Mahnalanselkä - Kirkkojärvi (35.511.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








94 059 000 m³
0,0941 km³
94 059 000 000 l

Mahnalanselkä, Kirkkojärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Mahnalanselkä, Kirkkojärvi
Järvinumero: 35.511.1.001
Vesistöalue: Mahnalanselän lähialue (35.511)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 954,44 ha
Syvyys: 25,58 m
Keskisyvyys: 4,81 m
Tilavuus: 94 059 000 m³0,0941 km³
94 059 000 000 l

Rantaviiva: 84,56 km
Korkeustaso: 60,6 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

29 heinäkuu 2018 00:04:00
Ei levää
Hämeenkyrö

8 heinäkuu 2017 12:35:00
Hieman levää
Linnavuoren uimaranta

8 heinäkuu 2017 12:35:00

Linnavuoren uimaranta

36px

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Kuore, Suutari, Säyne (kala), Toutain ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Mahnalanselkä - Kirkkojärvi alue pitää sisällään neljä järveä, joiden pinnankorkeuden ovat samalla korkeudella. Järviryppääseen kuuluvat Hämeenkyrön taajaman eteläpuolella oleva Kirkkojärvi, Kallioistenselkä, Mahnalanselkä ja Jokisjärvi, joka on Nokian Siuron pohjoispuolella. Kirkkojärven itä-pohjoispuolella kulkee Tampereentie 3 ja Jokisjärven yli kulkee Porintie 11. Tätä neljän järven aluetta kutsutaan Siuron reitiksi.

Järviryppään ensimmäinen järvi on Kirkkojärvi, johon laskee Hämeenkyrön läpi virtaava Pappilanjoki. Järvellä on syvyyttä enimmillään 16 m. Kirkkojärvi laskee Laitilansalmen kautta Kallioistenselkään, jonka maksimisyvyys on 17,5 m. Kallioistenselkä kapenee Arostensalmeksi ja Purimonsalmeksi ennen laskemista Mahnalanselkään. Mahnalanselkä on järviryppään suurin vesistö, joka on myös syvin neljästä järvestä. Syvin kohta Mahnalanselällä on 25,5 m. Mahnalanjärvi laskee kapean Jokisjärven kautta Kuloveteen ja lopulta Kokemäenjokeen.

Kirkkojärven pinta-ala on 3,35 km², Kallioistenselän 3,09 km², Mahnalanselän 10,71 km² ja Jokisjärven 1,91 km². Yhteensä pinta-alaa kyseisellä vesistöalueella on 19,544 km² ja keskisyvyyttä 4,81 m. Järvien pinnankorkeus on 60,6 m ja säännöstelyn aikana alimmillaan 60,31 m.

Nykytila ja suojelu

Kirkkojärvi on melko rehevä ja runsasravinteinen. Järven vesi on sameaa. Järvessä esiintyy kesäisin happikatoa pohjakerroksissa. Kallioistenselän vesi on laadultaan tyydyttävää. Järvi ei ole niin rehevöitynyt kuin ylempi Kirkkojärvi.

Mahnalanselän lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, jotka kuormittavat vesistöä joka näkyy vedenlaadun muutoksina. Järven vesi on ruskean väristä ja humuspitoista. Happamuustaso on normaali. Järvessä on levää ajoittain runsaastikin. Rehevyyden seurauksena järvessä esiintyy happivajetta alemmissa vesikerroksissa. Mahnalanselän veden laatu on arvioitu tyydyttäväksi, joskin ajoittain runsas bakteerien määrä voi heikentää vedenlaatua. Jokisjärven vedenlaatu vastaa paljolti Mahnalanselän vedenlaatua.

Kirkkojärvi, Mahnalanselkä.jpg

Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kirkkojärvessä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kirkkojärvi on tyypitelty keskisuureksi humusjärveksi (Kh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l ja kokonaisfosforin alle 28 μg/l.

Säännöstely

Kirkkojärvestä, Kallioistenselästä , Mahnalanseästä ja Jokisjärvestä koostuvaa järvirypästä säännöstellään Siuronkosken voimalaitoksen avulla. Viimeisin säännöstelylupa on vuodelta 1970, mutta säännöstelyä on harjoitettu jo vuosisadan alkupuolelta asti. Säännöstelyluvan haltija ja säännöstelyn käytännön toteuttaja on Virolan puutarha.

Suurin säännöstelyväli on 42 cm Siuron asteikolla. Säännöstelyä on tosin toteutettu siten, että vedenkorkeus pysyttelee noin 5-10 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella. Vedenkorkeus vaihtelee eri puolilla järviketjua riippuen Siuronkosken voimalaitoksen ja yläpuolisen Kyrösjärven voimalaitoksen juoksutuksista.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kirkkojärvi on kalaisa ja varsinkin hauen ja kuhan kannat ovat runsaat. Järveen istutetaan vuosittain kuhaa, kirjolohta ja järvitaimenta. Kallioistenselältä saa myös haukea ja kuhaa kohtalaisen hyvin ja sinne on istutettu vuosittain kuhaa, kirjolohta, järvitaimenta ja täplärapua.

Mahnalanselältä saa hyvin kuhaa, haukea, ahventa ja toutainta. Myös särjen, lahnan, kuoren ja sulkavan kannat ovat runsaat. Järvessä on myös pieni muikkukanta. Mahnalanselälle istutetaan samoja kalalajeja kuin ylemmille järville, mutta lisäksi karppeja on istutettu ajoittain. Myös Jokisjärvelle istutetaan samoja lajeja kuin yläjuoksun järville.

Siuron reitillä varsinkin Krikkojärvi ja Mahnalanselkä ovat tärkeitä lintujen levähdys ja ruokailupaikkoja. Järvillä ruokailevat telkkä, isokoskelo, laulujoutsen, kanadanhanhi, metsä- ja merihanhi, sorsat ja sotkat. Järviltä voi satunnaisesti bongata myös meriharakan, merikotkan, kalasääskin ja ruskosuohaukan.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Siuron reitillä ympärillä on runsaasti peltoja ja haja-asutusta. Kirkkojärven ympärillä on Hämeenkyrön taajama ja Jokisjärven itäpuolella Linnavuoren kylä sekä eteläpuolella Siuron asuinalue.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla