Nuoramoisjärvi (14.811.1.002)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








53 395 500 m³
0,0534 km³
53 395 500 000 l

<Jw-Järvi-ingressi-txt-uusi>

<Jw-Järvi>

<Jw-Nimi>: Nuoramoisjärvi
<Jw-Järvinumero>: 14.811.1.002
<Jw-Vesistöalue>: Nuoramoisjärven alue (14.811)
<Jw-Päävesistö>: Kymijoki (14)

<Jw-Perustiedot>

<Jw-Pinta-ala>: 1 341,01 ha
<Jw-Syvyys>: 18,9 m
<Jw-Keskisyvyys>: 3,98 m
<Jw-Tilavuus>: 53 395 500 m³0,0534 km³
53 395 500 000 l

<Jw-Rantaviiva>: 41,44 km
<Jw-Korkeustaso>: 82,4 m

<Jw-Hallinnolliset alueet>

<Jw-Kunta>: Sysmä (kunta)
<Jw-Maakunta>: Päijät-Hämeen maakunta
<Jw-ELY-keskus>: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
<Jw-Vesienhoitoalue>: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

<Jw-Tiedot tietojärjestelmästä-txt>

<Jw-Keskustelut>
<Jw-Uusimmat havainnot>

21 heinäkuu 2019 14:47:00

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

<Jw-Vesistöennusteet>

<Jw-Vesistöennusteet-default>

<Jw-Kalat>

<Jw-Kala-atlas>:
Karppi ja Täplärapu

<Jw-Tarkemmat tiedot>: Pm kala1 21x21.png

<Jw-Käyttäjien havainnot>:
<Jw-Ei kalahavaintoja-txt>

Pm leg 17x21.png <Jw-Käyttäjä>
Pm leg kokenut 17x21.png <Jw-Kokenut käyttäjä>
Pm leg asiantuntija 17x21.png <Jw-Asiantuntija>
Pm leg viranomainen 17x21.png <Jw-Viranomainen>

Pm tapahtuma 17x21.png <Jw-Tapahtuma>
Pm havaintopaikka 17x21.png <Jw-Havaintopaikka>
Pm valokuva 17x21.png <Jw-Valokuva>
Pm kohde 17x21.png <Jw-Muu kohde>


<Jw-Voit lisätä kun-txt>

Järven erityispiirteet

Sysmän reitin alin järvi ennen Päijännettä on Nuoramoisjärvi. Keihäsjärveltä laskeva Tainionvirta jatkaa matkaansa Nuoramoisjärven läpi Päijänteen Majutveden eteläpäähän. Järvi sijaitsee Sysmän kunnassa.

Nykytila ja suojelu

Sysmässä sijaitsevan Nuoramoisjärven 060 Lahdenpohjanlahdelta on otettu vesinäytteitä 18.8.2009. Vesianalyysitulosten perusteella Lahdenpohjanlahti oli tuotantotyypiltään rehevä. Alueen dystrofialuokitus (humus) osoitti lähinnä mesohumoosista vedenlaatua, vaikka näkösyvyys olikin vain noin yhden metrin. Kokonaissyvyys mittauspisteessä oli 7 metriä. Lahdella ei ollut havaittavissa kovin voimakasta lämpötilakerrostuneisuutta, vaan vesi oli melko tasalaatuista pinnasta pohjaan. Hapen kyllästysaste oli tyydyttävä ja välttävä sekä kokonaisfosfori oli tyydyttävä.

Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Nuoramoisjärven Lahdenpohjanlahti kuului vuoden 2009 tulosten perusteella luokkien hyvä ja tyydyttävä välille. Lahdenpohjanlahden sondikartoituksen perusteella levämäärien alueellinen vaihtelu oli melko vähäistä. Pintaveden klorofylli a-pitoisuudet ilmensivät koko lahdella vedenlaadultaan hyvää (4-10 µg/l) pintavettä. Suurimmat pitoisuudet sijoittuivat lahden keskiosiin, ja lähempänä lahden suuta pitoisuudet olivat yleisesti ottaen pienempiä.

Nuoramoisjärven surviaissääskilajisto ilmensi lievästi rehevää pohjanlaatua. Piilevälajisto ilmensi niin ikään lievästi rehevää ja hyvää vedenlaatua. Ekologinen jakauma osoitti, että lajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrotrofia) vedenlaatua ilmentävät piilevälajit.

Nuoramoisjärven 017 (Syväsilmä) viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 8.10.2012 ja tekijänä oli Kaakkois-Suomen ELY. Mittauspisteen kokonaissyvyys oli 18,5 metriä ja näkösyvyys oli hyvä. Väriluku ja hapen kyllästysaste olivat erinomaiset. Kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat hyvät.

Luonto ja lajistoa

Aluetta halkovat vaihtelevankokoiset harjujaksot, jotka ovat suuntautuneet lounaasta koilliseen. Merkittävin harjujakso on Nuoramoisjärven kaakon puolella kulkeva Asikkala-Hartola-Joutsa pitkittäisharjujakso, joka kulkee Tepoonjärvi-Uurajärvi-Valasjärvi-Jääsjärvi suuntaan. Harjujen maa-aines on soraa ja hiekkaa, jotka ovat syntyneet jäätikköjokikerrostumina. Pääasiassa rantakerrostumina syntyneitä sora- ja hiekkaesiintymiä on harjujaksojen liepeillä, etenkin Nuoramoisen ympäristössä.

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta sekä planktonsiikaa.

Lähteet: Etelä-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 2005, Valtion ympäristöhallinto, Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009.

Aiheesta muualla