Suontee (yhd.)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suontee on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Suontee
Järvinumero: 14.841.1.001, 14.851.1.001
Vesistöalue: Suonteen lähialue (14.841), Suonteen lähialue (14.851)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 14 254,7 ha
Syvyys: 43,65 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 627,254 km
Korkeustaso: 94,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

26 heinäkuu 2018 18:08:00
Ei levää
Taikinaniemi2

26 heinäkuu 2018 18:08:00
25 °C
Taikinaniemi2

17 heinäkuu 2018 13:30:00
Hieman levää
Myllylahti

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Suontee on noin 38 km pitkä järvi ja kuuluisa puhtaudestaan sekä kauneudestaan. Suontee on 34. suurin järvi ja pinta-alaltaan 149 km² sekä saaria siellä on 534 kpl. Suontee on kymijoen vesistön Sysmän reitin latvajärvi ja se jakautuu pohjois- ja eteläosaan. Suontee on suhteellisen matala, kirkasvetinen järvi Joutsan, Hirvensalmen ja Pertunmaan kuntien alueella. Järven suurimmat selät ovat Saposelkä, Kataatselkä, Hautoselkä, Kämpinselkä ja Kotkatselkä.

Suontee-järven pohjoisosa on matalaa ja rehevää, eteläosa karua ja saaristoista. Pohjois-Suonteen yläosa Häränniemi ja Saposelkä ovat lievästi reheviä ja ruskeavetisiä. Alempana, Kataatselkä, on karu ja kirkasvetinen. Kapean salmiosuuden jälkeen aukeaa Etelä-Suontee, joka on karu ja kirkasvetinen. Keski-Suomen maakuntaan kuuluu koko Suonteen pohjoisosa ja Etelä-Suonteen pinta-alasta hieman yli puolet. Suontee kuuluu Natura 2000 -kohteisiin.

Järveä ympäröivät loivapiirteiset rehevät metsäalueet sekä runsaasti kallioisia pikkusaaria. Rannat ovat huomattavassa määrin kallio-, lohkare- ja kivikkorantoja, mutta alavimmilla rannoilla on myös hiekkarantoja. Rajauksen metsät ovat vanhoja luonnontilaisia lehtipuuvaltaisia metsiä, jotka ovat tärkeitä mm. linnuston suojelussa.

Nykytila ja suojelu

Suonteen näytteenottopiste (3) sijaitsee Saponselällä, Leppäsaarien lounaispuolella. Pintaveden happitilanne on ollut hyvä, vuosittainen happipitoisuus on keskimäärin yli 9 mg/l. Kaatatselällä happitilanne on ollut hyvä myös pohjan läheisyydessä. Lahtialueilla on ollut lievää tai selvää hapen vajausta pohjan läheisyydessä. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan suurin osa Suonteesta kuuluu luokkaan erinomainen. Häränniemi-Saponselkä (Ylä-Suontee), jota kuormittaa alueen turvetuotanto, on luokassa hyvä.

Viimeisin vedenlaatu tutkimus näytteenottopisteessä 3 on tehty 21.3.2012 ja tekijänä oli Keski-Savon ELY. Sameus, kokonaisfosfori ja väriluku olivat erinomaiset. Näkösyvyys oli hyvä. Alusveden hapettomuutta esiintyi 7 metrissä. Myös Suonteen näytteenottopisteessä 2 Saposelällä on tehty vedenlaatu tutkimusta 29.8.2012 ja tekijänä oli Nabs Labs, Oulu.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesialueen kuikkakanta on Suomen tiheimpiä, ja matalat selät ovat erittäin tärkeitä linnuston levähdysalueita. Rajaukseen sisältyy myös muutamia lokkiluotoja, joilla pesii mm. yksittäisiä selkälokkipareja ja pieni kalatiirayhdyskunta. Pohjoisosassa sijaitseva Saposelkä kerää muuttoaikoina sulaan runsaasti vesilintuja. Lintuja voi parhaiten katsella Vallasjoen suulta venerannasta. Laulujoutsenia on parhaimmillaan laskettu 170. Saman verran on paikalla nähty sinisorsia, lisäksi 420 isokoskeloa ja 160 haapanaa. Lajistoa: vesilintuja, yölaulajia, rantakanoja, kahlaajia.

Hyvän muikkukannan vuoksi ahven ja taimen kasvavat nopeasti. Taimenkanta on istutusten varassa, sillä Suonteeseen tai Suonteesta ei laske merkittäviä virtavesiä. Pysyvän ja luontaisesti lisääntyvän taimenkannan muodostuminen Suonteeseen on hyvin epätodennäköistä vähäisten lisääntymisalueiden vuoksi.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Joutsan seutukunta: Suonteen veneily (Piispalan nuorisokeskus), Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys.