Pyhäjärvi (34.031.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








848 687 000 m³
0,849 km³
848 687 000 000 l

Pyhäjärvi är en stor insjö i Eurajoki (34) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Satakundas och Egentliga Finlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Egentliga Finlands verksamhetsområde. Pyhäjärvi är både Satakundas och Egentliga Finlands landskapssjö.

Insjön

Namn: Pyhäjärvi
Sjönummer: 34.031.1.001
Avrinningsområde: Pyhäjärven lähialue (34.031)
Huvudavrinningsområde: Eurajoki (34)

Basuppgifter

Yta: 15 518,9 ha
Djup: 26,24 m
Medeldjup: 5,47 m
Volym: 848 687 000 m³0,849 km³
848 687 000 000 l

Strandlinje: 111,14 km
Höjd över havet: 44,9 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer
Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Kuore, Muikku, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 0' 3.96", 22° 17' 28.68"

Järven erityispiirteet

Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa, Säkylän, Euran ja Pöytyän kunnissa. Se kuuluu Eurajoen päävesistöön. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.

Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien pinta-alatilastossa. Suomen 39 Pyhäjärvestä se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.

Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.

Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: Pyhäjärven Pyhäjärvelle, jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.

Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, Oulujärven Ärjänselän jälkeen.

Vedenkorkeus ja virtaama

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.

Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.

Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).

Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot

Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.

Nykytila ja suojelu

Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 luokittelun perusteella hyvä. Järven seuranta on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole havaittavissa huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.

Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksen määrän lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

Päibitetty 13.7.2015

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kuikka, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, uivelo

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.

1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. "Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa." Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?

Aiheesta muualla

Julkaisut

Ympäristö.fi