Tiilikka (04.664.1.004)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








10 000 800 m³
0,01 km³
10 000 800 000 l

Tiilikka on melko iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Tiilikka
Järvinumero: 04.664.1.004
Vesistöalue: Tiilikan alue (04.664)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 420,08 ha
Syvyys: 8,1 m
Keskisyvyys: 2,38 m
Tilavuus: 10 000 800 m³0,01 km³
10 000 800 000 l

Rantaviiva: 35,89 km
Korkeustaso: 186,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

13 heinäkuu 2018 19:56:00
Runsaasti levää
Koseva

13 heinäkuu 2014
Hieman levää
Venäjänhiekka

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki ja Jokirapu

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde


Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven perustiedot

Tiilikka tai joissain yhteyksissä Tiilikkajärvi on pinta-alaltaan 420,1 hehtaarin kokoinen järvi Rautavaaran ja Sotkamon kuntien alueella Pohjois-Savon maakunnassa. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja syvin kohta on 8,1 metrin syvyydessä. Järvi on vuonna 1982 perustetun Tiilikkajärven kansallispuiston alueella. Rannat ovat loivia ja valtaosin hiekkaa kuten myös pohja. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)


Historia

Tiilikkajärven kansallispuisto perustettiin aikoinaan säilyttämään järvi-, joki- ja harjuluontoa sekä järveä ympäröiviä aapasoita.

Ruotsi ja Venäjä solmivat Täyssinän rauhan vuonna 1595 ja tuolloin raja vedettiin kulkemaan Tiilikan kautta. Ajalta peräisin oleva rajakivi on nähtävissä kansallispuiston alueella. (Luontoon.fi)

Nykytila ja suojelu

Kasvillisuus, eläimet ja muu vesiluonto

Tiilikan kasvillisuus on niukkaa suoperäisen veden johdosta (Luontoon.fi). Kasvillisuus koostuu pohjalehtisestä kasvillisuudesta, joskin kasvustot ovat harvoja. Sama pätee ilmaversoisiin kasveihin. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)

Alueelle tyypillisiä vesilintuja ovat tavi ja kuikka. Havaintoja on myös rantasipistä ja lirosta. Alueella voi nähdä myös majavia ja niiden rakentamia patoja. Metsälinnuista yleisimpiä ovat pajulintu, peippo, järripeippo, harmaasieppo, metsäkirvinen ja punakylkirastas. (Luontoon.fi)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Alueella on hyvät veneily- ja melontaolosuhteet ja patikointimahdollisuuksiakin järven ympäristössä on noin 20 kilometrin matkalla. Myös uiminen ja kalastus on mahdollista tietyin rajoituksin. (Luontoon.fi)

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Tiilikkajärven kansallispuisto - Luontoon.fi http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/tiilikkajarvi/Sivut/Default.aspx Tiilikkajärven kansallispuisto - Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiilikkaj%C3%A4rven_kansallispuisto Tiilikkajärven kansallispuisto - Retkipaikka.fi http://retkipaikka.fi/vapaa/tiilikkajarven-kansallispuisto-rautavaara-ja-sotkamo/

Lähteet

Luontoon.fi - www-sivut. Tiilikkajärven kansallispuisto. http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/tiilikkajarvi/Sivut/Default.aspx. Päivitetty 29.4.2014. Luettu 16.7.2014

Pohjois-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, 2004. Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä.