Kuusvesi (14.351.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








130 410 000 m³
0,13 km³
130 410 000 000 l

Kuusvesi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kuusvesi
Järvinumero: 14.351.1.001
Vesistöalue: Kuusveden lähialue (14.351)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 2 213,46 ha
Syvyys: 28 m
Keskisyvyys: 5,89 m
Tilavuus: 130 410 000 m³0,13 km³
130 410 000 000 l

Rantaviiva: 61,66 km
Korkeustaso: 84,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

16 kesäkuu 2019 16:49:00
Hieman levää
Kuusvesi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Jokirapu, Muikku ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.

Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.

Nykytila ja suojelu

Kuusveden vedessä on lievä humusleima ja vesistö on rehevyystasoltaan karu sekä happamuudeltaan neutraali.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kuusveden Tarvaalan Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä. Myös valmiita polttopuita on käytettävissä.

Allunlahdesta on näkymä Pukkisaareen ja järvenselälle. Kuussaaren eteläkärjestä on aava järvenselkämaisema Kirkkoniemeen päin, kuten Kirkkoniemestä Kuussaareen päin.

Myös Kuusveden pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimapaikka, laituri, pukeutumiskopit ja grillikatos.

Jyväskyläläisten tekopohjaveden valmistuksessa käytettävä hyvälaatuinen raakavesi otetaan osittain Laukaan Kuusvedestä. Rautalammin vesireitin valuma-alueella ei ole merkittävää teollisuutta. Vesi otetaan kilometrin päästä Kuusveden rannasta 12 metrin syvyydestä. Lupaehtojen mukaan raakavettä saa ottaa keskimäärin 15 000 kuutiota vuorokaudessa.

Tarut ja tositarinat

Erikoisia luonnonmuodostumia ovat Järven Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.

Aiheesta muualla

Wikipedia. Kuusvesi. Internet-sivu. Viitattu 22.8.2014. [1]