Ruovesi (yhd.)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ruovesi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Ruovesi
Järvinumero: 35.331.1.001, 35.332.1.001
Vesistöalue: Ruoveden lähialue (35.331), Paloselän alue (35.332)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 6 607,92 ha
Syvyys: 46,55 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 319,12 km
Korkeustaso: 96,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

29 marraskuu 2016 09:49:00
Lumikko etsii hiiriä
Haapasaaren Lomakylä, Haapasaarentie 5, 34600 RUOVESI

36px

29 marraskuu 2016 09:49:00
Lumikko
Haapasaaren Lomakylä, Haapasaarentie 5, 34600 RUOVESI

29 elokuu 2016 09:42:00
16 °C
Kirkonkylän uimaranta, Ruovesi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Puronieriä, Säyne (kala), Toutain ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Ruovesi sijaitsee Kokemäenjoen valuma-alueella Pirkanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 66,1 km² ja se on Suomen 63. suurin järvi. Järven ylärajana on Salonsaari, jonka molemmin puolin Tarjanteen vedet virtaavat Ruoveteen. Alarajana on Kautunvuolle ja Kautun kanava.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 5769 km² ja järvisyys 12,0 %. Yli puolet tulovirtaamasta virtaa järveen Tarjannevedeltä, 3193 km². Järven itäpäähän laskee Keuruun reitti, 2028 km².

Ruoveden kolme suurinta selkää ovat Ruovesi, Mustaselkä ja Paloselkä. Suurin saari on Sotkansaari (52 ha). Sitä suurempi Koljonsaari on nimestään huolimatta niemi.

Yhdessä Vaskivesi-Visuveden, Palovesi-Jäminginselän ja Tarjanteen kanssa Ruovesi muodostaa tasapintaisen, 210 km² laajuisen Iso-Tarjanneveden. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Tarjannevesi on maamme 18. suurin järvi. Se sijaitsee kokonaan Pirkanmaan maakunnassa.

Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Kautun asteikolta vuosilta 1883–1992. Keskivedenkorkeus on ollut N60+96,09 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 102 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+98,37 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+95,31 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 306 cm.

Vedenpinta laski yhteisellä vertailujaksolla 1961–1990 N60-järjestelmän mukaan Herraskosken ala-asteikolta Kaivoskannan asteikolle (eli Vaskivesi-Visuveden) 1,9 cm, Kaivoskannasta Kauttuun (eli Tarjanne + Ruovesi) 2,0 cm ja Kautusta Muroleen yläasteikolle (eli Palovesi-Jäminginselän ääripäät) 1,8 cm. Koska maankohoaminen kallistaa altaikkoa, näitä eroja ei kuitenkaan voi tulkita todellisiksi 'putouskorkeuksiksi'.

Vedenkorkeusero Kautussa on niin pieni, ettei purkautumiskäyrää ole voitu muodostaa. Keskivirtaama on valuma-alueen pinta-alan perusteella arvioiden 53 m3/s.

Nykytila ja suojelu

Ruoveden Paloselkä on osa 66 km² laajuista Ruovettä. Paloselälle kerääntyy vedet laajalta (2 200 km²) alueelta, johon kuuluu muun muassa Kuorevesi ja Keuruselkä. Paloselän lähivaluma-alue edustaa ainoastaan pientä (110 km²) osaa koko valuma-alueesta. Paloselästä vedet kulkevat Hanhonvuolteen kautta Ruoveden Sotkanselkään, josta ne edelleen laskevat Pöytäselän kautta Paloveteen.

Paloselkä on ekologiselta luokitukseltaan hyvä. Viimeisten vuosien ajan fosforipitoisuus on pysynyt selvästi tavoitearvon alapuolella. Klorofyllipitoisuudessa on tapahtunut useita pieniä tavoitearvon ylityksiä. Sekä fosforin että klorofyllin pitoisuudessa on havaittavissa selkeä laskeva trendi vuosien 1990-2014 aikana. Tämä johtuu etenkin pistekuormituksen loppumisesta, minkä ansiosta järven tila on tällä hetkellä hyvä. Paloselän syvänteessä (17 m) esiintyy kuitenkin ajoittain pohjanläheisen veden happikatoa (0 mg/l) lopputalvella ja -kesällä. Happivajetta (alle 5 mg/l) alkaa esiintymään jo heinäkuussa ja elo-syyskuussa hapen pitoisuus laskee monesti nollaan. Happitilanne helpottaa syksyllä kun vesien viileneminen ja tuulet mahdollistavat veden sekoittumisen.

Paloselällä suoritettiin koekalastusta vuonna 2012. Ahvenista mitattu elohopeapitoisuus ylitti suositusarvon, minkä takia järven kemiallinen tila on hyvää huonompi. Syynä on elohopean kaukokulkeuma ja huuhtouma.

Ruovesi.jpg

Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Ruoveden Paloselällä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Ruovesi on tyypitelty keskikokoiseksi humusjärveksi (Kh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l ja kokonaisfosforin alle 28 μg/l.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla