista on tehty nimenomaan opinnäytteinä. Maakuntajärvenä Immalanjärvi saisi ansaitsemaansa tunnettavuutta.

Heluna15. elokuuta 2011 kello 07.16

Immalanjärvi on erinomainen tutkimus-ja seurantakohde valtakunnankin tasolla erillisenä järvialtaana, jonka Salpausselkä erottaa Saimaasta. Immalanjärven pinta on noin 6 m Saimaan pintaa alempana ja noin 6 m Venäjän puolella olevaa Hirslammen pintaa ylempänä. Harvasta järvestä on tehty yhtä perusteellista ja kattavaa pitkän ajanjakson seurantaa. Järvi tarjoaa eri alojen tutkijoille erinomaisen kentän syy-seuraussuhteiden selvittämiseen ja hyviä aineksia vaikkapa väitöstöihin.

Immalanjärvi kuuluu puhtautensa ja kalaisuutensa puolesta Etelä-Karjalan järvien kärkijoukkoon ja ansaitsee tulla valituksi maakuntajärveksi.

Yrjo.haverinen15. elokuuta 2011 kello 21.21
 

Koko maan ja maakunnan suurin ja tunnetuin järvi kuuluu itseoikeutetusti Etelä-Karjalan maakuntajärveksi, vaikka on osittain savolaisten puolella.

Hemppa26. maaliskuuta 2011 kello 00.37

Kuolimo on upea mutta se on oikeastaan jo Savoa, ainakin pian kun Suomenniemi liittyy Mikkeliin. Kivijärvi on Kymenlaakson rajamailla ja kalaisa Pyhäjärvi hipoo jo Pohjois-Karjalaa. Täytyy siis kallistua Saimaan kannalle.

Demetrius26. toukokuuta 2011 kello 06.38
 

Kun katselee karttaa, varsinainen perinteinen Saimaaksi kutsuttu järvi sijaitsee ilmiselvästi Etelä-Karjalassa. Saimaa jylhine kalliorantoineen, saarineen, hiekkarantoineen ja puhtaine sinisine selkävesineen on kappale kauneinta Suomea. Alueen suurimpana ja monimuotoisimpana järvenä se on Etelä-Karjalan ykkösehdokas maakuntajärveksi.

Helena Kaittola28. toukokuuta 2011 kello 21.34
 
Muun käyttäjän muokkaama.
Viimeisin muokkaus: 4. elokuuta 2011 kello 12.06

Suur- Saimaan alue on aina ollut keskeinen elementti Etelä-karjalan maakunnassa. Alue on hyvin suosittu virkistäytyjien ja veneilijöiden keskuudessa, sijaitsevathan maakunnan kaupungit ja monien kuntien keskustaajamat ja siten suurin osa väestöä Saimaan rannalla ( Lappeenranta, Imatra, Ruokolahti, Taipalsaari. Myös Savitaipaleen, Lemin ja Suomenniemen kunnat ulottuvat osittain Saimaan rannoille. Myös luonnonarvot, eturivissä tietenkin Norppa ja selkävesien kansainvälisestikin merkittävä sisäjärviluonnon kokonaisuus, on arvostettu korkealle.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on toiminut alueella ansiokkaasti: lukuisat korkeatasoiset virkistyskohteet ja retkisatamat mm. saunoineen on toteutettu alueelle ja uusia laadukkaita kohteita on jatkuvasti tulossa: Satamosaari, Rastiniemi, Ilkonsaaret, Huuhanranta, Pullikainen, Ruuhonsaaret, Hietasaari jne. Myös juuri valmistumassa oleva Pohjoismaiden suurin matkailukeskittymä Rauha- Tiuru sekä Imatran Kylpylä palveluineen sekä Lappeenrannan ja Imatran venesatamat sijoittuvat Saimaan rannalle.

Suur- saimaan alueelle on laadittu v. 2005( Etelä-Karjalan liitto) "Suur- Saimaan luonto- ja virkistysalue selvitys", jossa on selvitetty alueen kaikki elementit luonto ja maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoista elinkeinoihin , matkailuun, veneilyyn ja kalastukseen.

Alueen geologiset arvot , valtakunnallisesti merkittävät harjut ja muut arvokkaat harjusaaret ja sekä geologia ovat vankka perusta alueen merkittävyydestä. Lisäksi uhanalaiset lajit: etunenässä norppa, myös liito-orava, hietaneilikka, useat uhanalaiset linnut: ampuhaukka, kaakkuri, kehrääjä, sääksi ja useita muita lintuja.

Aluella on laajoja Natura 2000 -ohjelman alueita ja luonnonsuojelualueita on runsaasti. Aluelle on laadittu Suur- Saimaan rantayleiskaava sekä Suur- Saimaan - Lietveden rantayleiskaava 1990 luvulla, joilla on yhteensovitettu kaavoituksen keinoin alueen luonnonrauhan alueet ja suojelu, maisema-arvot, virkistys, veneily, matkailu ja muut elinkeinot ja pysyvä- sekä loma-asuminen.

Suur- Saimaa luonto- ja virkistysalueselvityksessä on esitetty lyhyen ja pidemmän aikavälin kehittämistarpeita. mm. luontokeskuksen perustaminen ja alueen liittäminen kestävän luontomatkailun kansainväliseen verkostoon esim. Europarc tai Geopark, joita maailmalla on useita kymmeniä mutta Suomessa vain yksi, Rokualla. Statuksen saaminen Suur-Saimaalle lisää sen tunnettavuutta ja tietoa alueen merkittävistä arvoista. Lisäksi tarvitaan alueella liikkuville ohjeistusta suomeksi sekä kansainvälisesti. Tähän tarvitaan kaikkien tahojen tukea ja osallistumista tavoitteiden saavuttamiseksi. Alustavia neuvotteluja on jo käyty Suur- Saimaan kansainväliseen verkostoon liittämiseksi.

Tällä perusteella Suur- Saimaa on maakuntajärvenä ainoa oikea. Otettakoon huomioon myös se , että Saimaalle pääsee Saimaan kanavaa pitkin mereltä vaikka Amerikasta asti.

Tähän kyselyyn oli aika vaikea päästä osallistumaan: liian monimutkaista, salasanat, varmistukset, huonot ohjeet jne... . Moni varmaan jättää väliin ja luovuttaa, se on harmi.

Mape4. elokuuta 2011 kello 09.45
 

Kuolimo on karu ja kaunis järvi, joka on säilynyt poikkeuksellisen puhtaana ihmisen toiminnoista huolimatta. Erityispiirteenä on, että Kuolimo on ainoa Saimaan alueen järvi, jossa Nieriä lisääntyy.

Kullervo8. huhtikuuta 2011 kello 09.56

En tiedä toista niin kirkasvetistä ja kalaisaa järveä kuin Kuolimo on. Sitä paitsi, jos Kuolimo valitaan Etelä-Karjalan maakuntajärveksi, niin valinta kohdistuu osittain myös Saimaaseen koska Kuolimo on osa Saimaata! Ps. Kuolimo on enimmiltä osin Savitaipaleen kunnan alueella ja Savitaipale kuuluu kyllä Etelä-Karjalaan, sanoo kuka tahansa mitä tahansa!

Evis1. kesäkuuta 2011 kello 13.14
 

Kuolimon kalaa olen syönyt 50 vuotta ja aina ollut hyvää, ei mudan makua, ja kalojen värit niinkuin kalamiehen oppikirjasta. Rannat eivät juurikaan ole rehevöityneet kiitos vähien päästöjen. Maatalous ei ole laskenut päästöjä järveen ja ennuste kirkkaasta vedestä on edelleen voimassa. Muista lähijärvistä nauttimani kala ei ole yhtä maukasta. Rantojen monimuotoisuus ja kestävälle pohjalle laadittu rantakaavoitus ja vähentynyt moottoriveneily(havaintoja pitkältä jaksolta)tukee järven säilyvyyttä. Kuolimosta ei liene tehdyn laulua, vai onko? Ellei ole, niin sanasepot asialle!

op18. heinäkuuta 2011 kello 09.41
 

Kesäpäivän aamuna ei ole mitään hienompaa, kuin katsella auringonnousua kirkasvetisen Kuolimon rannalla. Istua laiturilla ja kuunnella kun luonto herää. Mato-ongella narrata ahvenia lounaaksi, jonka jälkeen soutaa veneellä kuvaamaan maagisia maisemia. Illalla saunan jälkeen pulahtaa lämpimään veteen viilentämään kuumaa ihoa, ja siitä rantagrillille siirtyä illallista valmistamaan majavien hännänloiskutuksen säestyksellä.

Ei ole saastunut vesi, ei vesiskoottereilla tai pikaveneillä rällääjiä. Kuolimon vedessä viihtyvät niin kalat, linnut, eläimet kuin ihmisetkin. Kuolimosta, maailman hienoimmasta järvestä olen ylpeä.

"Pitkään katselimme järvelle ja sääski tunnusti / Että kaikkein mieluiten leijona olisi / Se itki, kun se kuvitteli miltä tuntuisi / Kun karjaisu sijaan ininän suusta tulisi" [Järvellä - Noitalinna Huraa]27. heinäkuuta 2011 kello 09.59
 

Ehdotus : Simpelejärvi (yhd.) Etelä-Karjalan maakuntajärveksi

Kaunis, historiallinen ja keskikokoinen kaakkoissuomalainen järvi on merkittävä seutujärvi. Järvi on tullut tunnetuksi sanonnasta "Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat on maailman parhaat". Simpelejärven merkitys paikallishistoriassa on kiistaton. Nykyaikana järveä on uhannut rehevöityminen, mutta luonnonsuojelun ansiosta se on hidastunut.

Suurimpia Simpeleen järvenselkiä ja lahtia ovat pohjoisesta etelään päin muun muassa Muukkosenselkä, Vartialahti, Sokkiiselkä, Lemmikonselkä, Siikalahti, Haljakanselkä, Tarvaspohja, Kirkkolahti, Haapalahti, Ehronselkä, Kuthonselkä, Peruspohjanlahti, Tähtiniemenselkä, Pietarlahdenselkä, Koitsanlahti ja eteläisin Saviniemenselkä. Järvessä on paljon saaria ja salmia, pohjoisesta päin muun muassa Pienisaari, Kalasaari, Jängensalmi, Sokkiisaari, Torokka, Lemmikonsalmi, Ristisaari, Kotasaari, Iso Siikasaari, Pieni Siikasaari, Iso Kontiosaari, Mustasaari (kaksi samananimistä saarta), Viitasaari, Mertasaari, Röngönsaari, Harmaitsaarensalmi, Oraitsaari, Jänissaari, Ruissaari, Sorsasaari, Pitkäsaari, Tinkko, Lapinsaari, Joukionsalmi, Honkasaari, Peltosaari, Suuri Sikosaari sekä Pieni Sikosaari.

Paitsi Parikkalan kunnan keskustaajamaa Kangaskylää, myös muun muassa järven etelä- ja pohjoisosat erottava Särkisalmi, järven pohjoispään Kinnarniemi, siitä etelään sijaitseva Rautalahti, Siikalahden viereinen Kaukola, Savikumpu, Eskola ja Moskuunniemi lähellä Särkisalmea, sekä etelän puolen Tarvaspohja, Melkoniemi, Oravaniemi, Joukio ja Koitsanlahti ovat järvenrantakyliä. Rajavyöhyke ulottuu Joukionsalmessa kuutostien vieressä järveen, niin että järven Kukkarolahti Lahdenkylässä jää rajan eristämäksi lahdekkeeksi. Simpelejärven Siikalahti on Suomen merkittävimpiä lintuvesialueita. Järvi on kuuluisa siioistaan. Järven tärkeimpiä talouskalalajeja on kuitenkin muikku, virkistyskalastajille järvessä on muun muassa taimenta ja kuhaa sekä haukia, säyneitä ja ahvenia.

Simpelejärvi on valtakunnallisesti tunnettu ansioitunut seutujärvi, joka tarjoaa vieläkin hyviä virkistysmahdollisuuksia Simpeleen seudulla. Simpelejärven maisemat kertovat hyvin myös kaakkoissuomalaisesta maaseudusta. Simpelejärvi olisi tittelin ansainnut.

Baskeriboheemi7. heinäkuuta 2011 kello 13.56

Luumäen ja Lemin Kivijärvi Etelä-Karjalan maakuntajärveksi! Kaunis ja suht iso järvi! Vedenlaatu erinomainen!

Toinen vahva ehdokas on Saimaa!

Maekinen21. toukokuuta 2011 kello 12.28

Luumäen, Lemin, Savitaipaleen ja Kivijärvi maakuntajärveksi. Järvi on ikäisekseen (vanhempi kuin Saimaa)hyvin säilynyt. Levärypyt vähäisiä, pinta kaunis, komea historia ja vapaa-ajan asukkaita riittää!

[[Käyttäjä:Hilkka14. kesäkuuta 2011 kello 14.59