Palovesi - Jäminginselkä (yhd.)

Loikkaa: valikkoon, hakuun









405 411 000 m³
0,405 km³
405 411 000 000 l

Palovesi, Jäminginselkä on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Palovesi, Jäminginselkä
Järvinumero: 35.321.1.001, 35.322.1.001
Vesistöalue: Paloveden lähialue (35.321), Jäminginselän - Ruhalanselän alue (35.322)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 4 271,69 ha
Syvyys: 60,97 m
Keskisyvyys: 9,49 m
Tilavuus: 405 411 000 m³0,405 km³
405 411 000 000 l

Rantaviiva: 202,228 km
Korkeustaso: 96 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

30 huhtikuu 2018
Yhtenäinen jääpeite
Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Murole)

20 huhtikuu 2018
Yhtenäinen jääpeite
Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Murole)

10 huhtikuu 2018
Yhtenäinen jääpeite (47 cm)
Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Murole)

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Härkäsimppu, Jokirapu, Kuore ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Palovesi-Jäminginselkä sijaitsee Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 42,7 km² ja se on Suomen 89. suurin järvi. Keskisyvyys on 9,5 metriä ja suurin syvyys 61 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 6102 km² ja järvisyys 12,2 %. Pääosa tulovirtaamasta virtaa järveen Ruovedestä Kautun vuolteen ja kanavan kautta. Järvi laskee Muroleenkosken ja kanavan kautta Näsijärven pohjoisimpaan selkään, Vankaveteen.

Yhdessä Vaskivesi-Visuveden, Ruoveden ja Tarjanteen kanssa Palovesi-Jäminginselkä muodostaa tasapintaisen, 210 km² laajuisen Iso-Tarjanneveden. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Tarjannevesi on maamme 18. suurin järvi. Se sijaitsee kokonaan Pirkanmaan maakunnassa.

Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen yläasteikolta vuodesta 1863 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut N60+96,03 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 94 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+97,62 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+95,21 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 241 cm.

Vedenpinta laski yhteisellä vertailujaksolla 1961–1990 N60-järjestelmän mukaan Herraskosken ala-asteikolta Kaivoskannan asteikolle (eli Vaskivesi-Visuveden ääripäät) 1,9 cm, Kaivoskannasta Kauttuun (eli Tarjanne + Ruovesi) 2,0 cm ja Kautusta Muroleen yläasteikolle (eli Palovesi-Jäminginselän ääripäät) 1,8 cm. Koska maankohoaminen kallistaa altaikkoa, näitä eroja ei kuitenkaan voi tulkita todellisiksi 'putouskorkeuksiksi'.

Virtaamahavaintoja on Muroleesta vuodesta 1863 alkaen. Keskivirtaama on ollut 53 m3/s, keskiylivirtaama 118 m3/s ja keskialivirtaama 21 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 269 m3/s (kesäkuussa 1899) ja 1,6 m3/s (huhtikuussa 1909).

Jäähavainnot

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Näköpiiri kattaa Hokkaperän lahden. Varhaisin jäätyminen on ollut 27. lokakuuta vuonna 1968, myöhäisin 25. tammikuuta 1925. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta 1921 ja 25. toukokuuta 1909.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla