Päijänne (yhd.)

Hoppa till: navigering, sök









15 393 100 000 m³
15,393 km³
15 393 100 000 000 l

Päijänne är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Päijänne Tavastlands och Mellersta Finlands landskap. Den hör till s verksamhetsområde. Päijänne är Päijänne Tavastlands landskapssjö.

Insjön

Namn: Päijänne
Sjönummer: 14.211.1.001, 14.221.1.001, 14.231.1.001
Avrinningsområde: Asikkalanselän lähialue (14.211), Päijänteen lähialue (14.221), Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 108 289 ha
Djup: 95,3 m
Medeldjup: 14,21 m
Volym: 15 393 100 000 m³15,393 km³
15 393 100 000 000 l

Strandlinje: 2 789,15 km
Höjd över havet: 78,3 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Järvilohi, Karppi, Kuore, Muikku, Nieriä, Siika, Suutari, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Ahven och Taimen

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 38' 60", 25° 31' 48"

Järven erityispiirteet

Päijänne on iso (1 083 km²) järvi Kymijoen vesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa.

Päijänne on Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurin järvi. Alkuvuodesta se yleensä peittoaa Inarijärven, kun vedenkorkeudet etelässä ovat koholla ja Lapissa vielä talviasennossa. Vuoden jälkipuoliskolla järjestys vaihtuu. Syvyydessä Päijänne on sen sijaan koko maan ykkönen.

Nykytila ja suojelu

Päijänne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä Vesikartta-sivustolta löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi.

Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta Jyväsjärveltä ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa. (lähde: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuraportti v. 2014).

Arvokkaat luontokohteet

Pohjois-Päijänteen Vanhanselän tuntumassa, Jyväskylän Korpilahdella sijaitsee Unescon maailmanperintökohde Oravivuoren kolmiomittaustorni. Se kuuluu ns. Struven ketjuun, jolla 1800-luvulla selvitettiin maapallon muotoa. Ketju ulottuu kaiken kaikkiaan Mustaltamereltä pohjoiselle Jäämerelle. Oravivuori on yksi Suomessa sijaitsevasta kuudesta ketjun pisteestä.

Muita Pohjois-Päijänteellä sijaitsevia suojeltuja Natura 2000 -kohteita ovat muun muassa: "Kanavuori - Koskenvuori", "Palstonvuori - Jääskelä", "Vanhanselkä - Ruppavuori", Vaarunvuoret ja Putkilahti.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Elämysten Päijänne -hanke on listannut järvellä nähtäväksi 40 eri vesilintulajia ja eteläisellä Päijänteellä sijaitsevassa Päijänteen kansallispuistossa on oppaan mukaan yli 300 eri putkilokasvia.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, Päijännetunnelin, avulla Päijänteen Asikkalanselältä Helsingin seudulle. Tunneli on 120 kilometriä pitkä ja veden virtaama siinä on keskimäärin 3,1 kuutiometriä sekunnissa.

Päijänne on myös tärkeä virkistysvesistö, jonka rannoilla on monella kesämökki ja jossa harrastetaan paljon kalastusta. Lisäksi sekä Pohjois- että Etelä-Päijänteellä järjestetään erilaisia järviristeilyjä, myös koko Päijänteen päästä päähän.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla