Sysmä (04.251.1.005)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sysmä on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Sysmä
Järvinumero: 04.251.1.005
Vesistöalue: Välijoen - Sysmäjärven alue (04.251)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 3 309,64 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 167,22 km
Korkeustaso: 88 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Joroinen
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet
Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu ja Muikku

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Sysmä sijaitsee Joroisissa Etelä-Savossa, Vuoksen vesistössä. Järven pinta-ala on 33,1 km².

Savuniemi jakaa järven kahteen eteläiseen ja pohjoiseen altaaseen. Suurimmat saaret ovat Lamposaari (32 ha) ja Kaupinsaari (26 ha).

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1236 km², josta vettä 15,6 %. Suurin osa-valuma-alue on Maaveden alue, 870 km².

Sysmän vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuosilta 1912-1923, 1947-1956 sekä vuodesta 1960 lähtien. Keskivedenkorkeus kahdella varhemmalla jaksolla oli N60+87,79 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 69 cm. Ylin vedenkorkeus oli N60+90,14 m (kesäkuussa 1912) ja alin N60+86,80 m (syyskuussa 1940), joten äärivaihtelu oli 334 cm. Jälkimmäisellä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60+87,99 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 71 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+88,87 m (joulukuussa 1974) ja alin N60+87,36 m (lokakuussa 2006), joten äärivaihtelu on ollut 151 cm.

Maavettä säännöstelee Kiekan voimalaitos, säännöstelyväli on 105 cm. Virtaamia voimalaitokselta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivirtaama on ollut 7,0 m3/s, keskiylivirtaama 21 m3/s ja keskialivirtaama 0,0 m3/s. Suurin virtaama on ollut 40 m3/s (marraskuussa 1974).

Sysmän vedet laskevat Huutokosken kautta Jokijärveen, josta edelleen Välijokea ja Joroisvirtaa Haukiveteen. Kiekan kanava yhdistää Sysmän Maaveteen. Itäpuolinen järvi, Paro, on yhteydessä Sysmään Kärängänsuntin kautta. Näiden järvien pinnat ovat samassa tasossa.

Suomessa on muitakin Sysmiä; kunta Päijänteen itäpuolella sekä järvi Ilomantsissa. Outokummussa sijaitsee lisäksi Sysmäjärvi.

Nykytila ja suojelu

Sysmä luokitellaan keskikokoisiin humusjärviin. Sysmän veden laatu on pääasiassa hyvä vaikka vesi on lievästi humuksista joka tekee veden väristä rusehtavaa. Järvi on lievästi paikoin rehevöitynyt ja erityisesti matalat lahtialueet (Kiekanlahti ja Javananlahti) ovat rehevöityneet rajummin ja ovat vedenlaadultaan tyydyttäviä tai välttäviä.

Sysmän ekologiseen tilaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa maa- ja metsätalous sekä peltoviljely ja ilmastonmuutoksesta johtuva virtaamien ja veden korkeuksien muutokset sekä ravinteiden valunnan vaikutukset vesistöihin. Myös ojitukset sekä maanmuokkausten aiheuttama eroosio vaikuttaa vesistöihin huonontavasti. Ilmastonmuutoksen seurauksena ravinnekuormitus vesistöihin tulee lisääntymään valunnan kasvaessa. Lisäksi paikallisesti Sysmän vesistöihin vaikuttaa myös viemäriverkoston ulkopuolella olevien haja-asutusten tuoma kuormitus. Maatalous on suurin fosforikuormittaja, suurin typpikuormitus tulee luonnonhuuhtoumasta ja maataloudesta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Sysmään on istutettu rapuja, mutta vuoden 2004 koeravustuksessa saaliiksi ei saatu yhtään rapua.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Sysmäjärven luoteispäästä, Kalmansaarelta on löydetty historiallinen hautapaikka. Myös järven keskivaiheilta on löydetty paljon kivikautisia asuinpaikkoja.

Aiheesta muualla