Kortteisen tekojärvi (57.063.2.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kortteisen tekojärvi on iso järvi Siikajoki (57) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kortteisen tekojärvi
Järvinumero: 57.063.2.001
Vesistöalue: Kortteisen alue (57.063)
Päävesistö: Siikajoki (57)

Perustiedot

Pinta-ala: 587,58 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 18,9 km
Korkeustaso: 103,9 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

12 elokuu 2018 10:40:00
Tieltä länteen
Kortteisen tekojärvi

Kortteinen.JPG

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki ja Jokirapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kortteisen tekojärvi sijaitsee Lamujoen yläjuoksulla Siikalatvan kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Se on tekojärvi, jonka pinta-ala on 7,0 km², pituus noin 4,5 km ja suurin leveys noin 1,5 km. Järvi sijaitsee kantatien 88 eteläpuolella lähimmillään noin 3 kilometrin päässä Piippolan taajamasta.

Tekojärven säännöstely aloitettiin vuonna 1968.

Nykytila ja suojelu

Kortteisen tekojärven vedenväri on erittäin ruskeaa ja vesistö on rehevä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kortteisen tekojärvi on todettu hyväksi kala- ja lintuvedeksi. Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, meritaimenta sekä kirjolohta.

Pohjasta noussut turve on muodostanut lähes koko järven kattavan rahkalauttamosaiikin. Alueen turvelautoilla pesii runsaasti vesi- ja lokkilintuja. Arvokkaimpia lajeja ovat kuikka, härkälintu, silkkiuikku, lapasorsa ja punasotka. Lokkilintuja pesii peräti seitsemän eri lajia. Kortteinen on Keski-Pohjanmaan Evijärven ohella maamme vankin mustatiiran pesimäpaikka. Erikoisimpia Kortteisen varpuslintuja ovat olleet pensaskerttu, mustarastas ja satakieli. (Pyhännän Metsätietokeskus.)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven länsipäässä ja pohjoispuolella on harvaa maaseutuasutusta.

Aiheesta muualla

Pyhännän Metsätietokeskus. Näyteikkuna Suomen metsiin. Kortteinen. Internet-sivu. Luettu 19.6.2014. [1]

Wikipedia. Kortteisen tekojärvi. Internet-sivu. Luettu 19.6.2014. [2]