Valkiajärvi (04.391.1.065)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








9 970 480 m³
0,00997 km³
9 970 480 000 l





<Jw-Järvi-ingressi-txt-uusi>

<Jw-Järvi>

<Jw-Nimi>: Valkiajärvi
<Jw-Järvinumero>: 04.391.1.065
<Jw-Vesistöalue>: Pyhäjärven alue (04.391)
<Jw-Päävesistö>: Vuoksi (04)

<Jw-Perustiedot>

<Jw-Pinta-ala>: 60,13 ha
<Jw-Syvyys>: 30 m
<Jw-Keskisyvyys>: 16,58 m
<Jw-Tilavuus>: 9 970 480 m³0,00997 km³
9 970 480 000 l

<Jw-Rantaviiva>: 4,31 km
<Jw-Korkeustaso>: 96,9 m

<Jw-Hallinnolliset alueet>

<Jw-Kunta>: Kitee
<Jw-Maakunta>: Pohjois-Karjalan maakunta
<Jw-ELY-keskus>: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
<Jw-Vesienhoitoalue>: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

<Jw-Tiedot tietojärjestelmästä-txt>

<Jw-Keskustelut>
<Jw-Uusimmat havainnot>

11 elokuu 2010

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

11 elokuu 2010

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

11 elokuu 2010

[[Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".|Joiltain kyselyn hakasuluilta "<nowiki>[[</nowiki>" puuttuu sulkevat hakasulut "]]".]]

36px

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

<Jw-Vesistöennusteet>

<Jw-Vesistöennusteet-default>

<Jw-Kalat>

<Jw-Kala-atlas>:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku, Suutari ja Säyne (kala)

<Jw-Tarkemmat tiedot>: Pm kala1 21x21.png

<Jw-Käyttäjien havainnot>:
Ahven, Hauki ja Made

<Jw-Kuvat>

Pm leg 17x21.png <Jw-Käyttäjä>
Pm leg kokenut 17x21.png <Jw-Kokenut käyttäjä>
Pm leg asiantuntija 17x21.png <Jw-Asiantuntija>
Pm leg viranomainen 17x21.png <Jw-Viranomainen>

Pm tapahtuma 17x21.png <Jw-Tapahtuma>
Pm havaintopaikka 17x21.png <Jw-Havaintopaikka>
Pm valokuva 17x21.png <Jw-Valokuva>
Pm kohde 17x21.png <Jw-Muu kohde>

<Jw-Voit lisätä kun-txt>

Järven erityispiirteet

Valkiajärvi sijaitsee luokan yksi (1) pohjavesialueella.


Valkiajärvi on yksi Suomen kirkkaimpia lampia. Vaakanäkyvyys on vuodenajasta riippuen yleensä n. 10 – 20 m. Pääsiäisen aikoihin vaakanäkyvyys on ollut parhaimmillaan 50…60 metriä. Lammen maksimisyvyys on 34 metriä, eikä valaisin ole tarpeen vielä tuossakaan syvyydessä (Ellei sukelleta pimeällä.) Heinä-syyskuussa rannan tuntumassa on usein haukia ja suuria ahvenparvia. Kivien koloissa ja liuskekallioiden alla voit nähdä rapuja ja mateita. Särkikaloja lammessa ei ole, mutta siellä tavataan vastaavasti muikkuja. Rannat ovat kohtuullisen jyrkästi syveneviä ja rannan tuntumassa on runsaasti vesikasvillisuutta ja kaatuneita puun runkoja kalojen suojaksi. Pohja on pääosin mutaa, mutta kallioita, kivikoita ja hiekkaakin löytyy. Syvimmällä alueella on mielenkiintoisia pohjan muotoja kuten suuria kiviä ja muutamia metrejä nousevia ”kumpareita. Yli 30 m syvyydessä on myös täysin valkoisia, ilmeisesti savea olevia alueita. Parhaimmillaan Valkiajärvessä sukeltaminen tuntuukin kuin sukeltaisit akvaariossa. (Lähde: www.keskikarjalansukeltajat.fi)

Valkiajärvi on lähdepohjainen. Valkiajärvestä on pieni laskuoja Pyhäjärveen. Valkiajärveen ei ole laskuojia tai jokia.

Nykytila ja suojelu

Valkiajärven rantoja on yritetty kaavoittaa yli tiheälle rakentamiselle vuosien 2006-2010 aikana Kiteen Kaupungin toimesta osana Pyhäjärven alueen rantaosayleiskaavaa. Kaava hyväksyttiin keväällä 2010 kaupunginvaltuustossa ja siitä jätettiin lukuisa määrä valituksia Kuopion hallinto-oikeuteen. Kiteen kaupunki oli tehnyt vuonna 2006 maakauppoja UPM:n kanssa, ja kaupunki oli samalla sitoutunut kaavoittamaan UPM:n omistamat pienten sisämaajärvien ja lampien rannat.

Valkiajärveen kohdistuneiden kaavavalitusten taustalla oli ensisijaisesti liian suuri rakentamisen määrä, Valkiajärven luontoarvojen huomioimattomuus ja tekemättä jääneet maisema- ja luontoselvitykset.

Valkiajärven onneksi, Kuopion Hallinto-oikeus kumosi marraskuussa 2011 Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksen Pyhäjärven alueen kaavoituksesta. Perusteluna liian suuri rakennuspaikkojen määrä. Toukokuussa 2013 Korkein hallinto-oikeus piti hallinto-oikeuden päätöksen voimassa. Valtuuston vahvistama kaava kumottiin lopullisesti..

Tulevaisuus uhattuna?

Valkiajärven veden laatu ja veden kirkkaus on ollut, ja on edelleen erinomainen. Valkiajärven rantojen mahdollinen lisärakentaminen, rantojen muokkaus, lisääntyvä asutus ja pintamaiden muokkauksesta aiheutuva valumavesien lisääntyminen olisivat tuoneet mukanaan riskejä, jotka olisivat voineet olla kohtalokkaita järven tulevaisuudelle. Rakentaminen olisi todellinen riski erityisesti matalaan rantavyöhykkeeseen kohdistuvan rasituksen myötä. Näitä riskejä ei otettu huomioon kaavaa laadittaessa, eikä hyväksyttäessä. Maisema- ja luontoselvityksessä, jonka Kiteen kaupunki aikanaan hyväksyi, ainoa maininta Valkiajärvestä liittyi järven toisessa päässä sijaitsevaan rämeeseen.

UPM-aloitti alueen kaavoituksen omien maidensa osalta uudelleen vuonna 2014. Tällä hetksellä (joulukuu 2016) Valkiajärveä uhkaa jälleen kaavoituksen mahdollistama rantarakentaminen UPM:n kaavoittaessa pienten järvien ja lampien alueita. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Pohja on monimuotoista. Pohjalla on paikoin hiekkaa, kivikkorinteitä, liuskekiveä, savitasanteista ja mutapohjaa. Pohjassa on runsaasti vanhoja puunrunkoja. Pohjoispuolen rannat ovat hyvin jyrkästi syveneviä, maksimi syvyys on noin 34 m.

Järven kalakanta muodostuu muikuista, ahvenista, mateista ja hauista. Järvessä on myös runsas rapukanta. Särkikaloja ei ole havaittu.

Kasvillisuus veden alla on yleisesti varsin niukkaa. Matalissa osissa esiintyy kuitenkin paikoin hienoja kasvillisuusvyöhykkeitä. Lammessa kasvaa lumpeita, ulpukoita, nuottaruoho ja muita uposlehtisiä lajeja, jotka viihtyvät niukkaravinteisissa vesissä. Rantametsässä esiintyy mm. rauhoitettu kevätlinnunherne.

Valkiajärvellä on havaittu yhdellä kertaa yhdeksän kuikkaa. Myös joutsenet viihtyvät satunnaisesti lammella, samoin sorsapoikueista on havaintoja. Varpuslinnusto on monipuolinen ja runsas. Rantapuissa on useita pönttöjä telkille. Kesällä 2007 rantakivillä istui tukkakoskelopari. Rantametsissä asustavat metsot, teeret, pyyt, käet, haukat, käpytikat ja pöllöt. Vahvistamaton havainto on kaakkurista, joka kävi lammella kesällä 2007.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Rannoilla on vähäisessä määrin kesämökkejä ja yksi ympärivuotisessa käytössä oleva tila. Ranta-asukkaat ja harrastuskäyttäjät ovat kunnioittaneet kautta aikojen Valkiajärven ainutlaatuisuutta mm. välttämällä perämoottoreiden käyttöä. Kalastus on satunnaista huvikalastusta.

Valkiajärvi on laajalti tunnettu sukeltajien keskuudessa. Järvessä kuvatut valokuvat ovat menestyneet niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin vedenalaisen kuvauksen kilpailuissa.

Tunnetuin ja eniten maailmanlaajuista näkyvyyttä saanut elokuva on Järven Tarina, jonka kohtauksista iso osa on kuvattu juuri Valkiajärvessä.

Valkiajärveen liittyviä linkkejä

Valkiajärvi yhteisöissä

Valkiajärvi Facebookissa

Valkiajärven VA maisemia

Videoita Valkiajärvestä

Vedenalaista elämää kesällä

Hauet elokuussa 2007

Haukia ja ahvenia

Jään alaista kirkkautta

Hauki

Järven tarinaa kuvataan myös Valkiajärvellä