Keskustelu:Uudenmaan maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tunnus maakuntajarvikilpailu.png

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Uudenmaan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Uudenmaan maakuntajärveksi valittiin lopulta Tuusulanjärvi (21.082.1.001).

Sisältö

Ketjun otsikkoVastauksiaViimeksi muokattu
Ehdotus: Sääksjärvi (23.097.1.002)115. elokuuta 2011 kello 22.17
Ehdotus: Lohjanjärvi (23.021.1.001)1815. elokuuta 2011 kello 14.59
Ehdotus: Degersjön (82.002.1.002)214. elokuuta 2011 kello 16.19
Ehdotus: Enäjärvi (22.005.1.001)08. elokuuta 2011 kello 12.37
Ehdotus: Uudenmaan vuoden 2011 maakuntajärvi07. heinäkuuta 2011 kello 04.20
Ehdotus: Tuusulanjärvi (21.082.1.001)1418. kesäkuuta 2011 kello 19.18
Ehdotus: Nuuksion Pitkäjärvi (81.057.1.030)030. toukokuuta 2011 kello 13.37
Ehdotus: Kirmusjärvi (23.024.1.002)023. toukokuuta 2011 kello 23.16
Uudenmaan maakuntajärveksi Sääksjärvi05. toukokuuta 2011 kello 12.42
Ehdotus: Pyhäjärvi (16.003.1.001)410. huhtikuuta 2011 kello 19.40
Ehdotus: Valkjärvi131. maaliskuuta 2011 kello 11.07
Ehdotus: Päijänne (yhd.)126. maaliskuuta 2011 kello 01.28
Ehdotus: Kotojärvi (19.008.1.001)024. maaliskuuta 2011 kello 16.15
Ehdotus: Hormajärvi (23.025.1.001)022. maaliskuuta 2011 kello 22.07
Ehdotus: Gallträsk (81.055.1.009)122. maaliskuuta 2011 kello 22.06

Uudenmaan maakuntajärveksi ehdotan Nurmijärvellä sijaitsevaa kaunista Sääksjärveä. Se on Etelä-Suomen kirkasvetisimpiä järviä ja sieltä loytyy Etel-Suomen ehdottomasti upein hiekkaranta. Lisäksi se on hydrologisesti mielenkiintoinen sikäli, että sillä ei ole lasku-uomaa ollenkaan vaan sen vedet purkautuvat suotautumalla Salpausselän läpi.

He2009vu8. huhtikuuta 2011 kello 10.57

Kannatan, lisäperusteluina mm. järven monimuotoisuus geomorfologiasta (1. Salpausselkä) teologiaan (seurakuntien leirikeskukset), unohtamatta kulttuuria (Aleksi Kivi), nimittäin:

Sääksjärvi sijaitsee 1. Salpausselän ”päällä” tai ”sisässä”, eli on syntynyt kun mannerjäätiköstä on lohjennut isoja jäälohkareita, jotka ovat hiljalleen sulaneet jättäen tilalleen kuopan, eli supan. Sääksjärvi muodostuu kolmesta pää ”supasta”. Järven reuna-alueilla on pieniä suppia, joista osa on pohjavedenpinnan tason alapuolella ( esim. Haukilampi ). Järveä ympäröivän Salpausselän ns. deltapintojen lakikorkeudet on n. 120-125 mmpy. Em. deltapinnat on muodostuneet n. 11 000 vuotta sitten ns. Yoldia- meren pinnantasoon. Vanhoja Yoldia- meren rantakivikkoja, muinaisrantoja eli Jätinkatuja on, etenkin Sääksjärven pohjoispuolella. Jääkauden jälkeinen maankohoaminen (nykyäänkin n. 2 mm / v.) on nostanut silloisen rantaviivan nykyiseen korkeuteensa, eli n. 118-120 mmpy.

•järven pinnankorkeutta on havaittu v. 1906 -1918 Nummela Sanatoriumin rannassa olevalla asteikolla Helsingin kaupungin vesilaitoksen tutkimustarkoituksiin, ja alkaen vuodesta 1960 Observatorion rannassa olevalla Hydrologian toimiston asteikolla. •ylin havaittu pinnankorkeus 100, 48 mmpy (v. 1907) , havaittu Nummela Sanatoriumin asteikolla, ei välttämättä vertailukelpoinen 1960 alkavaan korkeussarjaan mahdollisen vaaitusvirheen takia •alkaen v. 1960 ylin pinnankorkeus 100,03 mmpy (huhtikuu 1999) •alin havaittu pinnankorkeus 98,64 mmpy (lokakuu 1976) •epäsuora korkeushavainto ns. Nälkäkarin kallioon hakatusta viivasta ja vuosiluvusta (1943) korkeudella 98.78 mmpy. •epäsuora korkeushavainto järven pohjoisrannalla olevasta jään työnnön aiheuttamasta rantavallista, eli rantapalteesta, jonka korkeus on n. 100,5 mmpy. Rantavallin muodostuminen, eli jään työntö on ajoitettu puun vuosirengasajoituksella ilmastohavaintojen tukemana talveen 1911-1912. Järven pinnankorkeus on saattanut tuolloin olla korkeudella 100,1 mmpy. •Luotettavan korkeushavaintosarjan mukaan ylimmän ja alimman vedenkorkeuden vaihteluväli on 139 cm. •Sääksjärven pinnankorkeuteen vaikuttaa ensisijaisesti vuoden sademäärä, mutta myös sadannan ja haihdunnan suhde. •Sääksjärven valuma-alue on samalla pohjaveden muodostumisalue. Sääksjärvi onkin kuin suuri lähde. Pohjavedenmuodostumisalueen suuruus vaikuttaa siten, että järvellä on ” muistia”, eli yksittäinen runsasateinen / vähäsateinen vuosi ei välttämättä nosta / laske pinnankorkeutta merkittävästi.

Sääksjärven rannalla oleva Ilmatieteen laitoksen Geofysikaalisessa Observatoriossa tutkitaan ja seurataan lämpötilaa, sademäärää, salamointia, seismologiaisa havaintoja, geokosmofysikaalisia havaintoja, ilmakehän radioaktiivisuutta...

Sääksjärven arvellaan olevan Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Ilvesjärvi: ”Ahkerasti harjoittelivat veljekset kalastamista kirkkaalla Ilvesjärvellä” (12. luku). Sääksjärvi on yksi Etelä-Suomen kirkasvetisimpiä järviä.

Yykoo15. elokuuta 2011 kello 22.17
 

Eteläisen Suomen suurin ja kaunein järvi on tietenkin Lohjanjärvi, joten maakuntajärveksi ei muilla ehdokkailla ole mitään jakoa. ;-) Lohjanjärvi on sekä pinta-alaltaan että pisimmän rantaviivan omaavana ehdoton ykkönen maakuntamme järvistä eikä jää paljosta toiseksi syvimmän kohtansakaan puolesta. Järven keskisyvyys on tietääkseni n. 11 metrin luokkaa. Lohjanjärvi omaa merkittävän roolin sekä suomalaisessa kulttuuri- että teollisuushistoriassa. Järnefeltien kulttuurisuku (Arvid, Armas, Eero, Aino) on kotoisin Lohjanjärven rannalla sijaitsevasta Vieremästä, jossa myös Jean Sibelius kävi kosioreissuillaan Ainoaan riiaamassa ja säveltämässä. Lohjanjärven rannoilla on saanut alkunsa Suomen teollisuushistoria. Teollinen toiminta alkoi Suomessa, kun Ojamon rautakaivos perustettiin jo 1540-luvulla. Lohjanjärven vettä lienee käytetty jalostusprosessissa (ko. teknologiaa sen paremmin tuntematta). Sen jälkeen Lohjanjärven rannoille on perustettu niin kalkki- ja sementtitehtaita kuin sahojakin, joiden jälkeläisiä tänä päivänä pyörittävät Sappi, Mondi, Finnforest, UPM Kymmenen Mahogany jne. Lohjanjärven rannalla sijaitsee myös Suomen ensimmäinen kalanviljelylaitos, Porla. Jatkossa sitä tulisi kehittää Järvikeskukseksi, josta löytyy monenlaisia opetukseen ja vesistötutkimukseen liittyviä toimintoja. Kesämökkejä Lohjanjärven rannoilta löytyy Lohjan puolelta n. 2000 ja Sammatin ja Karjalohjan puolelta toinen mokoma lisää. Sammatin jo liityttyä Lohjaan ja Karjalohjan tehdessä niin 2013 alusta meillä lohjalaisilla on sisäjärvi, joka on, kuten edellä jo mainitsin, eteläisen Suomen suurin järvi, josta nauttivat myös monet pääkaupunkiseutulaiset kesäisin. Vapaa-ajan toimintoja kehitetään jatkuvasti ja niiden tarjonta on lisääntymään päin Lohjanjärvellä. Esimerkiksi melonnan suosio kasvaa jatkuvasti ja monet tahot (Melan Vääntäjät, AquaPro, Kisakallio, Melontapooli) tarjoavat mahdollisuuden kenen tahansa harrastaa sitä Lohjanjärvellä. Rantautumis- ja leiritymispaikkoja kehitetään myös. Käytetäänpä valintakriteereinä mitä tahansa, niin luonnollisin valinta Uudenmaan maakuntajärveksi on siis Lohjanjärvi.

Lojobo29. maaliskuuta 2011 kello 13.56

Olen ehdottoman samaa mieltä edellä olevan kirjoittajan kanssa Lohjanjärven merkittävyydestä. Lohjanjärvi ilman muuta Uudenmaan maakuntajärveksi.

HIP7. huhtikuuta 2011 kello 12.17

Olen ehdottoman samaa mieltä edellä olevien kanssa

Lohjanjärvi on sekä pinta-alaltaan että pisimmän rantaviivan omaavana ehdoton ykkönen maakuntamme järvistä

Vesinokkaeläin29. kesäkuuta 2011 kello 20.28
 

Olen ehdottomasti samaa mieltä tästä ehdotuksesta, missä on erittäin pätevästi ja tyhjentävästi kerrottu meidän "Etelä-Suomen merestä". Lohjanjärvi on ainoa ja oikea vaihtoehto maakuntamme järveksi.

Silence7. huhtikuuta 2011 kello 13.54
 

Lohjanjärvi maakuntajärveksi, ehdottomasti! Yllä on esitetty hyvät perustelut.

Eija7. huhtikuuta 2011 kello 14.43
 

Hienoa, että olette samaa mieltä kanssani! Aiempaan kirjoitukseeni voidaan lisätä vielä Lohjanjärven kalakanta ja rantojen ainutlaatuisen runsas kasvisto Suomen mittakaavassa pähkinälehtoineen ym. Järven virkistyskäyttöön lisättäköön, että Järvipäiviä kehitetään edelleen ja toiveita on saada Kalevan kierroksen soutukin jälleen takaisin Lohjanjärvelle. Lohjanjärven ympäri pääsee ajamaan maanteitse joko moottoriajoneuvolla tai pyörällä. Omiin kesätraditioihin on kuulunut jo 70-luvulta lähtien Lohjanjärven ympäripyöräily, silloin aikoinaan ohjatusti, mutta nykyään omassa kaveriporukassa. 75 km taittuu rauhallisessa tahdissa lepotaukoineen noin neljässä tunnissa ja matkalla voi ihailla Lohjanjärveä, milloin se sattuu näköetäisyydelle. Levähdystauko legendaarisessa Unkan baarissa Karjalohjalla on aina kokemus!

Lojobo14. huhtikuuta 2011 kello 01.01

Täältä yksi ääni lisää Lohjanjärvelle

Faren19. huhtikuuta 2011 kello 23.10
 

Olen täysin samaa mieltä kanssanne Lohjanjärvi ehdottomasti maakuntajärveksi!

Olen viettänyt koko lapsuuteni Lohjanjärven rannalla. Meillä oli tapana sanoa; kesällä Lohjanjärvi on iso uima-allas ja talvella suuri jäähalli.

Nyt vielä isona tyttönä nautin veneillen Lohjanjärvestä.

Meillähän kelluu Lohjanjärvellä Suomen ainoa Lauttakahvila Kaljaasi, jota käydään ihmettelemässä ihan ulkomailta asti.

Nyt myös yhteys veneellä Väänteenjoen padon kautta Hiidenvedelle, niin pääsemme tutustumaan Vihdin kirkonkyläänkin. Matkanvarrella on Kisakallion Urheiluopisto, jossa käyvät kuuluisuudetkin pelaamassa. Harrastaa voi melkein mitä vain ja uutta rakennettaan koko ajan. Taitaa olla tulossa mökkikyläkin.

Joku mainitsi kuuluisan Unkan baarin Karjalohjalta. Veneellä pääsee Karjalohjan kylpylä-hotelli Päiväkummun rantaan ja sieltä on lyhyt kävelymatka ko. baariin. Matkalla voi ihailla presidenttimme Tarja Halosen kesämökkiä.

Lohjanjärvellä on leiriytyspaikkoja aika kivasti, niin veneilijöille kuin niille jotka tulevat maitse, mutta lisää kaivattaisiin, esim. Mailan käyttöön ottoa.

Lohjanjärveltä pääsee veneellä myös Mustion Linnaan tutustumaan, ruokailemaan ja vaikka nauttimaan teatterista.

Lohjanjärvellä on mahdollisuuksia tehdä vaikka mitä, joku mainitsi melontapoolin ja lisäksi esim. juhannuskokot, Haikarin ravintola ja nyt uusittu Aurlahden kahvila.

Merjukka11. toukokuuta 2011 kello 20.12

Kannatan ilman muuta LOHJANJÄRVEÄ. Se on valtakunnallisesti ja Uudellamaallakin valitettavan vähän tunnettu. Ehkä Lohjalaisten pitäisi pitää enemmän ääntä itsestään ja järvestään.

Lohjanjärvi on eteläisen Suomen ylivoimaisesti suurin järvi ja melkoinen poikkeus järviköyhällä Uudellamaalla. Lohjanjärven maisemat muistuttavat hyvin paljon järvisuomea, mutta erottuvat vielä ainutlaatuisella rehevyydellään seudun kalkkipitoisen maaperän ansiosta. Lohjanjärven rannalla on upeita, ainutlaatuisia lehtoja, joissa esiintyy hyvin harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Keväisin rannoilla on mukava kuunnella satakielen ja mustarastaan laulua.

Lohjanjärven Karkalinniemessä on suomen suurin yhtenäinen lehtoalue, Karkalin luonnonpuisto, joka on luonnonpuistoksi poikkeuksellisesti avoinna myös kävijöille. Karkalinnimessä on myös Suomen suurin luonnonluola, Torholan luola, joka syntyi jääkauden jälkeen kun läheisestä lammesta Lohjanjärveen virrannut puro syövytti luolan kalkkikiveen.

Lohjanjärven koosta kertoo se, että rantaviivan pituus on lähes 350 km. Järvessä on myös n. 250 saarta ja luotoa. Jotkut saarista on ympärivuotisesti asuttu ja yhdessä saaressa on vielä kyläkoulukin jäljellä. Kesämökkejä on yli 3000 ja järvellä liikkuu satoja veneilijöitä ja kalastajia.

Yksin Lohjan kaupungin hoidossa järven rannoilla on viitisentoista uimarantaa ja näiden lisäksi on vielä lukuisa joukko muita yleisessä käytössä olevia rantoja. Järven tilanne saasteiden ja rehevöitymisen suhteen on melko hyvä ja paranemaan päin. Se ei ole kärsinyt samanlaisista rehevöitymis- ja sinileväongelmista kuin vaikkapa Tuusulanjärvi tai Hiidenvesi.

Jo aiemmin mainittujen kulttuurihenkilöiden lisäksi Lohjanjärven maisemassa ovat viettäneet huvilaelämää valokuvaaja I.K.Inha ja runoilija Saima Harmaja. Molemmat Jalassaaressa. Lohjanjärven luonto teki molempiin lähtemättömän vaikutuksen, joka näkyi heidän tuotannossaan.

Lohjanjärven seutu on ollut asuttu jo kivikaudelta alkaen. Järven rannoilta ja saaristosta on löytynyt lukuisia esihistoriallisia asuinpaikkoja. Järvi on myös ollut kulkureitti ikimuistoisista ajoista lähtien. Varhaiskeskiajalla järven itärannalle alkoi kehittyä Lohjan pitäjä, joka on saanut nimensä järven nimen perusteella. Niin tärkeä järvi Lohjalaisille on aina ollut. 1400-luvulla Lohjalle rakennettiin Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen kirkko, joka on keskiaikaisista kirkoistamme Hattulan kirkon ohella runsaimmin maalauksilla koristeltu.

Jussi26. toukokuuta 2011 kello 11.11

Ehdottomasti Lohjanjärvi. Edellä on yhtä loistavia perusteluja kuin on itse Lohjanjärvikin, ettei allekirjoittaneella oli lisättävää.

LojoLake20. kesäkuuta 2011 kello 12.12

Lohjanjärvi on kaunis, monipuolinen ja myös maakunnan suurin järvi. Siinä on minulle ainakin perusteluja tarpeeksi.

Minea8220. kesäkuuta 2011 kello 12.16
 
 
 

Maakunnan suurin järvi on jo tämän ykkössijan ansiosta perusteltu voittaja myös maakuntajärvi kisassa. Mutta pelkästään Lohjajärven koko ei tee järvestämme parasta, vaan myös rikas kulttuuri- ja teollisuushistoria, hyvät palvelut ja tavoitettavuus ovat Lohjanjärven valtteja.

Helenakontio20. kesäkuuta 2011 kello 12.25

Ehdottomasti Lohjanjärvi! Yllä mainittujen vesistön rannalla sijaitsevien Kisakallion, Päiväkummun, Aur Cafen, Kaljaasin ja Mustion linnan lisäksi vesillä liikujille riittää muitakin majoitus- ja virkistäytymispaikkoja. Lohjansaaren pohjoisosassa sijaitseva idyllinen Martinpiha viehättävine kesämyymälöineen ja Lohjanjärven etelärannalla sijaitseva huoneistohotelli Pohjolan Tuvat sekä tietysti myös Vivamo tarjoavat majoitus- ja ruokailupalveluita. Kahvila- ja ravintolapalveluita tarjoava Lakeside Cafe kauniin suojaisan lahden pohjukassa hiekkarantoineen ja laitureineen mahdollistaa veneilijöille ja erityisesti melojille loistavan lepopaikan. Melojille Lohjanjärvellä riittää vaihtelevia reittejä – on suojaisaa jokiuomaa ja avaraa järvenselkää. Vesillä liikkuja pääsee pistäytymään helposti Karkalin luonnonpuistossa sekä tutustumaan Torholan luolaan. Järven rannoilta löytää myös harvinaisempia keltavuokkoja ja punertavia lumpeita. Rauhallisesti etenevä meloja saattaa törmätä myös kaulushaikaraan ja kalasääskeen, jotka ovat jo pidemmän aikaa olleet Lohjanjärven asukkeja. Ja melontamatkaahan voi Mustiolta jatkaa eteenpäin aina merelle saakka.

Kyltsi29. kesäkuuta 2011 kello 14.17

Lohjanjärvi tietysti. Lisäisin kulttuuriin\historiaan vielä kaikki kartanot ja ratsutilat Lohjanjärven ympäristössä. Esimerkiksi Kirkniemen kartanoon liittyy neljä marsalkkaa C.G.E Mannerheim, Augustin Ehrensvärd sekä Klaus ja Åke Tott. Lisäksi Lohjanjärvi ainoa jossa ollut höyrylaivoilla matkustus ja kuljetus laivaliikennettä. Onhan Lohjanjärvestä tehty myös merikortti.Uudenmaan ainoa oikea järvi.

Jone597. elokuuta 2011 kello 13.55

Aivan ehdottomasti Lohjanjärvi Maakuntajärveksi. Hyvin hoidetut uimarannat, upea saaristo, monien palvelujen Lohjansaari, upeita matkailun palveluyrityksiä ympärillä ja valtava monimuotoisuus. Kulttuuria ja historiaa unohtamatta :) Kannatan lämpimästi!

MinnaE8. elokuuta 2011 kello 15.51

Lohjanjärvi maakuntajärveksi.

Vertaansa vailla oleva lehtoluonto kasveineen ja toisella puolen välkehtivä Lohjanjärvi, voiko parempaa luontokokemusta olla! Uimarantoja riittävästi kaikkien halukkaiden nauttia järvestä! Myös talvella järven jäällä kävely aurinkoisena päivänä on elämys!

Anho15. elokuuta 2011 kello 08.23
 
 
 
 

Tietysti Lohjanjärvi

Antennaria13. elokuuta 2011 kello 13.14

Niinpä. Tietysti. P.S. Näin sekavaa saittia - toimivuudeltaan - en ole ikiaikoihin nähnyt :-(

Aua14. elokuuta 2011 kello 09.29
 
 

Oodi Degersjölle

Degersjön on järvi Raaseporin kaupungissa.

Järven ympäri johtavaa 15 kilometriä pitkää reittiä kulkeva kohtaa lähes kaiken olennaisen Uudenmaan asutus- ja kulttuurihistoriasta: rautakauden kalmistot, Thorbyn 1300-luvulta periytyvä tila peltoineen, kaksi keskiaikaista linnanpihaa – Degernäs ja Gennäs – sekä kaksi vanhaa rautaruukkimiljöötä – Antskog ja Fiskars. Myös luonnonolosuhteet ovat edustavat ja monipuoliset. Ollaan Salpausselkien kainalossa. Järven vesi on hyvin puhdasta, osa rannoista on aivan luonnontilassa; järveä kierrettäessä Fiskarsin rantalehdot tammineen, saarnineen ja pähkinäpensaineen vaihtuvat männikkökankaisiin. Maakuntakukka valkovuokko kasvaa lähes joka puolella maakuntaa, maakuntalintu mustarastaan kujertelua kuulee muuallakin kuin Degersjön tervaleppärannoilla, mutta maakuntakala kuha on tarkka ympäristöstään, eikä sille kaikki kelpaa – Degersjön puhtaassa, juomakelpoisessa vedessä kuha viihtyy. Alueen kulttuurilla on jatkuvuutta; vaikka tukkilautat eivät enää solju Degersjön yli, eikä Fiskarsin vuonna 1649 perustettu ruukki tuota vuosittain enää yhtäkään kippuntaa takkirautaa, Fiskarsin hyvin elinvoimaisen taiteilijaosuuskunnan näyttelyt houkuttelevat entiselle ruukille vuosittain kymmeniä tuhansia kulttuurinnälkäisiä kävijöitä aina maapallon toiselta puolelta saakka. Fiskars – Fiskari oli vuonna 2000 Vuoden kylä Uudellamaalla.

Gekkonen17. heinäkuuta 2011 kello 14.27

Degersjön on ainutlaatuinen Etelä-Suomen järvien joukossa. Sen rannat ovat suurimmaksi osaksi rakentamattomat, joten Degiksellä on mahdollista kokea ainutlaatuinen erämaajärven tunnelma. Puhdas vesi, vaihtelevat rannat hiidenkirnukallioineen ja rantoihin asti ulottuvine metsineen, runsas eläimistö ja luonnon rauha ovat järven lähipiirissä asuville tärkeitä. Järven linnustoon kuuluu vesilintujen ohella mm. pesivät joutsen, kurki, kalasääksi ja kuhankeittäjä. Kalakanta on runsas, olen saanut kuhaa, siikaa, muikkua, ahventa, haukea ja tietenkin lahnaa sekä ahkerasti verkkoihin käyviä rapuja. Degiksen kalat herkuttelevat rapuaterioilla joten jopa viime talvena saamani 15-kiloinen hauki maistui hyvältä! Järven rannalla on myös Fiskarsin kyläläisten talkoilla rakentama hirsisauna, yksi Suomen kauneimmista ja parhaista saunoista!

Tarja1. elokuuta 2011 kello 11.38

Degersjö kantaa rannoillaan Uudenmaan kulttuurihistorian rikkautta

Degersjö, Digersjö, Suuri järvi kantaa rannoillaan Uudenmaan kulttuurihistoriaa harvinaisen rikkaasti. Järven ympäristö on ollut kalastus- ja metsästysaluetta jo esikeraamisella ajalla, maan noustessa esiin merestä vasta luotoina ja saarina. Heti maan kohottua merestä kampakeraamisella ajalla, saarten muututtua mantereeksi ja Degersjön vähitellen järvekseen, on sen rantamilla ollut ihmisasutusta. Thorbyn kivikautiset pellot lännessä ja Järnvikin asutus etelärannoilla.

Vasarakirveskansa kävi siellä kääntymässä ja jätti jälkeensä mm. kotimaista tyyppiä edustavan venekirveen itärannalle Gennäsiin ja saaristotien Ruotsiin. Hautaröykkiöitä on harvase kukkulalla järven ympärillä, ilmeisesti pronssikaudesta rautakauteen, suurin osa tutkimatta. Kuuluisimpia Thorbyn pienempi röykkiö ja Järnvikin “Lehmihaan” suuret röykkiöalueet, jotka ovat merkkejä muuten harvalöytöisen kauden asutuksen jatkuvuudesta. Järnvikin haudoissa kohtaavat kulttuuripiirteet ainakin kolmelta taholta: Virosta, kotimaasta ja Itä-Euroopasta. Rautakaudella siellä ovat kohdanneet asutusvirrat Virosta, Hämeestä ja Ruotsista. Järvi piti pitkään pintansa kulttuurien raja-alueena. Maanviljelyn myötä ruotsinkielinen asutus alkoi ulottua myös Degersjön rannoille. Aikansa poliittiset valtataistelut ovat ulottuneet järven rannoille, ja tiloja on luovutettu, vaihdettu tai lunastettu niin Viipuriin, Viroon kuin Ruotsiinkin. Nimistö alueella on edelleen ainakin saamelaista, suomalaista, virolaista ja ruotsalaista.

Degersjön läpi kulki voima uudelle ruukille ja sen asujaimistolle, ruotsin- ja suomenkielisille keskieurooppalaisine mausteineen. Tänä päivänä sen rannoilla kohtaa suomalaisen kulttuurin 10 000 vuotinen menneisyys ja tulevaisuus koko rikkaudessaan: japanilainen keraamikko saunomassa, kalastamassa kuhaa, kuuntelemassa kuikkaa suomalaisen vähintäänkin molempia kotimaisia puhuvan kollegansa seurassa. Degersjö, syvä ja laaja järvi joka suuntaan. Siinä kohtaa koko Uudenmaan mikrokosmos yhden järven rannalla.

Ulla

Ulla-marja14. elokuuta 2011 kello 16.19
 
 

Tätä järveä on ehdotettu postikortilla.

Perustelut: On mukava, että niin lähellä ruuhkaista pääkaupunkiseutua on niin kaunis ja rauhallinen järvi kuin on Vihdin Enäjärvi. Se ei ole suuri, mutta eipä myöskään jatkuva moottorien pärinä häiritse ihmisiä eikä eläimiä. Järvessä on lähteitä, vaikka vesi pohjan vuoksi näyttää samealle, sitä se ei kuitenkaan ole kauttaaltaan. Helteisinä kesinä levää muodostuu, mutta niin on perimätiedon mukaan tapahtunut vuosituhansia. Tehokkaan hoidon ansiosta on järven kunto parantunut, kun ihmisten tietoisuus paranee, eikä likavesiä päästetä järveen. Kiitos Paunetin ja ahkerien mökkiläisten, jotka kompoistoivat pikkukalaa. Kalastus parantaa järven kuntoa. Järvi tuottaa suuren ilon lukuisille ihmisille. On hyvä, että järven suojelu on sisäistetty, eikä asuntoja enää rakenneta aivan rantoihin. Järvi on suuri rakkauteni.

Postikortilta kopioi: Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE8. elokuuta 2011 kello 12.37

Ehdotus: Uudenmaan vuoden 2011 maakuntajärvi

Mitäpä jos ei valittaisi Suomeen 19 maakuntajärveä ikuisiksi ajoiksi, vaan jokaiseen manner-Suomen maakuntaan vuoden maakuntajärvet? Suomessa lienee noin 66 000 järveä, joten tällä tavalla äänestettävää ja keskusteltavaa riittäisi yhden kesän asemesta tuhansiksi vuoksiksi.

Suomessa sama menetelmä pätee maakuntien vuoden kyliin ja Suomen vuoden kyliin. Käsittääksen Suomen syvintä järveä, 68 metriä, Pyhäjärveä on ehdotettu Orimattilan Artjärven näkökulmasta Päijät-Hämeen maakuntajärveksi ja myös Uudenmaan Lapinjärven Porlammin näkökulmasta Uudenmaan maakuntajärveksi.

Sama järvihän voi sijaita kahdessa, ehkä jopa kolmessa maakunnassa!

Palusfrigoris7. heinäkuuta 2011 kello 04.20

ielestäni Tuusulanjärvi on erityisen sopiva Uudenmaan maakunnan järveksi. Tuusulanjärvi on helposti kansalaisten saavutettavissa kaikkina vuodenaikoina. Tuusulanjärvi on riittävän suuri ollakseen maakunnassa merkittävä järvi, mutta se on kuitenkin kansalaisen silmissä sopivan kokoinen, että sen elämänpiirin voi helposti käsittää talvisin järven jäällä hiihdellen ja luistellen, kesäisin meloen ja soutaen tai vaikkapa lintutorneista kiikaroiden. Tuusulanjärvi on tunnettu. Sen rannoilla ja läheisyydessä olevat useat kulttuurikohteet tuovat alueelle matkailijoita kaikkialta Suomesta ja maailmalta. Tuusulanjärvi ei ole pelkästään virkistysalue tai postikorttimaisema turisteille. Tuusulanjärven menneisyys, nykyinen rehevitynyt tila, hoitosuunnitelmat ja tulevaisuuden skenaariot antavat todenmukaisen kuvan maakunnan monien järvien tyypillisestä kehityskaaresta. Tuusulanjärveä on siis maalattu, valokuvattu, tutkittu ja dokumentoitu laajasti. Yksinkertaisesti: Tuusulanjärvi on helposti kansalaisten saavutettavissa.

Martti.honkakoski23. maaliskuuta 2011 kello 15.36

Kannatetaan! Tuusulanjärvi on 1900-luvun taideyhteisönsä vuoksi Suomen ehkä kulttuurisin järvi. Siksi se sopii hyvin symboliksi maakunnalle, joka on pitkään ollut Suomen kulttuurin keskus.

Infla23. maaliskuuta 2011 kello 21.59

Kannatetaan myös. Tuusulanjärven historia ja keskeinen sijainti ovat oikeuttavia valintoja maakuntajärveksi. Samanvertaista saa Uudeltamaalta hakea. Järven pinta-ala ei ole kovin suuri, mutta maine sen korvaa moninkertaisesti! Lisäksi lähellä on monia nähtävyyksiä kuten taideyhteisö ja Ainola.

Baskeriboheemi24. maaliskuuta 2011 kello 17.07

Tuusulanjärvi on Keski-Uudenmaan "keuhkot". Siitä ovat saaneet virikettä monet taiteilijasuuruudet (Sibelius, Järnefelt, Halonen jne). Siitä ammentaa virkistystä jokapäiväiseen elämään kymmenet tuhannet ihmiset Järvenpäästä, Tuusulasta, Keravalta ja koko Uudenmaan alueelta, mutta myös ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaalaiset. Järven tila on parantunut jatkuvasti sen eteen tehtyjen hoitotoimenpiteiden johdosta, mutta työtä järven pelastamiseksi tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Maakuntajärven status auttaisi rahoituksen lisäpelastustoimien saamiseksi tämän arvokkaan ja maakunnallisesti tärkeän järven elvyttämiseksi. Tämä maakuntaomaisuus on alueen ylpeyden aihe ja se on hyvien yhteyksien puolesta helposti saavutettavissa.

Markku Pyy24. maaliskuuta 2011 kello 23.24

Kannatan Tuusulanjärveä, joka on mielestäni koko Suomen "kulttuurijärvi". Se on myös erinomainen liikunta- ja ulkoiluympäristö ympäri vuoden: talvisin hieno hiihtomaasto, kesäisin kierrämme sen ympäri polkupyörin ja soudamme järvellä kirkkoveneillä. Lintujen tarkkailukin onnistuu ja maisemat ovat upeat.

skavaböle26. maaliskuuta 2011 kello 18.34

Kannatan Tuusulanjärveä yllä esitetyistä syistä.

RaisaLu31. maaliskuuta 2011 kello 15.23
 
 
 
 

Tuusulanjärven lähiympäristössä pesii noin 86 lintulajia ja yhteensä alueella on havaittu 239 lajia, joista harvinaisia tai harvalukuisia on noin 70. Eihän nämä linnut voi olla väärässä? Tuusulanjärvi ON Uudenmaan keidas :).

Juustonakki21. huhtikuuta 2011 kello 07.53

Erityisesti Uudellemaan maakuntajärveksi sopii kulttuurihistoriallisesti merkittävä järvi, jonka ranta-alueilla on runsaasti asutusta ja ihmistoimintaa. Lisäksi Tuusulanjärvi on vielä luonnonympäristöltään keidas asutuksen keskellä.

Tuusulanjärvi on hyvä esimerkki myös järvien kunnostuksesta. Esimerkiksi Ratamo-Seittelin kosteikko Tuusulanjärven rannalla on suurin Suomessa toteutettu kosteikkohanke.

Oruth15. kesäkuuta 2011 kello 16.04
 

Kannatetaan, Tuusulanjärvellä on upea kulttuurihistoria.

Tviljaka23. huhtikuuta 2011 kello 19.03

Tuusulanjärvi on kulttuurihistoriallisesti Suomen ykkösjärvi. Tästä on kerrottu edellä - samoin Tuusulanjärven luontoarvoista.

Tuusulanjärvellä on ykköspaikka myös Suomen rautatiehistoriassa. Kun rautateitä ryhdyttiin rakentamaan 1800-luvun puolessa välissä, koko Suomen ensimmäinen rautatierakennus oli Tuusulanjärven pohjoispään valmistunut asemarakennus. Se valmistui syksyllä 1858 – neljä vuotta ennen rautatieliikenteen alkamista ja ennen kuin muiden asemien rakentamista oli edes aloitettu. Rakennus toimi ratatyömaan päällikön asuntona siihen asti kunnes se tarvittiin asemakäyttöön vuonna 1862.

Tämä onkin koko Suomen rautateiden vanhin rakennus. Se on edelleenkin pystyssä ja käytössä. Se tunnetaan Järvenpään asemana.

Johannes10. toukokuuta 2011 kello 19.31

Tuusulanjärvi vaikuttaa useamman kunnan alueella: Järvenpää ja Kerava on aikanaan irrotettu Tuusulasta. Parhaiten Tuusulanjärvi tunnetaan kulttuurin alueelta (Ainola, Tuusulan Rantatie). Se jo sinänsä osaltaan oikeuttaisi maakuntajärven titteliin. Alueelta on puolustettu koko maakuntaa (ilmatorjuntarykmentti ja Taistelukoulu). Paitsi edellisen kirjoittajan mainitsema rautatie, myös maatieliikenne kulki Tuusulanjärven länsipuolelta (Vanha Hämeentie).

Tuusulanjärvellä on aktiivista harrastustoimintaa nykyisinkin. Järvellä toimivat aktiiviset urheiluseurat niin kalastajille, retkeilijöille, melojille, soutajille kuin purjehtijoillekin. Talvisin järvellä hiihdetään ja luistellaan kuntien ylläpitämillä laduilla ja retkiluistinradoilla.

Tuusulanjärvi on eteläsuomalaisen maiseman edustaja sikälikin, että matalana ja savipohjaisena järvenä se pahasti saastui takavuosina, kun kunnan jätevedet laskettiin siihen ajan tapaan puhdistamattomina. Lisäksi ympäröiviltä koetilan pelloilta huuhtoitui järveen ylimääräisiä ravinteita. Järven kuntoa on kuitenkin saatu kohennettua hapettamalla ja ruoppaamalla. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän työ jatkuu. Tuusulanjärven lintuvedet on liitetty Naturaan.

Tuusulanjärvi ei valitettavasti todellakaan ole alueen puhtain tai koskemattomin tai edes suurin järvi, mutta pitkästä historiasta ja aktiivisesta toiminnasta veikkaisin sitä alueen ykköseksi.

Riitta19. toukokuuta 2011 kello 13.06

Kannatan Tuusulanjärveä sen keskeisen kulttuurisen merkityksen vuoksi. Vaikka koko ei ole kummoinen, vaikutus kulttuurielämälle on. Uusimaa on puolestaan Suomen kulttuurin kehto.

Vedenneito18. kesäkuuta 2011 kello 19.18
 
 
 
 

Ehdottaisin Suomen parhaaksi (ensin Uusimaa, sitten Suomi :-), toim. huom.) järveksi Espoon Nuuksiossa sijaitsevaa Pitkäkjärveä! Perustelut: Luonnonkaunis, aarniometsän ympäröimä, puhdas, uintikelpoinen ja kalaisa järvi, jonka rannoilla voi retkeillä ja harrastaa luonnossa liikkumista alueen ehdoilla.

sähköpostilla tullut ehdotus30. toukokuuta 2011 kello 13.37

Kimusjärvi on Länsi-Uudenmaan helmi. Siitä ovat saaneet virikettä monet suuret suomalaiset, kuten Elias Lönnrot, P.Mustapää, Aale Tynni ja Eeva Joenpelto. Järviseutu on jo 1900-luvun alussa ollut pääkaupunkiseutulaisten ja paikallisten asukkaiden virkistyskohde ja suomalaisten elokuvien kuvauspaikka. Järveä ja sen tilaa on edistyksellisesti vaalittuja ja seurattu jo 1960-luvulta asti. Tämä järvi on alueen ylpeyden aihe 28 muun Sammatin järven joukossa. Kirmusjärven aktiiviset asukkaat järjestävät yhteistyössä alueen muiden järviasukkaiden kanssa Järvipäivät 18.6 ja 6.8.2011 jo 11. kerran. Viime vuoden teemana oli "Puhutaan Vedestä" ja tämä vuonna "Syödään Kalaa". Esiintyjät ovat alansa parhaita asiantuntijoita. Katso enemmän www.kirmusjarvi.fi

Jukil21. toukokuuta 2011 kello 11.33

Uudenmaan maakuntajärveksi Sääksjärvi

Helsingin yksikkömme pohti ja päätyi esittämään:

Sääksjärvi Nurmijärven kunnassa. Perustelut: kaunis, ympäristönsuojelullisesti esimerkillinen järvi, jonka rannoilla luonnon ja ihmisten vuorovaikutus hyvä.

Tervehtien Etelä-Suomen aluehallintovirasto Pelastus-varautuminen

Markku Haranne

Maaria4. toukokuuta 2011 kello 13.24

Pyhäjärvi on keskisyvyydeltään (21m) Suomen syvin järvi. Pyhäjärven pinta on n. 39,8m merenpinnan yläpuolella ja järven syvin kohta 68m. Tämän pohjalta voikin laskea, että Pyhäjärven syvin kohta on n. 28m merenpinnan alapuolella. Suomessa ei ole kovin montaa järveä, joiden syvin kohta on merenpinnan alapuolella. Pyhäjärvi lienee tässä ykkönen. Voikin pohtia onko Pyhäjärven syvänne syvin sisämaassa oleva luonnonmuovaama merenpinnan alapuolella oleva kohta koko Suomessa?

Tmt197522. maaliskuuta 2011 kello 22.12

Jäin miettimään tätä järven pohjan sijaintia merenpinnan alapuolella ja laskin tänne Järviwikiin "Pohjan korkeustason" kaikille järville, joista Järviwikissä on syvyystieto. Tulos löytyy nyt täältä: Järvitilastot/Pohjan korkeustaso matalimmalla ja kuinka ollakaan Pyhäjärvi (16.003.1.001) todellakin voittaa tämän kisan kirkkaasti!

Syvyystietoa ei ole useiltakaan rannikon vanhoilta merenlahdilta, jotka varmaan kuulusivat aika korkealle tuolla listalla, mutta varmaan sisämaan järvistä tuo pitää pitkälle paikkaansa. Eli Pyhäjärvi todellakin on erityinen.

Matti Lindholm, ylläpitäjä, SYKE28. maaliskuuta 2011 kello 14.45

Pyhäjärvi on erityinen järvi. Suomessa monet kalliot, järvet, saaret ja suot ovat tulleet nimetyiksi käyttötarkoituksen tai muun selkeän tunnuspiirteen vuoksi. Nämä nimet ovat siirtyneet perimätietona sukupolvesta toiseen ja painettu sitten karttoihin saakka. Lammassaaria löytyy Suomesta varmasti kymmeniä ellei satoja. Nimi johtunee juuri siitä, että saari on ollut kesäisin lampaiden laidunaluetta. Pyhäjärviäkin Suomesta löytyy monia. Nimenä "pyhä" ei kuitenkaan ole niin uusi, kuin voisi kuvitella. Ennen ristiretkiä suomalaiset olivat "pakanoita" ja harjoittivat "luonnon uskontoja". Ristiretkien jälkeen monet "pakanoiden" uhripaikat valjastettiin kristinuskon palvelukseen rakentamalla ko. paikoille esim. kirkkoja. Paikka oli ihmisille tuttu ja siten helpompi kanava totuttaa heidät uuteen uskoon. Samoihin aikoihin sana "pyhä" on varmasti saatettu näiden ihmisten tietouteen. Mikä Pyhäjärven nimi on oikeasti mahtanut olla sitä ennen? Sitä voimme vain arvailla. Pyhäjärvi on ollut merkittävä paikka jo kivikaudesta lähtien, koska lähialueilta on löydetty muinaisjäännöksiä. Merkittävin löytö itse Pyhäjärveen liittyen on Linnanmäki niminen niemi Pyhäjärvessä. Sieltä on löydetty ns. käräjäkiviä missä asioita on ratkottu yhteisön päätöksillä.

Muinaiset asukkaat Pyhäjärven rannoilla eivät ole tienneet järven todellista syvyyttä ym. statistiikkaa, mutta ovat varmasti aistineet jotain erityistä järvessä, mitä me tänä päivänä emme voi ymmärtää. Mitä salaisuuksia tuo järvi tietääkään? ;)

Tmt19755. huhtikuuta 2011 kello 23.22

Kannatan Tmt1975:n ehdotusta. Artjärven (nykyisin Orimattilan osa) ja Lapinjärven alueella sijaitseva Pyhäjärvi on keskisyvyydeltään Suomen syvin (20,8 m). Tässä on jo riittävästi perustelua Uudenmaan maakuntajärveksi. Järven itäisessä päässa on laaja syvännealue, jonka syvin kohta (68 m) on Hiidenkallion edustalla. Sekä Hiidenkallion että Artjärven Hiitelän kylän nimet viittaavat siihen, että itse Hiisi lymyilee sameavetisen Pyhäjärven syvänteissä. Tämä muinainen tarina on tunnetusti tosi.

Pyhäjärvi on Koskenkylänjoen vesistön suurin järvi, josta Koskenkylän joki alkaa polveilunsa itäuusmaalaisten ja kymenlaaksolaisten peltomaisemien läpi Suomenlahteen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Koskenkyl%C3%A4njoki

Voit itse ihmetellä Pyhäjärven syvyyskäyriä "Kansalaisen karttapaikasta". http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=317&map.y=257&e=446023

Kirjoita hakusanoiksi kunnan kohdalle Orimattila ja järven kohdalle Pyhäjärvi.

Maatalouden päästöt ovat rasittaneet Pyhäjärveä, mutta järven syvänteet ovat pitäneet sen elinkykyisenä ja kalaisana. Suojelutoimenpiteitä toki tarvitaan. Järvi on erityisen arvostettu kuhasaalistaan. Artjärveä ei turhaan kutsuta kuhapitäjäksi (ks. Artjärven vaakuna).

Ystävällisesti tervehtien,

V-MV

VMV10. huhtikuuta 2011 kello 15.40

Hei!

Pahoittelen edellisessä viestissäni ollutta virhettä. Pyhäjärven syvännealue on toki järven läntisessä päässä.

V-MV

VMV10. huhtikuuta 2011 kello 19.40
 
 
 
 

Ehdotus: Valkjärvi

Suomen suurin lähde on kirkasvetinen, luonnonkaunis järvi. Useaan kertaan äänestetty Etelä-Suomen parhaaksi uimarannaksi.

Henrikk130. maaliskuuta 2011 kello 09.23

Ehdotukseni: Päijänne

Perustelu: Pääkaupunkiseudun miljoonan ihmisen veden saati on turvattu Päijänteestä saatavalla vedellä. Vettä hyödyntää Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, ajoittain myös Porvoo.

Vesi johdetaan 120 km pitkällä raakavesitunnelilla, jonka suunnittelu aloitettiin 60-luvulla, rakentaminen alkoi 72 ja valmis tunneli oli vuonna 82. Veden virtaama on noin 3 kuutiometriä sekunnissa ja virtaaman putouskorkeus hyödynnetään puhtaaksi vesivoimaksi myös Kalliomäen voimalaitoksessa 830kW. Tunnelin osuus on vain 1% kymijokeen muuten laskevasta vesimäärästä, eli se ei rasita Päijännettä. Silvolan altaan lisäksi vettä on johdettu Keravanjokeen ja Tuusulan Rusutjärveen parantamaan niiden laatua.

Itsekin nautin Päijännettä monta lasillista päivässä.

Kpko23. maaliskuuta 2011 kello 10.42

Eikös maakuntajärven pitäisi sijaita omassa maakunnassa? Sitä ehtoa Päijänne ei täytä.

Hemppa26. maaliskuuta 2011 kello 01.28
 

Kotojärvi sijaitsee itäisellä Uudellamaalla Pornaisissa. Järveä ympäröi vehmas luonto peltomaisemineen ja elävä kyläyhteisö. Kotojärvi ei ole korvessa, vaan ihmisten saatavilla ja keskellä. Hiekkarannalle on tehty erikseen mainio uimaranta, kalastajat kokevat verkkojaan, soutuveneet lipuvat pitkin järvenselkää. Rauhaisa järvimaisema 45 kilometrin päässä Helsingistä.

Hirvikorpi24. maaliskuuta 2011 kello 09.09

Upeanromanttinen :-) pienehkö järvi, josta sen rannoilla asuvat ja lomailevat ihmiset pitävät huolta kuin omasta lapsestaan :-)

Aulis22. maaliskuuta 2011 kello 21.00

Perustelut esitin jo aiemmassa viestissä, joka löytynee täältä ketjuista.:)

JJSalmi22. maaliskuuta 2011 kello 17.05

Sun perustelut olivat menneet toisen sivun palstalle, mutta siirsin ne tänne. (t. Matti Lindholm, SYKE):

Esitän hyvin perustein Kauniaisissa sijaitsevaa Gallträskiä maakuntajärveksi. Se on muodostanut jo aikojen alusta keskeisen virkistyslähteen kaupungin asukkaille. Se on luonteeltaan tyypillinen Suomalainen pieni järvi, jonka rannoilla ja vesillä ihmiset pystyvät virkitäytymään ja enne kaikkea, sen kunnostukseen on viime vuosina onnistuneesti panostettu ja järvi on puhkeamassa uuteen kukoistukseen aktiivisten ihmisten toimien ansioista. Ja totta on sekin, että järvi oli jo huonossa kunnossa - sekin inhimillisen toiminnan seurausta. Mutta virheet voi korjata ja järvestä tulla taas ehyt ekosysteemi ja virkistyksen lähde. Kaiken ei taritse olla suurta ja kuuluisaa, myös pieni ja kaunis järvi voi olla maakuntajärven arvoinen. :)

JJSalmi22. maaliskuuta 2011 kello 17.44