Loppijärvi (35.874.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








20 663 800 m³
0,0207 km³
20 663 800 000 l

Loppijärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Loppijärvi
Järvinumero: 35.874.1.001
Vesistöalue: Loppijärven valuma-alue (35.874)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 177,5 ha
Syvyys: 6,71 m
Keskisyvyys: 1,75 m
Tilavuus: 20 663 800 m³0,0207 km³
20 663 800 000 l

Rantaviiva: 45,81 km
Korkeustaso: 106 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot
Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Karppi, Kuore, Suutari, Säyne (kala) ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Järvi on Lopen kunnassa Riihimäen kaupungista länteen noin 15 km verran. Järvi on kooltaan 1 180 hehtaaria ja syvyydeltään noin 6 m (keskisyvyys vain 1,75 m). Järvi on yksi Salpauselän pohjoispuolen vesistöistä, jotka laskevat vetensä Kernaalanjärven kautta Vanajaveteen. Järveen laskevat läheiset Erävisjärvi ja Särkijärvi. Näiden lisäksi järven valuma-alueeseen kuuluu useita pieneä järviä ja lampia sekä muutama laaja-alainen suo.

Järvi on lievästi ruskeanvärinen ja runsashumuksinen. Järven läheisyydessä on paljon peltoja, haja-asutusta ja Lopen taajama, joiden takia järven kuormitus on suurta. Kuormituksen seurauksena järven puskurikyky happamoitumista vastaan on kuitenkin hyvä. Järven ravinnetaso on ajoittain korkea rehevöitymisen seurauksena, joka näkyy etenkin vesikasvillisuuden suurena määränä.

Nykytila ja suojelu

Järven vedenkorkeutta on säädelty vuodesta 1970-luvulta lähtien. Järven veden hygieninen laatu on erinomainen. Muuten vedenlaatu on pysytellyt hyvän ja tyydyttävän rajamailla. Järvellä on tehty tehokalastusta 1990-luvulta lähtien, joka on parantanut tilaa hieman.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvi on rehevöitynyt ja monia lahtia uhkaa umpeenkasvu. Myös järven mataluus vaikuttaa vesikasvillisuuden kukoistamiseen. Levää on ollut useina vuosina erittäin paljon.

Talvisin järvellä on ollut paikoin jopa happikatoa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven virkistyskäyttöä heikentävät suuri vesikasvillisuuden määrä ja voimakkaat leväkukinnot kesäisin. Järvi onkin arvioitu tyydyttäväksi virkistyskäytön suhteen.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla