Pälkänevesi (yhd.)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








358 669 000 m³
0,359 km³
358 669 000 000 l

Pälkänevesi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pälkänevesi
Järvinumero: 35.714.1.001, 35.715.1.001
Vesistöalue: Pälkäneveden alue (35.714), Joutteselän alue (35.715)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 4 632,84 ha
Syvyys: 46,56 m
Keskisyvyys: 7,74 m
Tilavuus: 358 669 000 m³0,359 km³
358 669 000 000 l

Rantaviiva: 208,275 km
Korkeustaso: 84,2 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Suutari, Säyne (kala) ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Pälkänevesi on Kokemäenjoen vesistön järvi Pälkäneellä Pirkanmaan maakunnassa. Pinta-ala on 46,3 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 85. Keskisyvyys on 7,7 metriä ja suurin syvyys 47 metriä. Alueella on useita saaria ja lahtialueita. Suurimmat saaret ovat Luikala (420 ha), Ristisaari (45 ha), Etusaari (39 ha) ja Ratasaari (20 ha). Pälkänevesi laskee Kostianvirtaa pitkin Mallasveteen.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 237 km², josta vettä 22,1 %. Valuma-alue käsittää vain pienehköjä puroja. Valuma-alue jaetaan Pälkäneveden, Joutteselän sekä Sap-peenjärven ojan alueisiin. Pälkäneveden osavaluma-alueista Sappeenjärven ojan alue on metsävaltaisin. Lisäksi sen suoala on suurempi ja peltoala pienempi kuin muilla osavaluma-alueilla. Pälkäneveden ja Joutteselän valuma-alueista noin 20 % on peltoa ja puolet metsää. Pellot sijaitsevat pääasiassa Pälkäneveden hienojakoisista lajitteista (savi, hiesu, hieno hieta) koostuvilla rannoilla. Lisäksi järven rannoille on rakennettu tiheästi loma-asutusta. Muilla valuma-alueen järvien rannoilla vapaa-ajan asutusta on hajanaisesti. Pälkäneveden kuormitus syntyy maatalouden ja haja-asutuksen vesistä sekä luonnonhuuhtoumasta. Maatalous vastaa yli puolesta fosforin ja typen kuormasta. Haja-asutuksen vesien osuus kokonaisravinnekuormasta on noin 10 %.

Nykytila ja suojelu

Pääjärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Sekä fosforin että klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet tavoitearvojen alapuolella (1990-2014). Fosforipitoisuudessa on havaittavissa pieni nouseva trendi. Syvänteiden pohjanläheisen veden happipitoisuus laskee lähelle nollaa loppukesällä ennen vesien viilentymistä. Päällysveden happipitoisuus on kuitenkin hyvä koko vuoden ajan. Kokonaisuudessaan Pälkäneveden vesi on kirkasta ja vähäravinteista eikä järvellä esiinny voimakkaita leväkukintoja. Järvi sopii hyvin virkistyskäyttöön.

Pälkänevesi.jpg

Klorofylli a:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Pälkänevedellä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Pälkänevesi on tyypitelty pieneksi tai keskisuureksi vähähumuksiseksi järveksi (Vh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 7 μg/l ja kokonaisfosforin alle 18 μg/l.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla