Painio (27.042.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








29 803 300 m³
0,0298 km³
29 803 300 000 l

Painio on iso järvi Paimionjoki (27) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Painio
Järvinumero: 27.042.1.001
Vesistöalue: Painion alue (27.042)
Päävesistö: Paimionjoki (27)

Perustiedot

Pinta-ala: 780,72 ha
Syvyys: 12,4 m
Keskisyvyys: 3,82 m
Tilavuus: 29 803 300 m³0,0298 km³
29 803 300 000 l

Rantaviiva: 28,44 km
Korkeustaso: 81,2 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

25 syyskuu 2018 09:35:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Moronperä)

18 syyskuu 2018 13:21:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Moronperä)

11 syyskuu 2018 12:35:00
Hieman levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Moronperä)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Kuore, Toutain ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Somerolla sijaitseva Painio(njärvi) on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Varsinais-Suomen maakunnassa. Ala on 7,8 km², keskisyvyys 3,8 m ja suurin syvyys 12 m. Järvi kuuluu Paimionjoen vesistöön. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 108 km², josta järviä 9,4 %. Suurin saari on Holma eli Papinsaari, 15 ha.

Painiosta alkaa noin 40 kilometriä pitkä, kartalla viivasuorana näkyvä, maanalaista kallioperän murroslinjaa noudattava kapea järviketju, joka geomorfologisena muodostumana on Suomessa yleinen, sillä useimmat Suomen vesistöt seuraavat kallioperän murroksia. Ketjun järviä ovat Hirsjärvi (236 ha), Kirkkojärvi (105 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha), Åvikinjärvi (7 ha), Pitkäjärvi (34 ha) ja Myllylammi (13 ha). Pitkäjärven luusuassa, Hovirinnankoskessa on säännöstelypato.

Ketjun järvien vedenpinnat ovat Kirkkojärveen asti lähes samassa tasossa. Hirsjärveen laskee Pajulanjoki (valuma-alue 102 km²), Kirkkojärveen Jaatilanjoki (valuma-alue 96 km²). Ne sekä pienemmät purot tuovat tulva-aikaan niin paljon lisävesiä, että virtaus voi kääntyä Painiota kohti. Tämä tuo järveen savista ja ravinteista vettä ja heikentää veden laatua.

Vedenkorkeus

Painion vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1965 alkaen. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Somerniemellä (YKJ 6724439, 3318533). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 81,16 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 134 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 83,23 m (toukokuulta 1966), alin N60+ 80,23 m (maaliskuulta 1970), joten äärivaihtelu on ollut 300 cm.

Nykytila ja suojelu

Painio on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Näytteenotto on ollut viime vuosina aiempaa tiheämpää. Sekä fosforia että typpeä on vedessä runsaasti, ja fosforitaso on noussut pitkällä aikavälillä nykyiselle tasolle. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut usein kohtalaisen suuri, joten levätuotanto on melko runsasta.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä sekä kesä- että talvimittauksissa. Pohjanläheisessä vedessä esiintyy hapen vajausta talvisin ja toisinaan myös kesällä.

Veden humuspitoisuus on voimakasta. Vesi on erittäin sameaa ja näkösyvyys on ollut viime vuosina kesällä vain 0,3-0,6 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesämittauksissa 7,4-8,4, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa.


Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 8.8.2013

Päivitetty 16.7.2018

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

Päivitetty 16.7.2018

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Somerniemeläisessä kansanperinteessä esiintyy Somerniemen Vesanojan kylässä Painion rannalla asuneeksi kerrottu Visan tietäjä. Visan tietäjällä kerrotaan olleen tapana kävellä kotoaan Vesanojalta Painiojärven poikki Somerniemen kirkkoon vettä pitkin kuivin jaloin. Kerran Visan tietäjä oli kirkossa nähnyt, miten piru kirjoitti kirkossa nukkuvien nimiä veriseen hevosenvuotaan. Kun vuota tuli nimistä täyteen, piru venytti sitä hampaillaan saadakseen nimet mahtumaan, mutta ote kirposi ja piru löi päänsä seinään. Tällöin Visan tietäjältä pääsi nauru. Tämä ei kuitenkaan olisi kannattanut, sillä kun tietäjä palasi kirkosta järveä myöten kotiinsa, hänen jalkansa vajosivat veteen jo ensin nilkkaa, sitten polvea myöten.

Lähteet

Aiheesta muualla

  • Painio (wikipedia)
  • Someron vesiensuojeluyhdistys ry.