Tuomiojärvi (14.291.1.002)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








10 312 100 m³
0,0103 km³
10 312 100 000 l

Tuomiojärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Tuomiojärvi
Järvinumero: 14.291.1.002
Vesistöalue: Tuomiojärven - Palokkajärven alue (14.291)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 297,92 ha
Syvyys: 13,1 m
Keskisyvyys: 3,46 m
Tilavuus: 10 312 100 m³0,0103 km³
10 312 100 000 l

Rantaviiva: 16,72 km
Korkeustaso: 94,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot
Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore ja Säyne (kala)

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Tuomiojärvi on pitkänomainen ja melko matala järvi, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Jyväskylän kaupunkitaajamassa. Tuomiojärven veden (teoreettinen) viipymä on pitkä: 9,5 kk.

Tuomiojärvellä on useita saaria: Heinäsaari, Koivusaari, Lehtisaari, Lehtosaari, Muurahaissaari (eli Hiekkaranta) ja Selkäsaari (eli Mäntysaari).

Valuma-alue ja sen kuormitus

Tuomiojärvi kuuluu Tourujoen vesistöalueeseen. Tuomiojärven valuma-alueen kokonaispinta-ala on 55 km², josta 85 % on maa-aluetta. Arvioiden perusteella Tuomiojärven länsipuolella sijaitsevasta Myllyjärvestä laskevan Syväojan osuus valuma-alueelta lähtevästä kuormituksesta on suurin, noin 67 %. Tuomiojärven valuma-alueella sijaitsee myös vuonna 1999 suljettu Palokan kaatopaikka.

Kuitenkin Tuomiojärveen kohdistuva ulkoinen kuormitus on kaiken kaikkiaan pienentynyt 2000-luvulla. Viime vuosikymmenien aikana hulevesien ja haja-asutuksen osuus kuormituksesta on kasvanut, kun taas maataloudesta aiheutuva kuormitus on vähentynyt. Tuomiojärven haasteena on edelleen suuri sisäisen kuormituksen osuus. Hapetuksella on pystytty pitämään sisäistä kuormitusta hallinnassa. Hapetus jatkuu edelleen Tuomiojärvellä.

Tuomiojärven lyhyt lasku-uoma, Löylyjoki liittää Tuomiojärven sen länsipuolella sijaitsevaan Palokkajärveen. Joki alittaa valtatie 4:n. Sieltä vesi laskee edelleen Tourujoen kautta Jyväsjärveen ja Päijänteeseen. Löylyjoen on joskus havaittu virtaavan myös Palokkajärvestä Tuomiojärvelle päin.

Nykytila ja suojelu

Tuomiojärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph) ja sen vedenlaatua on seurattu tiiviisti vuodesta 1969 lähtien. Tuomiojärvi kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Luokituksen perusteena ovat erityisesti pohjaeläinten nykyinen eliöyhteisörakenne, mutta myös melko runsas pintaveden kasviplanktonin biomassa, vuosittaiset sinileväkukinnot sekä järven alusveden hapettomuus kerrostuneisuuden aikana. Vesienhoidollisena tavoitteena pidetään sitä, että Tuomiojärvi saavuttaa hyvän ekologisen tilan vuoteen 2021 mennessä.

Tuomiojärvi on todettu lievästi reheväksi ravinnepitoisuuksien perusteella. 2000-luvulla fosforipitoisuus on pysynyt alemmalla tasolla verrattuna edeltäviin vuosikymmeniin, ollen päällysvedessä viime vuosina luokkaa 16–19 μg/l. Typpipitoisuus taas on pysynyt suunnilleen 1990-luvun tasolla ollen keskimäärin 500 μg/l. Klorofylli-a:n arvot (10 μg/l) ovat olleet rehevän ja lievästi rehevän järven arvojen rajalla 2000-luvulla. pH eli happamuus on on kuitenkin hyvällä tasolla, eli neutraali 7.

Tuomiojärven rannassa, Eerolanpurolla sijaitsee vielä Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen rakennetun ympäristön keskelle luotu kaupunkikosteikko.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

2000-luvun aikana Tuomiojärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, kiiski, kirjolohi (istutettu), kuha, lahna, pasuri, ruutana, salakka, siika ja särki. Harvinaisempia, mutta Tuomiojärvellä tavattuja kalalajeja ovat kivennuoliainen sekä kuore.

Rautpohjanlahti luokitellaan tärkeäksi lintuvedeksi, jonka vuoksi alue on liitetty euroopanlaajuiseen Natura 2000 -verkostoon. Lintukantaa on seurattu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden välisellä alueella jo 1960-luvulta lähtien eikä kannassa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Alueella voi tavata mm. taveja, erilaisia sorsia, laulujoutsenia, nokikanoja ja silkkiuikkuja. Rautpohjanlahdella on myös lintutorni lintujen bongaamista varten.

Järven ranta-alueen kasvustoa on kattavimmin tutkittu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden alueilla. Molemmilla alueilla on leveät rantaluhtavyöhykkeet. Eerolanlahdella vyöhyke koostuu koivusta, pajusta, sarasta ja ruohosta. Luhtavyöhykettä reunustaa vehka ja ruoko. Alueella on myös erilaisia alpikasveja. Rautpohjanlahden luhtavyöhyke koostuu metsästä, pajusta, sarasta ja ruohosta. Vedessä on ilmaversojen ja kelluslehtisten vyöhykkeitä. Ulpukoita on paljon. Alueelta on myös löydetty harvinaisiksi luokiteltuja purtojuurta ja taikinamarjaa.

Levistä yleisimpiä ovat piilevät, nielulevät, kultalevät ja panssarilevät. Syvänteissä on melko runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka ilmentävät pohjan kuntoa (vähähappinen).

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tuomiojärven alueella on kolme jätevedenpumppaamoa ja järven pohjoisosan poikki kulkee jätevesiputki. Lisäksi järven syvänne on tärkeä raakavesilähde Jyväskylän kaupungille ja Viitaniemessä on pintavesilaitos. Rautpohjan alueella on myös teollisuutta ja Palokassa on ostoskeskus.

Järven ranta-alueilla on asutusta Kortepohjan, Rantuen, Haukkalan, Viitaniemen ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Kiviniemessä ja joissakin saarissa on kesämökkejä. Asutuksen lisäksi Tuomiojärveä käytetään moniin muihin tarkoitukseen. Virallisia uimarantoja on Viitaniemessä, Haukkalassa, Kiviniemessä, Kortepohjassa ja keskustassa. Tuomiojärven uimarantana tunnettu keskustan 130 metriä pitkä ranta luokitellaan EU-uimarannaksi, joten siellä on mm. pukukopit, ulkohuussit ja ilmoitustaulu. Uimavalvojia on kesällä rannalla ja siellä on myös rantalentopallokenttiä. Tuomiojärven rannoilla on myös venesatamia. Virkistyskäyttöön on tarkoitettu myös Jyväskylän seurakunnan omistama Lehtisaari, jossa on myös rantasauna. Tuomiojärven Rautpohjan läheisyydessä, vajaan kilometrin päässä sijaitsee myös Laajavuoren luontopolku.

Tuomiojärvi kuuluu Köhniönjärven ohella virkistyskalastuksen piiriin Jyväskylän kaupungin alueella.

Tulevaisuudessa järven ympäri on suunnitelmissa rakentaa rantaraitti jalankulkijoille ja hieman kauemmaksi rannasta toinen, joka on suunniteltu pyöräilijöille ja rullaluistelijoille. Raitti on tarkoitus pitää kunnossa myös talvella ja rannan ympärillä on jo valmiiksi hiihtolatuja.

Tarut ja tositarinat

Tuomiojärven nimi viittaa vanhaan eräoikeuteen (lähde).

Aiheesta muualla