Maaninkajärvi (04.282.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








257 695 000 m³
0,258 km³
257 695 000 000 l

Maaninkajärvi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Maaninkajärvi
Järvinumero: 04.282.1.001
Vesistöalue: Maaninkajärven - Ylä-Ruokoveden alue (04.282)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 2 435,34 ha
Syvyys: 70,42 m
Keskisyvyys: 10,58 m
Tilavuus: 257 695 000 m³0,258 km³
257 695 000 000 l

Rantaviiva: 108,36 km
Korkeustaso: 81,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

3 elokuu 2013
Hieman levää
Tuovilanlahti

25 heinäkuu 2013
Hieman levää
Tuovilanlahti

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Maaninkajärvi on iso järvi Vuoksen vesistössä Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnassa.

Järven erityispiirteet

Maaninkajärven pinta-ala on 24,4 km2, keskisyvyys on 10,6 m ja suurin syvyys on peräti 70,4 m. Tätä suurempi syvyyslukema löytyy Suomessa vain kymmenestä järvestä.

Maaninkajärvi on luode-kaakko -suuntainen, pituutta on 17 km. Sen muodostaa itse Maaninkajärven pääallas ja alapuolinen Pieni Ruokovesi eli Ylä-Ruokovesi. Luoteessa vuonomainen Tuovilanlahti on viisi kilometriä pitkä, vain 100–400 metriä leveä ja kauttaaltaan syvä, jopa yli 50 m. Tuovilanlahden keskisyvyydeksi on arvioitu 24 m, joten itsenäisenä järvenä se olisi keskisyvyydeltään Suomen syvin. Maaninkajärven syvänne jatkuu järven luoteisrannalla kaakkoispäähän saakka. Haalanselkä, sekä Ruuskalansaaren itä- ja pohjoispuoliset lahdet ovat selvästi matalampia kuin muu järvi. Maaninkajärven voisi myös laskea Iso-Kallan osajärveksi, koska se on sen kanssa suurimman osan vuodesta likimain samassa tasossa.

Maaninkajärvessä on niukalti saaria, suurin on Ruuskalansaari (224 ha).

Maaninkajärven valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 5 841 km2, josta vesistöä on 7,9 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Iisalmen reitti (5 583 km2), joka purkautuu Onkivedestä Ahkiolahden kanavan ja Viannankosken kautta.

Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Korkeankoskenjoki. Siinä on jyrkkä koski, Korkeakoski, joka on Maaningan tärkein luonnonnähtävyys. Sitä on myös kutsuttu Suomen korkeimmaksi vesiputoukseksi, vaikka pystysuoria osia siinä ei merkittävästi ole.

Säännöstely

Maaninkajärven vedenkorkeus on keskimäärin vain muutaman sentin Kallaveden pintaa ylempänä. Kallaveden säännöstely siis käytännössä määrää paljolti myös Maaninkajärven vedenkorkeuden. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät säännöstelysivulta.

Nykytila ja suojelu

Maaninkajärven Valkeinen on Natura 2000 -alue.

Maaninkajärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti Maaninkajärven järvikortista.

Valkeinen

Maaninkajärven Valkeinen on harjuainesten ympäröimä ja niiden lähes kokonaan Ylä-Ruokovedestä erottava lahti. Valkeisen valuma-alue on melko pieni ja Valkeiseen tuleekin pintavesiä vain joistakin ojista, lisäksi Valkeisen etelärannalla sijaitsee lähteitä, joista se saa pääosan vesistään Ylä-Ruokoveden lisäksi.[1]

Valkeinen on kasvilajistoltaan ja kasvillisuudeltaan luontaisesti rehevä lahti. Vesikasvillisuus on monipuolista ja runsasta. Uposkasvien valtalajeja ovat karva- ja sahalehti, muita uposkasveja ovat muun muassa vesirutto, näkinpartaislevät ja litteävita. Kelluslehtisten valtalajit ovat ulpukat ja uistinvita ja ilmaversoisten järviruoko ja -korte sekä piuru.[1]

Voimakas piisamin laidunnus on muuttanut ainakin ilmaverso- ja kelluslehtikasvillisuutta vuodesta 1980, jolloin alueella tehtiin ensimmäinen kasvillisuuskartoitus.[1]

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

  1. 1,0 1,1 1,2 Valkeinen 20.6.2013 Ympäristö.fi