Konnevesi (14.711.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








2 006 920 000 m³
2,007 km³
2 006 920 000 000 l

Konnevesi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakunnissa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Konnevesi
Järvinumero: 14.711.1.001
Vesistöalue: Konneveden lähialue (14.711)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 18 917,9 ha
Syvyys: 57,12 m
Keskisyvyys: 10,61 m
Tilavuus: 2 006 920 000 m³2,007 km³
2 006 920 000 000 l

Rantaviiva: 642,62 km
Korkeustaso: 95,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Karppi, Kuore, Muikku, Siika, Säyne (kala) ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Konnevesi sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa Konneveden, Rautalammin ja Vesannon kuntien alueella. Järven korkeus merenpinnasta on +95 m ja keskivirtaama luusuassa Siikakoskessa on noin 48 m3/s. Konneveden pinnankorkeutta ei säännöstellä.

Konnevesi on kokonaispinta-alaltaan on noin 187 km2. Järvi jakautuu kahteen toisistaan selvästi poikkeavaan osaan. Pohjois-Konneveden ala on 68,5 km2 ja sen keskisyvyys on 7,5 metriä sekä suurin syvyys on 44 metriä. Etelä-Konneveden ala on suurempi, 199,5 km2, ja järven suurin syvyys 56 metriä sekä keskisyvyys on 12,5 metriä.

Pohjois-Konnevesi

Pohjois-Konnevesi on Rautalammin reitille tyypillinen pitkänomainen vähäsaarinen selkävesi. Pohjois-Konnevedestä on yhteys Neiturin kanavan kautta Keiteleeseen ja Kiesimän kanavan kautta Kiesimään. Mantereeseen siltayhteydessä olevan Närhinsaaren lisäksi suurimpia saaria ovat Iso-Palosaari, Iso-Runkkuu, Korppinen ja Honkasaari.

Kallioperää hallitsevat karut ja happamat kivilajit, pääasiassa graniitti sekä kvartsi- ja granodioriitti. Maaperä on suurelta osin pohja- ja pintamoreenia, josta mannerjäätikön sulamisvaiheessa on muodostunut kumpumoreeneita etenkin Kurjenjärven ympäristöön ja kirkonkylän länsipuolelle. Kaava-alueeseen kuuluvien vesistöjen rantavyöhykkeellä on hyvin vähän kallioisia rantoja.

Pääosin ranta-alueet ovat metsäistä kivennäismaata tai puustoista, ojitettua suomaata. Yleisimmin metsät ovat tuoretta kangasta, kuivan kankaan harjumetsiä esiintyy lähinnä Pohjainveden ympäristössä. Viljelty peltoala on alueen vesimaisemassa harvinaista. Merkittävimmät rantavyöhykkeen peltoalat ovat Pohjainveden rannoilla. Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä ja kuuluu eliömaakuntajaossa Pohjois-Hämeen (PH) eliömaakuntaan. Maisemamaakuntajaossa alue on osa Keski-Suomen järviseutua. Konneveden kunta kuuluu Keski-Suomen seutukaava-alueeseen, Rautalammin ja Vesannon kunnat ovat osa Pohjois-Savon seutukaava-aluetta.

Etelä-Konnevesi

Etelä-Konnevesi on lukuisista saarista ja erillisistä syvänteistä koostuva rikkonainen järvi. Maisemallista vaihtelua luovat aavat selkävedet pikkusaarineen ja lähes mereisine kallioluotoineen sekä toisaalta useat suuret metsäiset saaret ja sokkeloiset vesialueet kapeine lahtineen ja salmineen. Järven rannalla sijaitsee Jyväskylänyliopiston Konneveden tutkimusasema. Konneveden eteläosa on lähes kaksi kertaa pohjoisosaa suurempi ja selvästi syvempi. Nämä seikat vaikuttavat myös harppauskerroksen sijaintiin. Etelä-Konnevedessä päällysveden vaikutusalueeseen kuuluu noin kaksi kolmannesta pohjan alasta. Suurimmat näkösyvyydet ovat Etelä-Konnevedellä olleet noin 6,5 m.

Nykytila ja suojelu

Järven eri osien erot näkyvät myös happitaloudessa. Etelä-Konneveden talvinen happipitoisuus on ollut tavallisesti koko vesimassassa yli 50 % kyllästysarvosta, mutta Pohjois-Konnevedellä happipitoisuus on koko vesikerroksessa alempi ja pohjan lähellä jo varsin heikko. Rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden pitoisuudet ovat Konnevedessä melko alhaiset. Kalankasvatuksen jätevesien aiheuttaman lievä rehevöityminen näkyy järven itäosassa Konnekosken lähettyvillä.

Etelä‐Konnevesi–järvi saaristoineen ja manneralueineen muodostaa ekologisesti ja luonnonsuojelullisesti merkittävän yhtenäisen kokonaisuuden. Etelä‐Konneveden keskeisimmät osat kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 –verkostoon. Lisäksi alueella on vanhojen metsien suojelualueita ja valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita sekä muita suojelualueita. Alueella on valtion suojelutarkoituksiin varattua maata 1 527 ha.

Natura 2000 -kohteet: Konnevesi-Kalaja-Niinivuori http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=266974&lan=fi&clan=fi

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalataloudellisesti arvokasta vesistöä. Hauki, taimen, muikku, siika, harjus, kuore, särki, säyne, sorva, lahna, mutu, salakka, ruutana, kivennuoliainen, made, kymmenpiikki, kivisimppu, härkäsimppu, ahven, kuha, kiiski.

Istutettuja tai vaeltavia lajeja: ankerias, lohi, kirjolohi, nieriä ja karppi. Vuonna 2008 Konneveden kalakannat ovat varsin hyvässä tilassa. Muikkuja on runsaasti, mikä heijastuu positiivisesti moniin muihinkin lajeihin. Ahventen keskikoko on ennätyksellisen korkea.

Lähteet: Konneveden kalatutkimus ry, Ympäristö kärkihankkeet 2014, Valtion ympäristöhallinto.

Kansallispuisto hanke

Kansallispuiston mahdollinen perustaminen voidaan käynnistää vuonna 2014. Kansallispuistohanketta edistetään yhteistyössä Pohjois‐Savon liiton kanssa. Etelä-Konneveden alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jota kannattaa vilkaista.

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/luonnonsuojelu/hoidonjakaytonsuunnittelusuojelualueilla/etelakonnevesi/Sivut/default.aspx

Aiheesta muualla

Konneveden yleispiirteet: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=287171&lan=FI

Pohjois-Konneveden luonto- ja maisemaselvitys: http://www.kaavat.rautalampi.fi/pkvesi/l_m.htm