Korttajärvi (14.292.1.002)

Loikkaa: valikkoon, hakuun












Korttajärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Korttajärvi
Järvinumero: 14.292.1.002
Vesistöalue: Alvajärven - Korttajärven alue (14.292)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 44,12 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,5 km
Korkeustaso:

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven ja Jokirapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Jyväskylän kaupungin pohjoisosissa sijaitseva Korttajärvi on pienikokoinen ja melko rehevä humusjärvi (Ph). Se on hyvin lyhytviipymäinen (8 vrk) läpivirtausjärvi. Korttajärveen laskevat Autiojoki, Makkarajoki sekä Vasarajoki. Autiojoki tuo vesiä Tikkakoskella sijaitsevasta Ala-Myllylammesta ja Luonetjärvestä, Makkarajoki taas Korttajärven koilispuolella sijaitsevista Lehesjärvestä ja Vähäjärvestä. Korttajärvestä vedet laskevat Laahajoen kautta Alvajärveen ja sieltä edelleen kohti Päijännettä.

Kortta-, Lehes- ja Vähäjärviä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan.

Nykytila ja suojelu

Ekologiselta tilaltaan (2013) Korttajärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Järven kemiallinen tila (2013) on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien korkeista elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,32 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg.

Korttajärven fosforipitoisuus oli vielä 1970-luvulla huomattavan korkea, sillä Tikkakosken taajaman jätevedet johdettiin vielä tuolloin Autiojokea pitkin suoraan Korttajärveen, josta niitä pääsi myös edelleen sen alapuolisiin Alvajärveen ja Palokkajärveen asti. Nykyisin Korttajärven keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 30 μg/l ja typpipitoisuus noin 600 μg/l. Myös klorofyllipitoisuus on laskenut viime vuosikymmenien aikana, mutta silti pitoisuuksien perusteella järveä voidaan pitää edelleen rehevänä. Kesäkerrostuneisuuskaudella Korttajärven alusvesi kärsii usein huonosta happitilanteesta.

Korttajärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin 5700 kg (129 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

2000-luvulla Korttajärven kalastoa ovat tutkineet muun muassa Jyväskylän yliopiston ympä-ristöntutkimuskeskus sekä entinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), nykyinen Luonnonvarakeskus (Luke). Järven kalastoon kuuluvat koekalastusten perusteella ainakin ahven, kiiski, kuha (myös istutettu), hauki, salakka, särki, pasuri, lahna ja särkilahna.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Korttajärven uimaranta sijaitsee järven eteläisen lahden pohjukassa.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla