Lappajärvi (47.031.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








1 005 470 000 m³
1,005 km³
1 005 470 000 000 l

Lappajärvi on iso järvi Ähtävänjoki (47) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen. Lappajärvi on Etelä-Pohjanmaan maakuntajärvi.

Järvi

Nimi: Lappajärvi
Järvinumero: 47.031.1.001
Vesistöalue: Lappajärven lähialue (47.031)
Päävesistö: Ähtävänjoki (47)

Perustiedot

Pinta-ala: 14 549 ha
Syvyys: 36,04 m
Keskisyvyys: 6,88 m
Tilavuus: 1 005 470 000 m³1,005 km³
1 005 470 000 000 l

Rantaviiva: 159,96 km
Korkeustaso: 69,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot
Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore ja Muikku

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Lappajärvi on Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin järvi Ähtävänjoen vesistössä. Järven pinta-ala on 145,5 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 33. Järven suurin syvyys on 36 metriä ja keskisyvyys 6,9 metriä. Se on on Suomen suurin kraatterijärvi, vaikkei olekaan ehkä suurin kraatteri (epämääräinen Keurusselkä on kenties isompi). Lappajärven alueelle törmäsi suurinpiirtein kilometrin läpimittainen asteroidi (nopeus ehkä 12-25 km/s) noin 75 miljoonaa vuotta sitten. Tapahtui suuri räjähdys, jonka ansiosta kaikki elämä kuoli 200–300 kilometrin säteellä. Kiveä suli tai halkeili niin että syntyi 1–2 km³ erityisiä impaktikivilajeja, joista erikoisin on Kärnänsaaresta löydettävä kärnäiitti. Törmäyskiven määrä vastaa ainakin Lappajärven nykyistä vesitilavuutta. Kiven oudoista ominaisuuksista johtuen järven epäiltiin pitkään olevan kauan sitten sammuneen tulivuoren kraatteri. Järven ympärillä on noin 17-20 km halkaisijaltaan oleva rengasmainen "vuorijono" - kraatterin reunavalli. Sen päällä sijaitsevat esimerkiksi Vimpelin Lakeaharjun hiihtokeskus sekä järven kaakkoispuolella oleva Pyhävuoren näköalapaikka.

Valuma-alue on järven luusuassa 1526 km², josta vettä 10,9 %. Suurimmat osavaluma-alueet ovat Kurejoen alue (707 km²) ja Vimpelinjoen alue (378 km²). Edellisellä sijaitsee valuma-alueen suurin järvi, Alajärvi.

Saaria Lappajärvessä on suurjärveksi niukasti, vain 56. Niistä ylivoimaisesti suurin on Kärnänsaari, 1266 ha. Se on Suomen järvisaarten tilastossa sijalla 37. Muita saaria ovat Veanteensaari (33 ha) ja Pitkästö (28 ha).

Myös Sotkamossa on Lappajärvi (1,0 km²), samoin Pohjois-Savossa Keiteleen kunnassa (0,23 km²).

Vedenkorkeus ja virtaama

Lappajärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1939 alkaen. Havaintoja puuttuu muutamilta kuukausilta vuosina 1940 ja 1941. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Halkosaaressa (YKJ 7021973, 3331308). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+69,58 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+70,45 m (toukokuulta 1982), alin N60+68,29 m (huhtikuulta 1964), joten äärivaihtelu on ollut 216 cm.

Lappajärven säännöstely toteutettiin pääosin 1950-luvulla. Säännöstelyn yläraja on korkeudella N60+ 70,65 m ja alaraja korkeudella N60+ 68,85 m. Suurin juoksutus järvestä on 30 m3/s. Ähtävänjoen ollessa pysyvästi jäässä on suurin juoksutus kuitenkin 25 m3/s. Mikäli vedenkorkeus on laskenut alarajalle, järvestä on juoksutettava tulovirtaama vähennettynä haihdunnan määrällä. Muutoin pienin sallittu juoksutus järvestä on 2 m3/s.

Lappajärvi laskee Välijokea pitkin Evijärveen, jota alkaa Ähtävänjoki. Virtaamahavaintoja on Lappajärven luusuasta vuosilta 1931–1958 ja Hanhikoskelta (valuma-alue 1572 km²) vuodesta 1971. Keskivirtaama oli edellisellä, luonnontilaisella kaudella 11,8 m3/s, keskiylivirtaama 28 m3/s ja keskialivirtaama 4,9 m3/s. Äärivirtaamat olivat 50 m3/s (kesäkuussa 1944) ja 0,0 m3/s (maaliskuussa 1950). Keskivirtaama on jälkimmäisellä kaudella ollut 12,6 m3/s, keskiylivirtaama 24 m3/s ja keskialivirtaama 2,7 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 35 m3/s (kesäkuussa 1982) ja 0,0 m3/s.

Lappajärveä on laskettu useita kertoja. Mahdollisesti ensimmäinen järven lasku tehtiin jo 1600-luvun lopussa. Suullisen perimätiedon mukaan seuraava lasku suoritettiin vuosina 1845–1850. Järveä laskettiin myös vuosina 1904–1908. Vedenpinta on näiden seurauksena laskenut vähintään kaksi metriä.

Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot

Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1961 lähtien. Mittaukset tehdään rannassa, puolen metrin päässä rantaviivasta. Veden syvyys on 30 cm mittauspaikalla. Ranta on loiva (2 metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja on hiekkaa. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8. Havaintopaikan lähistöllä on havaintojakson aikana tapahtunut ruoppausta ja vesirakentamista. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,2, heinäkuussa 18,3 ja elokuussa 17,3 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1911–1912 lähtien. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoispään kapeikot. Varhaisin jäätyminen on ollut 31. lokakuuta vuonna 1941, myöhäisin 25. joulukuuta 1929. Näiltä vuosilta on myös maininnat, että näköpiirin ulkopuoliset selät jäätyivät 30. marraskuuta 1941 ja 27. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 2007 ja 29. toukokuuta 1941 ja 1942.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 57 cm, koko jakson ennätyspaksuus 78 cm maaliskuulta 1987.

Nykytila ja suojelu

Lappajärven nykytila, ainakaan järven eteläpää, ei ole kummoisessa kunnossa. Lappajärven rehevöittyminen on vuosi vuodelta ja vuosikymmenten aikana heikentänyt veden laatua. Veden väri lappajärvessä ruskeaa ja valkoiseen sankoon ottaessa ja sangossa veden seisseenä, vesi sakkaista, sangon pohjalla selvä humuskerros laskeentuneena. Näinnä helteillä järvi tuoksuu erittäin kovasti kalalta, mistä johtunee??. lappajärvi (eteläpäästä ainakin) virkistys vesistönä ei ole hyvässä kunnossa.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla