Pitkälampi (14.922.1.033)

Loikkaa: valikkoon, hakuun












Pitkälampi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pitkälampi
Järvinumero: 14.922.1.033
Vesistöalue: Liekuneen - Ryökäsveden alue (14.922)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 49,42 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,23 km
Korkeustaso:

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalasto: Särki, Ahven , Made, Hauki, Lahna, Säyne,Siika, Kiiski "Muikku".

Linnut:Kuikka,Telkkä,Heinäsorsa,Kalalokki, Harmaalokki, Tiira ja toisinaan Joutsen, Tukkakoskelo.

Järven kasvistoon kuuluu Järvikaisla, Järvikorte, Lumme, Ulpukka,Ahvenvita ja Järvivita sekä muita järville tyypillisiä vesi kasveja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvenrannalla asuu vakitusesti 3 taloutta sekä lisäksi mökkiläisiä.

Järvellä on sovittu liikuttavan vain soutaen. Kaikenlaisten polttomoottrilla toimivien laitteiden käyttö on on ollut yhteisellä sopimuksella kielletty aina niin kauan kuin olen itse järvellä aikaa viettänyt (1970) lähtien ja sitä ennen. Nykyisten sähköperämottoreiden käyttö on sallittua.

Tarut ja tositarinat

Taru vai Tosi: Järvestä puhutaan saaneen joskus 1950-1960 luvulla n. 11 kg painava Hauki jonka väsytykseen kului niin paljon aikaa , että vanha puuvene meinasi täyttyä vedellä ja kalamies oli seissyt hajareisin veneen kaarienpäällä ettei kengät kastuisi. Toiseksi isoimman on puhuttu painaneen 7,5 kg.

Vielä 1970 luvulla järven rannalla asui 6 taloutta joissa osan toimeentulo oli maatalouden ja maitokarjan varassa. Silloin myös järven kalasto kuului varmasti yhtenä isona osana talouksien ruokatarjontaan. Siihen aikaan Järven vesi oli erittäin kirkasta ja se oli hapan. Rannoilla oli hyvin vähän Järvikaislaa. Uudelleen kaislat ovat alkaneen lisääntymään vasta joskus 1990 luvun puolella ja samalla vesi on alkanut muuttua rusehtavaksi.

Järven syvimmässä kohdassa on mitattu olevan vettä 16,5 m

Aiheesta muualla