Kuivasjärvi (44.057.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








334 080 m³
3,3408e-4 km³
334 080 000 l

Kuivasjärvi on melko iso järvi Lapuanjoki (44) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kuivasjärvi
Järvinumero: 44.057.1.001
Vesistöalue: Kuivasjoen valuma-alue (44.057)
Päävesistö: Lapuanjoki (44)

Perustiedot

Pinta-ala: 219,1 ha
Syvyys: 0,71 m
Keskisyvyys: 0,2 m
Tilavuus: 334 080 m³3,3408e-4 km³
334 080 000 l

Rantaviiva: 17,19 km
Korkeustaso: 113,6 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kuivasjärvi sijaitsee Lapuanjoen pienen sivuhaaran varrella. Järvi on Valuma-alueeltaan melko pieni. Järvi laskee itäpäästään Lapuanjokeen Kuivasjokea pitkin. Järveen laskee vetensä neljä muuta lampea: Kontolampi, Okslampi, Ouranlampi ja Taikinalampi. Veden pintaa on laskettu 1800-luvulla ja uudelleen 1940-luvulla heinämaiden saamiseksi, mikä on tehnyt järvestä matalan, osin umpeen kasvaneen lintuparatiisin. Järven rannat ovat lähes rakentamattomat ja peltoja on vähän. Alueella on rauhallinen, lähes erämainen tunnelma.

Järven pituus pohjois-etelä -suunnassa on 3 km ja itä-länsi -suunnassa 3,5 km. Alue koostuu kolmesta altaasta: Pikkuselästä, Kuivasjärvestä ja Lanamäenselästä. Rantojen muoto on sokkeloinen ja mutkitteleva. Lahdelmineen ja lukuisine saarineen järvelle kertyy rantaviivaa 12 km. Avovettä on vain puolet järven pinta-alasta, keskisyvyys on noin 80 cm. Vesi on tummaa ja ravinteikasta, näkösyvyys on noin puoli metriä. Pohja on mutainen ja tasainen, ilman syvänteitä.

Järveä kauttaaltaan ympäröivät kasvillisuusvyöhykkeet ovat satoja metrejä leveitä ja yhtenäisiä. Vain noin 10 % rantaviivasta on kovaa maata vesirajaan asti. Varsinkin Pikkuselällä saraikko- ja järvikortevyöhykkeet peittävät lähes koko altaan. Avovettä on kesällä vain muutamia hehtaareja, jotka nekin kasvavat täyteen uposkasvillisuutta. Muuten rannat koostuvat luhtaisista pallesoista, joita reunustaa paju-paatsama -vyöhyke. Ympäröivät metsät ovat eriasteisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Eniten on keski-ikäistä sekametsää. Rannoilta löytyy myös kohtuullisesti kolopuita.

Järven lounaispuolella, Isonmaankannan niemen länsipuolella sijaitsee kaunis, edustava keidassuo. Suotyyppinä keitaalla vallitsee rahkaräme. Keitaan pohjoisreunaa on harvennettu kevyesti ja eteläpäässä aivan reunaosat ovat paikoin kuivahtaneet ojituksen seurauksena, mutta pääosin suo on luonnontilainen.

Kuivasjärvi on erittäin monipuolinen lintujärvi. Vuonna 1991 järvellä pesi kaikkiaan 138 paria vesilintuja, mutta muiden ryhmien lintuja tavataan alueella vielä selvästi enemmän. Lajistoon kuuluu harvinaisia pohjoisia lajeja ja alueen muutonaikainen merkitys on huomattava.

Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi, jonka linnusto on hyvin monipuolinen ja muutonaikainen merkitys suuri. Merkitystä myös metsä- ja suoluonnon suojelukohteena.

Nykytila ja suojelu

Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Seutukaavassa se on osoitettu SU-1 -alueeksi. Järvi esitetään liitettäväksi kansainvälisten merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsar-kohteet). Tällä hetkellä kohde on kokonaan suojelun ulkopuolella. Yhteinen vesijättöalue on tarkoituksena rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena. Valtiolle hankittavat ranta-alueet rauhoitetaan valtionmaan luonnonsuojelualueena.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : huuhkaja, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, laulujoutsen, palokärki, ampuhaukka, kurki, pikkulokki, uivelo, suokukko, mustakurkku-uikku, luhtahuitti, kalatiira, lapintiira, pyy,liro

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Ympäristö.fi