Pääjärvi (35.833.1.003)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








199 356 000 m³
0,199 km³
199 356 000 000 l

Pääjärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pääjärvi
Järvinumero: 35.833.1.003
Vesistöalue: Pääjärven alue (35.833)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 344,44 ha
Syvyys: 85 m
Keskisyvyys: 14,83 m
Tilavuus: 199 356 000 m³0,199 km³
199 356 000 000 l

Rantaviiva: 36,59 km
Korkeustaso: 102,9 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

20 huhtikuu 2017
Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Lammi)
Yhtenäinen jääpeite

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Kuore, Muikku ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Lammin ja Hämeenkosken välissä sekä samalla Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla. Järvellä on pinta-alaa 13,44 km² ja syvyyttä jopa 87 m. Järvi onkin neljänneksi syvin järvi Suomessa. Järven keskisyvyys on noin 15 m.

Järvi on yksi Vanajaveden latvajärvistä. Sen vedet laskevat etelään Teuronjokeen, jonka kautta vesi virtaa Kernaalanjärveen ja lopulta Vanajaveteen.

Nykytila ja suojelu

Järven tilaa on tutkittu säännöllisesti ainakin 1900-luvun alusta lähtien ja onkin yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vuonna 1913 tutkittiin ensimmäisen kerran järven ekologista tilaa.

Hämeen ELY-keskus arvioi järven tilan nykyään hyväksi. Arvioon vaikutti vedenlaatu, eliöstö sekä ihmisen aiheuttamat muutokset järvessä, kuten säännöstely.

Pitkäaikaisen seurannan puitteissa on huomattu, että järvi rehevöityy vähitellen. Rehevöityminen on tasaista ja hidasta. Valuma-alueella olevan maatalouden fosforipäästöt ovat vähentyneet lannoitteiden käytön tarkentumisen ansiosta. Fosforin väheneminen järvessäkin on huomattu. Fosfori on yksi vesistöjä rehevöittävä aine.

Sinilevää järvessä esiintyy vain vähän.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven yleisimpiä kaloja ovat särki ja ahven. Muita yleisiä lajeja ovat hauki, kuha, kiiski, lahna, salakka, kuore ja siika. Järven itäosat ovat kalaisimpia, keskiosa vähäkalaisin ja länsiosa särkivoittoisin. Petokaloja uskotaan olevan melko paljon, joka auttaa pitämään mm. särkikannat kurissa.

Järveen on istutettu mm. taimenta ja kuhaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannalla on Helsingin yliopiston biologinen asema. Järven ympäristössä on myös paljon loma- ja haja-asutusta. Lammin taajamaan on matkaa noin 5 km ja Hämeenkosken taajamaan noin 4 km.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Lähteet

  • [1] (Hämeensanomat.fi)