Kuusvesi (14.351.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








130 410 000 m³
0.13 km³
130 410 000 000 l

<Jw-Järvi-ingressi-txt-uusi>

<Jw-Järvi>

<Jw-Nimi>: Kuusvesi
<Jw-Järvinumero>: 14.351.1.001
<Jw-Vesistöalue>: Kuusveden lähialue (14.351)
<Jw-Päävesistö>: Kymijoki (14)

<Jw-Perustiedot>

<Jw-Pinta-ala>: 2 213.46 ha
<Jw-Syvyys>: 28 m
<Jw-Keskisyvyys>: 5.89 m
<Jw-Tilavuus>: 130 410 000 m³0.13 km³
130 410 000 000 l

<Jw-Rantaviiva>: 61.66 km
<Jw-Korkeustaso>: 84.8 m

<Jw-Hallinnolliset alueet>

<Jw-Kunta>: Laukaa
<Jw-Maakunta>: Keski-Suomen maakunta
<Jw-ELY-keskus>: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
<Jw-Vesienhoitoalue>: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

<Jw-Tiedot tietojärjestelmästä-txt>

<Jw-Keskustelut>
<Jw-Uusimmat havainnot>

16 kesäkuu 2019 16:49:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

<Jw-Vesistöennusteet>

<Jw-Vesistöennusteet-default>

<Jw-Kalat>

<Jw-Kala-atlas>:
Ahven, Harjus, Hauki, Jokirapu, Muikku och Säyne (kala)

<Jw-Tarkemmat tiedot>: Pm kala1 21x21.png

<Jw-Käyttäjien havainnot>:
<Jw-Ei kalahavaintoja-txt>

Pm leg 17x21.png <Jw-Käyttäjä>
Pm leg kokenut 17x21.png <Jw-Kokenut käyttäjä>
Pm leg asiantuntija 17x21.png <Jw-Asiantuntija>
Pm leg viranomainen 17x21.png <Jw-Viranomainen>

Pm tapahtuma 17x21.png <Jw-Tapahtuma>
Pm havaintopaikka 17x21.png <Jw-Havaintopaikka>
Pm valokuva 17x21.png <Jw-Valokuva>
Pm kohde 17x21.png <Jw-Muu kohde>


<Jw-Voit lisätä kun-txt>

Järven erityispiirteet

Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.

Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.

Nykytila ja suojelu

Kuusveden vedessä on lievä humusleima ja vesistö on rehevyystasoltaan karu sekä happamuudeltaan neutraali.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kuusveden Tarvaalan Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä. Myös valmiita polttopuita on käytettävissä.

Allunlahdesta on näkymä Pukkisaareen ja järvenselälle. Kuussaaren eteläkärjestä on aava järvenselkämaisema Kirkkoniemeen päin, kuten Kirkkoniemestä Kuussaareen päin.

Myös Kuusveden pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimapaikka, laituri, pukeutumiskopit ja grillikatos.

Jyväskyläläisten tekopohjaveden valmistuksessa käytettävä hyvälaatuinen raakavesi otetaan osittain Laukaan Kuusvedestä. Rautalammin vesireitin valuma-alueella ei ole merkittävää teollisuutta. Vesi otetaan kilometrin päästä Kuusveden rannasta 12 metrin syvyydestä. Lupaehtojen mukaan raakavettä saa ottaa keskimäärin 15 000 kuutiota vuorokaudessa.

Tarut ja tositarinat

Erikoisia luonnonmuodostumia ovat Järven Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.

Aiheesta muualla

Wikipedia. Kuusvesi. Internet-sivu. Viitattu 22.8.2014. [1]