Tämäkohtu (23.066.1.007)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








8 542 240 m³
0,00854 km³
8 542 240 000 l

Tämäkohtu on melko iso järvi Karjaanjoki (23) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Tämäkohtu
Järvinumero: 23.066.1.007
Vesistöalue: Räpsänjoen valuma-alue (23.066)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)

Perustiedot

Pinta-ala: 138,14 ha
Syvyys: 20,5 m
Keskisyvyys: 6,18 m
Tilavuus: 8 542 240 m³0,00854 km³
8 542 240 000 l

Rantaviiva: 12,25 km
Korkeustaso: 115,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

28 elokuu 2017 14:21:00
Ranta lähellä nuotiopaikk...
Luoteiskolkka

Tamakohtu nuotiopaikka.JPG

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Muikku ja Täplärapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Ote Karkkilan matkailuesitteestä V:lta 1939: "Pusulan kunnan pohjoisosassa on rikas vesialue. Sitä voisi nimittää luoteis-Uudenmaan järviseuduksi. Siellä on komeitten mäkien välissä reheväkasvuisen sekametsän paartamina järvi toisensa vieressä. Kun retkeilijä on aikansa ihaillut Tämäkohtujärven (k. 115,0) kauniita erämaarantoja ja hietikkopalletta, voi lyhyen kannaksen yli siirtyä läntisellä suunnalla olevalle Antiasjärvelle."

Moni asia on vuosikymmenten kuluessa muuttunut, mutta myös pysynyt samana. Tämäkohtujärvi vaikuttaa edelleen jylhältä erämaajärveltä, vaikka sen rannat ovat nykyisin lähes täyteen rakennettu loma-asutusta. Lähdepohjaisen järven vesi on edelleen kirkasta ja juomakelpoista. Hietikkopalleella käyvät lapsiperheet Karkkilasta ja lähiseuduilta uimassa ja viettämässä lomapäiviään, mikä tuo mukavan tunnelman Tämäkohtujärvelle. Tie on asfaltoitu ja levennetty jotta citymaasturit pääsevät ohittamaan toisensa.

Tämäkohdusta nousee ainakin muikkuja, ahvenia, siikaa sekä madetta talvella ja se on vanhastaan kuuluisa rapujärvi. Tämäkohdulla on runsaasti kuikkia ja kaakkureita, isokoskeloita, sotkia ja muita sorsalintuja. Hanhet ja joutsenet viihtyvät Tämäkohdulla muuttomatkoillaan.

Högforssin masuuniin louhittiin 1830-luvulta lähtien järvimalmia. Varmasti myös Tämäkohdusta, jonka keskiosiin on kerätty louhinta-ainesta kivikoiksi. Tämäkohdun ja sen lähialueen monet oudot, tai suorastaan rumat nimet lienee annettu louhijoiden toimesta: Ryyppymäki, Kaljakuru, Runkkalanlahti, Hutiluikku, Tuulenmulkunmäet jne. Tämäkohtu lienee ollut ravintoa ja malmia luovuttanut uuden synnyttäjä.

Aiheesta muualla