Vitträsk (81.059.1.001)

Loikkaa: valikkoon, hakuun








44 717 900 m³
0,0447 km³
44 717 900 000 l

Vitträsk on melko iso järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vitträsk
Järvinumero: 81.059.1.001
Vesistöalue: Vitträskin valuma-alue (81.059)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)

Perustiedot

Pinta-ala: 485,61 ha
Syvyys: 21,65 m
Keskisyvyys: 9,21 m
Tilavuus: 44 717 900 m³0,0447 km³
44 717 900 000 l

Rantaviiva: 12,62 km
Korkeustaso: 21 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kirkkonummi
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Symbol lukko viranomainen.png

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut
Uusimmat havainnot

20 heinäkuu 2019 19:22:00
Hieman levää
Kvarnvik

17 heinäkuu 2018 10:07:00
Hieman levää
Hvitträsk

17 heinäkuu 2018 10:07:00
Hieman levää
Hvitträskin ranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vesistöennusteet

Tälle järvelle ei ole saatavilla vesistöennusteita

Kalat

Kala-atlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Karppi ja Muikku

Tarkemmat tiedot: Pm kala1 21x21.png

Käyttäjien havainnot:
Tältä järveltä ei ole käyttäjien kalahavaintoja

Kuvat

Pm leg 17x21.png Käyttäjä
Pm leg kokenut 17x21.png Kokenut
Pm leg asiantuntija 17x21.png Asiantuntija
Pm leg viranomainen 17x21.png Viranomainen

Pm tapahtuma 17x21.png Tapahtuma
Pm havaintopaikka 17x21.png Havaintopaikka
Pm valokuva 17x21.png Valokuva
Pm kohde 17x21.png Muu kohde

Voit lisätä sisältöjä, kun olet kirjautunut sisään.

Järven erityispiirteet

Vitträsk on Kirkkonummen suurin ja syvin järvi (max.21m), jossa on yksi saari, Vitträskholmen. Vitträsk laskee Bobäck-puroa pitkin Espoonlahteen.

Vitträskin selkä.JPG

Kuva 1. Vitträskin selkä

Nykytila ja suojelu

Vitträskin vesi on kirkasta ja vähähumuksista. Järvi on hyvässä kunnossa ja soveltuu hyvin virkistyskäyttöön, mutta loppukesällä havaitaan usein haitallisia leväkukintoja.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannoilla on metsää, asutusta ja hevosharrastustoimintaa.

Vitträskissä on kaksi yleistä uimarantaa: länsipäässä Svartvikin uimaranta ja itäpäässä Luoman uimaranta.

Pohjoisrannalla on Aavarannan kurssi- ja majoituskeskus.

Itärannalla sijaitsee Hvitträskin kartanomuseo.

Kalastusalueen osakaskunnat: Vitträskin kalastuskunta (pohjoispuoli, n.50% alasta), Luoman kalastuskunta (itäpuoli, n.30% alasta) ja Smedsbyn kalastuskunta (lounas, n.20% alasta).

Paikallinen suojeluyhdistys: Aavarannan ympäristön kyläyhdistys.

Tarut ja tositarinat

Hvitträsk

Hvitträsk on arkkitehtikolmikon Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren itselleen Kirkkonummelle suunnittelema erämaa-ateljee ja asuinrakennus, joka toimii nykyisin museona. Se valmistui 1903.

1800–1900 -lukujen taitteessa, kansallisromantiikan aikakaudella, lukuisat suomalaiset taiteilijat rakennuttivat itselleen komeita asuin- ja ateljeerakennuksia maaseudulle. Gesellius, Lindgren ja Saarinen, joilla oli yhteinen ja menestyvä arkkitehtitoimisto, ostivat 1901 palstan Vitträsk-järven rannalta Kirkkonummelta. Vuosina 1901–1903 alueelle nousi kaksiosainen päärakennus sekä erillinen piharakennus eli Lilla Villan (Pikku huvila). Eliel Saarinen vaimoineen muutti päärakennuksen eteläsiipeen, Armas Lindgren perheineen päärakennuksen pohjoissiipeen ja poikamies Herman Gesellius sisarensa Lojan kanssa Pikku huvilaan. Eliel ja Mathilda Saarinen erosivat 1904, ja Mathilda meni naimisiin Herman Geselliuksen kanssa. Eliel Saarinen puolestaan otti uudeksi vaimokseen Loja Geselliuksen.

Vain kaksi vuotta Hvitträskin valmistumisen jälkeen arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarinen hajosi ja Armas Lindgren perheineen muutti pois Hvitträskistä vuonna 1905. Geselliukset siirtyivät heidän tilalleen päärakennuksen pohjoissiipeen. Päärakennus toimi sekä Saarisen että Geselliuksen perheiden asuntona vuoteen 1916. Herman Geselliuksen kuoltua 1916 koko Hvitträsk jäi Eliel Saariselle ja hänen perheelleen. Saariset muuttivat 1923 Yhdysvaltoihin, jonka jälkeen Hvitträsk palveli heidän kesäasuntonaan vuoteen 1949 saakka. Eliel Saarisen hautamuistomerkki on Hvitträskissä. Pohjoissiipi tuhoutui tulipalossa 1922 ja rakennettiin uudistettuna 1929–1936 Eliel Saarisen pojan, arkkitehti Eero Saarisen suunnitelmien mukaan.

Hvitträskin ateljeessa syntyivät suunnitelmat muun muassa Suomen kansallismuseon rakennuksesta ja Helsingin rautatieasemasta.

Hvitträsk avattiin 1971 yleisölle Wuorion säätiön kunnostamana. Vuodesta 1981 Hvitträsk on kuulunut Suomen valtiolle, ja nykyään se toimii Suomen Kansallismuseon alaisuudessa (Museovirasto).

Saarisen koti on nykyisin museona ja pienessä huvilassa toimii ravintola. Museossa on tehty kolmivaiheinen peruskorjaus vuosina 1992-2000. Korjauksessa kunnostettiin rakennukset, piha ja puutarha sekä saatettiin sisätilat vastaamaan aikaisempaa paremmin alkuperäistä interiööriä.

Hvitträskiä ja sen englantilaistyylistä puistopihaa ympäröivät kalliot, metsä ja Vitträsk-järvi.

Lähteet: Hvitträsk Wikipedia

Kalliomaalaus

Hvitträskin lähellä, jyrkällä rantakalliolla oleva maalaus on ensimmäinen Suomesta löytynyt kivikautinen kalliomaalaus. Ilmoituksen muinaistieteelliselle toimikunnalle teki säveltäjä Jean Sibelius vuonna 1911. Sibelius oli usein nähty vieras Hvitträskin kartanossa.

Vitträskin kalliomaalaus.JPG

Kuva 2. Vitträskin kalliomaalaus

Suomen muinaistaideseura

Tutkimus ja seuranta

Vitträsk taulukko.jpg

Aiheesta muualla

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry