Muojärvi - Kirpistö (74.021.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








410 676 000 m³
0,411 km³
410 676 000 000 l

Muojärvi, Kirpistö on iso järvi Vienan Kemi (74) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Muojärvi, Kirpistö
Järvinumero: 74.021.1.001
Vesistöalue: Muojärven lähialue (74.021)
Päävesistö: Vienan Kemi (74)

Perustiedot

Pinta-ala: 7 616,23 ha
Syvyys: 36,5 m
Keskisyvyys: 5,35 m
Tilavuus: 410 676 000 m³0,411 km³
410 676 000 000 l

Rantaviiva: 241,2 km
Korkeustaso: 253 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

30 huhtikuu 2018
Yhtenäinen jääpeite (58 cm)
Ympäristöhallinnon havaintopaikka

20 huhtikuu 2018
Yhtenäinen jääpeite (61 cm)
Ympäristöhallinnon havaintopaikka

10 huhtikuu 2018
Yhtenäinen jääpeite (62 cm)
Ympäristöhallinnon havaintopaikka

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Järvilohi, Muikku ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Muojärvi on Vienan Kemin vesistön suurin Suomen puoleinen järvi Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaan maankunnassa. Sen pinta-ala on 55 km². Samassa tasossa olevan Kirpistön kanssa se muodostaa 76,2 km² laajuisen allasparin, joka Suomen järvien pinta-alatilastossa on sijalla 59.

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 870 km² ja järvisyys 22,2 %. Suurimmat Muojärveen laskevat vesistöt ovat Kuusamojärven alue (480 km²) ja Venäjältä tuleva Penikkajoki (87 km²). Muojärven suurin syvyys on 36 m ja keskisyvyys 5,4 m.

Vedenkorkeus ja virtaama

Muojärven vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1971–1975 sekä vuodesta 1989 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 253,02 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 48 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 253,52 m (kesäkuussa 1998) ja alin N60+ 252,72 m (huhtikuussa 1974), joten äärivaihtelu on ollut 80 cm.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Kuusamon keskiosan suuret järvet ovat kaikki melkein samassa tasossa. Kuusamojärvi on vain pari senttiä Muojärveä ylempänä, Muojärvi puolestaan samassa tasossa Kirpistön kanssa. Näiden pohjoispuolinen Kiitämä on vain parikymmentä senttiä näitä alempana, vaikka välillä oleva kannas on Pistojoen ja Koutajoen välinen vedenjakaja. Kiitämän vedet laskevat Suininkiin, nyt pudotaan 'peräti' 0,7 metriä. Muojärven vesien päälaskusuunta puolestaan on Joukamojärvi, johon on pudotusta 0,4 metriä.

Purkautumissuhteiltaan Muojärvi on trifurkaatio eli vettä poistuu kolmen uoman kautta. Joukamojärven kautta Pistojokeen menee yli 90 % keskivirtaamasta, joka jaksolla 1962–2010 oli 9,8 m3/s. Loppuosa virtaa Koskenkylän ja Heikkilän kanavien kautta Kiitämään, siitä Suininginjoen kautta Suininkiin ja edelleen Kuusinkijokeen. Venäjän puolella Pistojoki ja Kuusinkijoki yhtyvät, ne ovat Vienan Kemin latvahaaroja.

Muojärven keskiylivirtaama Pistojoen vesistöön on ollut 24 m3/s ja keskialivirtaama 4,0 m3/s.

Jäät

Muojärven jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1996 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 67 cm, koko jakson ennätyspaksuus 89 cm huhtikuulta 1998.

Nykytila ja suojelu

Järvi on mukana rantojensuojeluohjelmassa. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : Ampuhaukka, Kaakkuri, Kalatiira, Kuikka,Lapintiira, Laulujoutsen, Liro, Metso, Pyy, Uivelo

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Ympäristö.fi