Nerkoonjärvi (35.538.1.010)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








55 810 200 m³
0,0558 km³
55 810 200 000 l

Nerkoonjärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Nerkoonjärvi
Järvinumero: 35.538.1.010
Vesistöalue: Nerkoonjärven valuma-alue (35.538)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 516,25 ha
Syvyys: 16 m
Keskisyvyys: 3,66 m
Tilavuus: 55 810 200 m³0,0558 km³
55 810 200 000 l

Rantaviiva: 63,03 km
Korkeustaso: 142,7 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

17 kesäkuu 2018 18:37:00
Sinilevää (enempi kuin hi...
Salinlahti

Nerkoonjärvi (35.538.1.010)-Salinlahti-ObsIMG-201806171837-49.jpg

24 kesäkuu 2016 15:02:00
20 °C
Kivelänniemi

24 kesäkuu 2016 15:02:00
Runsaasti levää
Kivelänniemi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore ja Muikku

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Nerkoonjärvi on Kokemäenjoen vesistöön lukeutuva järvi Kihniössä. Se sijaitsee nelisen kilometriä kunnan keskustan eteläpuolella. Kyseessä on 15,58 neliökilometrin pinta-alallaan Suomen 205. suurin ja Kihniön suurin järvi. Se on keskimäärin noin neljä metriä syvä, ja rantaviivaa sillä on noin 58 kilometriä. Järven maksimisyvyys on 16 m. Nerkoonjärvi laskee Myllyjoen kautta Tarsianjärveen, joka edelleen laskee Syväjärven kautta Kankarinjärveen.

Järven valuma-alueesta melkein 30 % on soita, joista alle 10 % on turvetuotannossa. Reilusti yli puolet alueesta on metsää. Maatalous on keskittynyt vesimuodostumien rannoille, etenkin Niskoslammen rannoilla on runsaasti peltoja. Kokonaisuudessaan peltoalan osuus valuma-alueesta on pieni, vain 5 %. Myös loma-asutus on keskittynyt aivan järven rannoille. Vakituista asutusta esiintyy hajanaisemmin. Suurin osa valuma-alueesta on turve- ja moreenimaita, mutta myös kalliomaastoa esiintyy. Fosforin kohdalla ihmisen aiheuttamasta kuormituksesta merkittävimmät ovat maatalous ja haja-asutus. Turvetuotanto aiheuttaa alle 10 % sekä typen että fosforin kuormituksesta. Turvetuotanto ja metsäojitukset lisäävät merkittävästi eloperäisen aineksen kulkeutumista. Tämä värjää vettä ja kiintoaineksen hajotus kuluttaa happea.

Nykytila ja suojelu

Nerkoonjärvi on vedeltään hapahko humusjärvi.

Nerkoonjärven vedenlaatu on ravinnepitoisuuksien osalta erinomainen ja se on ekologiselta luokitukseltaan hyvä. Fosforin pitoisuus on pysynyt reilusti hyvään tilaan (45 μg/l) vaadittavan pitoisuuden alapuolella (1990-2014). Myös erinomaiseen tilaan vaadittava pitoisuus (30 μg/l) on alittunut. Sen sijaan klorofyllin pitoisuus on muutamana vuotena ylittänyt tavoitellun arvon (20 μg/l). Nerkoonjärvessä esiintyy happikatoa (0 mg/l) keväällä ennen jäiden lähtöä ja syksyllä ennen vesien viilentymistä.

Nerkoonjärvi.jpg

Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Nerkoonjärvessä heinä-syyskuussa v. 1990-2013. Nerkoonjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla