Sääksjärvi (35.152.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








123 516 000 m³
0,124 km³
123 516 000 000 l

Sääksjärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Satakunnan maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Sääksjärvi
Järvinumero: 35.152.1.001
Vesistöalue: Sääksjärven alue (35.152)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 3 318,17 ha
Syvyys: 9,11 m
Keskisyvyys: 3,72 m
Tilavuus: 123 516 000 m³0,124 km³
123 516 000 000 l

Rantaviiva: 82,76 km
Korkeustaso: 49 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

17 kesäkuu 2018 22:54:00
19 °C
Kuovinkuja

13 kesäkuu 2018 15:00:00
Ei levää
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Madekallio)

11 kesäkuu 2018 12:59:00
17,5 °C
Kuovinkuja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Säyne (kala) ja Toutain

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Sääksjärvi on Kokemäenjoen vesistön alin huomattava järvi Kokemäellä Satakunnassa. Järven ala on 33,2 km². Keskisyvyys on 3,7 metriä ja suurin syvyys 9 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 688 km², josta vettä 9,0 %. Suurin järveen laskeva vesistö on Piilijoki (530 km²).

Sääksjärvi on pyöreähkö ja pienet saaret sijoittuvat rantojen lähelle. Sääksjärvi onkin yksi Suomen kraatterijärvistä, jonka kosminen impakti synnytti noin 550 miljoonaa vuotta sitten.

Suomessa on 17 Sääksjärveä, tämä on niistä ylivoimaisesti suurin, seuraavana on Vimpelin Sääksjärvi (3,0 km²). Nurmijärven Sääksjärvi (2,6 km²) on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.

Vedenkorkeus ja virtaama

Sääksjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1910 alkaen. Havainnot puuttuvat vuoden 1921 loka-, marras- ja joulukuulta. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Sahanlahdessa (YKJ 6817969, 3257405). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut NN+ 48,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 91 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+ 49,92 m (keväältä 1920), alin NN+ 48,13 m (syyskuulta 1999), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.

Sääksjärvi laskee Puurijärven kautta Kauvatsanjokea pitkin Kokemäenjokeen. Virtaamahavaintoja on Sääksjärven luusuasta vuodesta 1921 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s, keskiylivirtaama 20 m3/s ja keskialivirtaama 1,8 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 37 m3/s (joulukuussa 2006) ja 0,11 m3/s (syyskuussa 1999).

Jäähavainnot

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1910 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää järven lounaisosan. Havainnoissa oli katkos jaksoilla 1911–1925 ja 1999–2003. Varhaisin jäätyminen on ollut 28. lokakuuta vuonna 1992, myöhäisin 26. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 19. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on vuodesta 1912 lähtien, muutamia vuosia puuttuu. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 75 cm maaliskuulta 1947.

Nykytila

Sääksjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi vuonna 2013. Veden kokonaisfosforipitoisuus on yli kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään, ja etenkin kesäarvot ovat kohonneet huomattavasti 2000-luvulla. Suurimmat fosforipitoisuudet on mitattu 2010-luvulla. Ravinteisuuden kasvu johtuu hajakuormituksesta. Järven typpipitoisuuksissa on havaittavissa kasvua erityisesti talvisin. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on myös kasvanut 2000-luvulla. Mitatut pitoisuudet ovat reheville tai erittäin reheville vesille ominaisia.

Sääksjärven veden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta kesällä ajoittainen lievä hapen ylikyllästys kertoo runsaasta planktonlevätuotannosta. Talvisin alusvedessä esiintyy, ajoittain voimakastakin, hapen vajausta.

Veden humuspitoisuus on ollut pitkällä aikavälillä hieman kasvussa. Veden sameus on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien, ja näkösyvyys on alkanut laskea jo 1980-luvulla. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut 2000-luvulla kesäisin 6,9–7,6 ja talvisin 6,1–6,9. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut tasaista.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 8.6.2012

Päivitetty 13.7.2015

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.6.2015

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Sääksjärven eteläpäässä sijaitsee Kanninkivi-niminen louhikko. Tarun mukaan Kanninpeikko raivostui nähdessään Kauvatsan kirkontornin ja heitti valtavan lohkareen kohti kirkkoa. Heitto meni ohi ja kivi halkesi kappaleiksi pudotessaan Sääksjärven luusuaan. Kanninkivi on rauhoitettu luontokohde.

Aiheesta muualla