https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=A-P.+H. 2026-04-13T17:20:14Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Narkausj%C3%A4rvi_(65.177.1.017)&diff=1141354 2025-09-02T12:24:45Z

<p>A-P. H.: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> [[Tiedosto:Narkausjärvi Rovaniemi (7)P.jpg|pienoiskuva]]<br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Narkausj%C3%A4rvi_Rovaniemi_(7)P.jpg&diff=1141352 2025-09-02T12:24:30Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Narkausjärvi etelärannalta kuvattuna</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Perunkaj%C3%A4rvi_Rovaniemi_(8)P.jpg&diff=1141348 2025-09-02T12:17:06Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Perunkajärvi Säippänimestä kuvattuna</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Nummij%C3%A4rvi.jpg&diff=1136138 2025-08-21T11:27:47Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Nummijärvi, leirintäalueen uimarannan kohdalta</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Nummij%C3%A4rvi_(36.073.1.001)&diff=1136106 2025-08-21T11:20:07Z

<p>A-P. H.: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Ruskean-sameavetinen järvi. Direktiivityypiksi mainittu olevan voimakkaasti pohjavesivaikutteinen järvi, mutta silti - tai alun perinkin - sameanruskeavetinen (tuuli oli käyntihetkellä, 16.7.2025 sekoittanut veden sameaksi = havaintopaikka tuulen alapuolella).<br /> <br /> Järven kaakkoiskulmalla, leirintäalueen kohdalla on paikoin kapeita järvikortevöitä, niukasti ulpukkaa. Vastarannalla yhtenäisempää ruovikkovyötä jatkuen pohjoisen suuntaan.<br /> Muuta ilmaversoisia ja muita rantakasveja paikalla esiintyi mm.: suohorsma, rantakukka, ratamosarpio, kurjenmiekka, raate, myrkkykeiso, ojasorsimo, jokapaikansara, kurjenjalka, rönsyleinikki, ojakärsämö, mesiangervo, rantamatara, suoputki, pullosara, rantapuntarpää, rantaleinikki, tummarusokki, rantaluikka, luhtarölli, harmaasara, vesisara, konnanvihvilä, siniheinä ja terttualpi. Irtokeijujista pikkulimaskaa ja pohjalehtisistä nuottaruohoa niukasti.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Spitaalij%C3%A4rvi_(37.033.1.002)&diff=1136048 2025-08-21T10:31:29Z

<p>A-P. H.: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>&lt;ref&gt;<br /> [[Tiedosto:Spitaalijärvi.jpg|pienoiskuva]]<br /> &lt;/ref&gt;{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Spitaalijärvi on pieni järvi Lauhanvuoren kansallispuistossa Isojoella.Syvyyttä järvellä on noin 1,5–2 metriä. Se kuuluu Lapväärtinjoen vesistöön.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Spitaalijärvi on kirkas ja puhdas, mutta haavoittuvainen järvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Pieni, ruskeavetinen ja suurelta osin suorantainen metsäjärvi. NE-N-E-rannat mineraalimaamännikköä, kuivaa MT :tä. S-SW-rannat karua rämettä. E-rannalla MH :n ylläpitämä keittokatos, wc, pukuhuone ja laituri. <br /> Suorannan lajistoa: pullo- ja jouhisara, luhtavilla, raate, juolukka. Itäpuolella raate- ja pullo- jouhisarakasvustoja silkassa vedessä. Lisäksi vaivaiskoivua ja tähtisaraa.<br /> Kesällä 2025 järvellä oleili pesimätön laulujoutsenpari.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Lauhanvuoren laelta on Spitaalijärvelle noin kahden kilometrin matka. Järven länsirannalla on nykyisin keittokatos ja tulentekopaikka. Itärannalla sijaitsee tulentekopaikan lisäksi telttailualue. Lauhanvuoren poluille on vuoren laen lisäksi helpointa lähteä Spitaalijärveltä. Järvellä on myös pysäköintialue.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Erään tarinan mukaan järven vedellä uskottiin olevan sairauksia, kuten spitaalia, parantava vaikutus. Järven kuuluisaa &quot;parannusvettä&quot; vietiin aikoinaan myös Venäjän ruhtinaille. Spitaalijärven pH on nykyisin noin 4,7, jolla parantava vaikutus saattaa selittyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Spitaalijärvi. Internet-sivu. Viitattu 24.7.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Spitaalij%C3%A4rvi]</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Spitaalij%C3%A4rvi_(37.033.1.002)&diff=1135960 2025-08-21T09:46:07Z

<p>A-P. H.: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>&lt;ref&gt;<br /> [[Tiedosto:Spitaalijärvi.jpg|pienoiskuva]]<br /> &lt;/ref&gt;{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Spitaalijärvi on pieni järvi Lauhanvuoren kansallispuistossa Isojoella.Syvyyttä järvellä on noin 1,5–2 metriä. Se kuuluu Lapväärtinjoen vesistöön.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Spitaalijärvi on kirkas ja puhdas, mutta haavoittuvainen järvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Pieni, ruskeavetinen ja suurelta osin suorantainen metsäjärvi. NE-N-E-rannat mineraalimaamännikköä, kuivaa MT:tä. S-SW-rannat karua rämettä. E-rannalla MH ylläpitämä keittokatos, wc, pukuhuone ja laituri. <br /> Suorannan lajistoa: pullo- ja jouhisara, luhtavilla, raate, juolukka. Itäpuolella raate- ja pullo- jouhisarakasvustoja silkassa vedessä. Lisäksi vaivauskoivua ja tähtisaraa.<br /> Kesällä 2025 järvellä oleili pesimätön laulujoutsenpari.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Lauhanvuoren laelta on Spitaalijärvelle noin kahden kilometrin matka. Järven länsirannalla on nykyisin keittokatos ja tulentekopaikka. Itärannalla sijaitsee tulentekopaikan lisäksi telttailualue. Lauhanvuoren poluille on vuoren laen lisäksi helpointa lähteä Spitaalijärveltä. Järvellä on myös pysäköintialue.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Erään tarinan mukaan järven vedellä uskottiin olevan sairauksia, kuten spitaalia, parantava vaikutus. Järven kuuluisaa &quot;parannusvettä&quot; vietiin aikoinaan myös Venäjän ruhtinaille. Spitaalijärven pH on nykyisin noin 4,7, jolla parantava vaikutus saattaa selittyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Spitaalijärvi. Internet-sivu. Viitattu 24.7.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Spitaalij%C3%A4rvi]</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Spitaalij%C3%A4rvi_(37.033.1.002)&diff=1135948 2025-08-21T09:21:17Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>&lt;ref&gt;<br /> [[Tiedosto:Spitaalijärvi.jpg|pienoiskuva]]<br /> &lt;/ref&gt;{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Spitaalijärvi on pieni järvi Lauhanvuoren kansallispuistossa Isojoella.Syvyyttä järvellä on noin 1,5–2 metriä. Se kuuluu Lapväärtinjoen vesistöön.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Spitaalijärvi on kirkas ja puhdas, mutta haavoittuvainen järvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Lauhanvuoren laelta on Spitaalijärvelle noin kahden kilometrin matka. Järven länsirannalla on nykyisin keittokatos ja tulentekopaikka. Itärannalla sijaitsee tulentekopaikan lisäksi telttailualue. Lauhanvuoren poluille on vuoren laen lisäksi helpointa lähteä Spitaalijärveltä. Järvellä on myös pysäköintialue.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Erään tarinan mukaan järven vedellä uskottiin olevan sairauksia, kuten spitaalia, parantava vaikutus. Järven kuuluisaa &quot;parannusvettä&quot; vietiin aikoinaan myös Venäjän ruhtinaille. Spitaalijärven pH on nykyisin noin 4,7, jolla parantava vaikutus saattaa selittyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Spitaalijärvi. Internet-sivu. Viitattu 24.7.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Spitaalij%C3%A4rvi]</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Spitaalij%C3%A4rvi.jpg&diff=1135947 2025-08-21T09:20:52Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Länsipuolen suorantaa taukopaikan luota</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Vesij%C3%A4rvi_1MP.jpg&diff=1036998 2023-12-19T12:31:06Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Vesijärvi. Näkymä Vesaniemeltä</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Ala-Lylyj%C3%A4rvi_1MP.jpg&diff=1036773 2023-12-11T14:50:40Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Ala-Lylyjärven pohjoisrannan ruoko- ja kortekasvustoja</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tsahkaljavri_(67.640.1.057)&diff=1036772 2023-12-11T14:41:53Z

<p>A-P. H.: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> [[Tiedosto:Tsahkaljärvi (3)P.jpg|pienoiskuva]]<br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Tsahkalj%C3%A4rvi_(3)P.jpg&diff=1036771 2023-12-11T14:40:42Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Čáhkáljávrin etelärannan saraikkoa</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Oij%C3%A4rvi_1MP.jpg&diff=1036646 2023-12-07T15:56:23Z

<p>A-P. H.: Ak: Sivu tyhjennettiin</p> <hr /> <div></div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Oij%C3%A4rvi_(63.021.1.001)&diff=1036635 2023-12-07T10:49:27Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Oijärvi 4MP.jpg|pienoiskuva|Oijärven Lammasjärvi -osion rantaa]]<br /> {{Keskustelu/Järvi}}</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Oij%C3%A4rvi_4MP.jpg&diff=1036634 2023-12-07T10:48:50Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Näkymä Oijärven Lammasjärvi -osiolle</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Oij%C3%A4rvi_1MP.jpg&diff=1036633 2023-12-07T10:47:15Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Oijärven Matilanjärvi -osio</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Oij%C3%A4rvi_(63.021.1.001)&diff=1036632 2023-12-07T10:44:27Z

<p>A-P. H.: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Oijärvi on Kuivajoen vesistön suurin järvi Kuivaniemellä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 21,0 km². Järvi on hyvin matala, keskisyvyys on vain 1,1 metriä ja suurin syvyys 2,4 metriä. Niemet ja saaret jakavat järven neljään osa-altaaseen, jotka ovat Oijärvi, Lammasjärvi, Matilanjärvi ja Mursunjärvi. Kolmen viimeksi mainitun muodostama, maapadolla erotettu osa kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 711 km² ja järvisyys 4,3 %. Suurin järveen laskeva joki on Kivijoki, 570 km². Järvi on bifurkaatio; se purkautuu sekä Kuivajoen että säännöstelykanavan kautta. Vuonna 1955 aloitetun säännöstelyn avulla pyritään varastoimaan keväisiä sulamisvesiä ja siten pienentämään tulvahuippua. Säännöstelytilavuus on yhteensä 19 milj. m3. <br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1954 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+89,88 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 145 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+92,16 m (toukokuussa 1955) ja alin N60+89,23 m (huhtikuussa 1979), joten äärivaihtelu on ollut 293 cm.<br /> <br /> Virtaamahavaintoja on Kuivajoelta Ravaskasta vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 16 m3/s, keskiylivirtaama 181 m3/s ja keskialivirtaama 1,9 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 327 m3/s (toukokuussa 1977) ja 0,45 m3/s (syyskuussa 2006).<br /> <br /> ==Pintaveden lämpötila ja jäät==<br /> Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1961 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,2, heinäkuussa 17,9 ja elokuussa 15,3 astetta. Matala järvi, melko lämmin vesi.<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1953–1954 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. lokakuuta vuonna 1968, myöhäisin 21. marraskuuta 2000. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 4. toukokuuta 1990 ja 1. kesäkuuta 1997.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 67 cm, koko jakson ennätyspaksuus 85 cm maaliskuulta 1979.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Oijärveä jakaa järven poikki rakennettu pengertie, jonka kaakkoispuoli edustaa kaislatyyppiä pohjois-luoteispuolen ollessa vähäkasvinen ja syvempi. Kaakkoispuoli jakaantuu erillisiksi Lammas-, Matilan-, Mursujärviksi ja Lamminperäksi nimetyiksi vesialtaiksi (Vainio 1988, Hägg &amp; Pessa 2006). Ko. osiot ovat voimakkaasti ruskeavetisen dystrofisia. Osioita kiertää vaihtelevan laajuiset ilmaversoisvyöhykkeet valtalajeinaan mm. vesi- ja pullosara sekä kastikat. Muita yleisiä lajeja ovat järvikorte, terttualpi, ratamosarpio, vesikuusi, kurjenjalka, suovehka, rantakukka ja myrkkykeiso. Laajimmat saraikot ovat Lamminperässä ja Lammasjärven länsi- ja eteläosassa. Tiheitä järvikaislakasvustoja on etenkin Matilan- ja Mursunjärvessä, joissa niiden peittävyys, kelluslehtiset mukaan luettuna kattaa 50% vesialueesta (Hägg &amp; Pessa 2006). Myös Lammasjärven eteläpuolella on laajoja rengasmaisia järvikaislakasvustoja. Kaislasaarekkeiden väleissä esiintyy runsaasti kelluslehtiskasvillisuutta. Mursun- ja Lammasjärvellä kelluslehtisistä runsaimpia ovat iso- ja konnanulpukka sekä palpakot. Matilanjärvellä runsaimpia ovat pohjanlumme ja uistinvita (Hägg &amp; Pessa 2006). Pirttiharjun pohjoispuolella, rantajään vaikutuksen ulkopuolella kasvaa harvaa järvikortevyötä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Räinä P. &amp; Pakanen S. 1994: Oijärven eteläosa. - Aureola 19:113-116.<br /> *Pakanen, S. &amp; Räinä, P. 1988. [http://hdl.handle.net/10138/165226 Oijärven eteläosan linnusto.] Vesi- ja ympäristöhallitus. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 71. 41 s.<br /> Vainio, M. 1988: Oijärven eteläosan kasvillisuus. Vesi- ja ympäristöhallitus, Oulun vesi- ja ympäristöpiiri.<br /> <br /> Hägg, M. &amp; Pessa, J. 2006: Mursunjärven – Lammasjärven – Matilanjärven – Lamminjärven Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen moniste 28. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 90 s.</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Oij%C3%A4rvi_(63.021.1.001)&diff=1036631 2023-12-07T10:44:09Z

<p>A-P. H.: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Oijärvi on Kuivajoen vesistön suurin järvi Kuivaniemellä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 21,0 km². Järvi on hyvin matala, keskisyvyys on vain 1,1 metriä ja suurin syvyys 2,4 metriä. Niemet ja saaret jakavat järven neljään osa-altaaseen, jotka ovat Oijärvi, Lammasjärvi, Matilanjärvi ja Mursunjärvi. Kolmen viimeksi mainitun muodostama, maapadolla erotettu osa kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 711 km² ja järvisyys 4,3 %. Suurin järveen laskeva joki on Kivijoki, 570 km². Järvi on bifurkaatio; se purkautuu sekä Kuivajoen että säännöstelykanavan kautta. Vuonna 1955 aloitetun säännöstelyn avulla pyritään varastoimaan keväisiä sulamisvesiä ja siten pienentämään tulvahuippua. Säännöstelytilavuus on yhteensä 19 milj. m3. <br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1954 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+89,88 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 145 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+92,16 m (toukokuussa 1955) ja alin N60+89,23 m (huhtikuussa 1979), joten äärivaihtelu on ollut 293 cm.<br /> <br /> Virtaamahavaintoja on Kuivajoelta Ravaskasta vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 16 m3/s, keskiylivirtaama 181 m3/s ja keskialivirtaama 1,9 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 327 m3/s (toukokuussa 1977) ja 0,45 m3/s (syyskuussa 2006).<br /> <br /> ==Pintaveden lämpötila ja jäät==<br /> Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1961 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,2, heinäkuussa 17,9 ja elokuussa 15,3 astetta. Matala järvi, melko lämmin vesi.<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1953–1954 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. lokakuuta vuonna 1968, myöhäisin 21. marraskuuta 2000. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 4. toukokuuta 1990 ja 1. kesäkuuta 1997.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 67 cm, koko jakson ennätyspaksuus 85 cm maaliskuulta 1979.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Oijärveä jakaa järven poikki rakennettu pengertie, jonka kaakkoispuoli edustaa kaislatyyppiä pohjois-luoteispuolen ollessa vähäkasvinen ja syvempi. Kaakkoispuoli jakaantuu erillisiksi Lammas-, Matilan-, Mursujärviksi ja Lamminperäksi nimetyiksi vesialtaiksi (Vainio 1988, Hägg &amp; Pessa 2006). Ko. osiot ovat voimakkaasti ruskeavetisen dystrofisia. Osioita kiertää vaihtelevan laajuiset ilmaversoisvyöhykkeet valtalajeinaan mm. vesi- ja pullosara sekä kastikat. Muita yleisiä lajeja ovat järvikorte, terttualpi, ratamosarpio, vesikuusi, kurjenjalka, suovehka, rantakukka ja myrkkykeiso. Laajimmat saraikot ovat Lamminperässä ja Lammasjärven länsi- ja eteläosassa. Tiheitä järvikaislakasvustoja on etenkin Matilan- ja Mursunjärvessä, joissa niiden peittävyys, kelluslehtiset mukaan luettuna kattaa 50% vesialueesta (Hägg &amp; Pessa 2006). Myös Lammasjärven eteläpuolella on laajoja rengasmaisia järvikaislakasvustoja. Kaislasaarekkeiden väleissä esiintyy runsaasti kelluslehtiskasvillisuutta. Mursun- ja Lammasjärvellä kelluslehtisistä runsaimpia ovat iso- ja konnanulpukka sekä palpakot. Matilanjärvellä runsaimpia ovat pohjanlumme ja uistinvita (Hägg &amp; Pessa 2006). Pirttiharjun pohjoispuolella, rantajään vaikutuksen ulkopuolella kasvaa harvaa järvikortevyötä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Räinä P. &amp; Pakanen S. 1994: Oijärven eteläosa. - Aureola 19:113-116.<br /> *Pakanen, S. &amp; Räinä, P. 1988. [http://hdl.handle.net/10138/165226 Oijärven eteläosan linnusto.] Vesi- ja ympäristöhallitus. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 71. 41 s.<br /> Vainio, M. 1988: Oijärven eteläosan kasvillisuus. Vesi- ja ympäristöhallitus, Oulun vesi- ja ympäristöpiiri.<br /> Hägg, M. &amp; Pessa, J. 2006: Mursunjärven – Lammasjärven – Matilanjärven – Lamminjärven Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen moniste 28. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 90 s.</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Oij%C3%A4rvi_(63.021.1.001)&diff=1036630 2023-12-07T10:42:37Z

<p>A-P. H.: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Oijärvi on Kuivajoen vesistön suurin järvi Kuivaniemellä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 21,0 km². Järvi on hyvin matala, keskisyvyys on vain 1,1 metriä ja suurin syvyys 2,4 metriä. Niemet ja saaret jakavat järven neljään osa-altaaseen, jotka ovat Oijärvi, Lammasjärvi, Matilanjärvi ja Mursunjärvi. Kolmen viimeksi mainitun muodostama, maapadolla erotettu osa kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 711 km² ja järvisyys 4,3 %. Suurin järveen laskeva joki on Kivijoki, 570 km². Järvi on bifurkaatio; se purkautuu sekä Kuivajoen että säännöstelykanavan kautta. Vuonna 1955 aloitetun säännöstelyn avulla pyritään varastoimaan keväisiä sulamisvesiä ja siten pienentämään tulvahuippua. Säännöstelytilavuus on yhteensä 19 milj. m3. <br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1954 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+89,88 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 145 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+92,16 m (toukokuussa 1955) ja alin N60+89,23 m (huhtikuussa 1979), joten äärivaihtelu on ollut 293 cm.<br /> <br /> Virtaamahavaintoja on Kuivajoelta Ravaskasta vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 16 m3/s, keskiylivirtaama 181 m3/s ja keskialivirtaama 1,9 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 327 m3/s (toukokuussa 1977) ja 0,45 m3/s (syyskuussa 2006).<br /> <br /> ==Pintaveden lämpötila ja jäät==<br /> Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1961 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,2, heinäkuussa 17,9 ja elokuussa 15,3 astetta. Matala järvi, melko lämmin vesi.<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1953–1954 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. lokakuuta vuonna 1968, myöhäisin 21. marraskuuta 2000. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 4. toukokuuta 1990 ja 1. kesäkuuta 1997.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 67 cm, koko jakson ennätyspaksuus 85 cm maaliskuulta 1979.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Oijärveä jakaa järven poikki rakennettu pengertie, jonka kaakkoispuoli edustaa kaislatyyppiä pohjois-luoteispuolen ollessa vähäkasvinen ja syvempi. Kaakkoispuoli jakaantuu erillisiksi Lammas-, Matilan-, Mursujärviksi ja Lamminperäksi nimetyiksi vesialtaiksi (Vainio 1988, Hägg &amp; Pessa 2006). Ko. osiot ovat voimakkaasti ruskeavetisen dystrofisia. Osioita kiertää vaihtelevan laajuiset ilmaversoisvyöhykkeet valtalajeinaan mm. vesi- ja pullosara sekä kastikat. Muita yleisiä lajeja ovat järvikorte, terttualpi, ratamosarpio, vesikuusi, kurjenjalka, suovehka, rantakukka ja myrkkykeiso. Laajimmat saraikot ovat Lamminperässä ja Lammasjärven länsi- ja eteläosassa. Tiheitä järvikaislakasvustoja on etenkin Matilan- ja Mursunjärvessä, joissa niiden peittävyys, kelluslehtiset mukaan luettuna kattaa 50% vesialueesta (Hägg &amp; Pessa 2006). Myös Lammasjärven eteläpuolella on laajoja rengasmaisia järvikaislakasvustoja. Kaislasaarekkeiden väleissä esiintyy runsaasti kelluslehtiskasvillisuutta. Mursun- ja Lammasjärvellä kelluslehtisistä runsaimpia ovat iso- ja konnanulpukka sekä palpakot. Matilanjärvellä runsaimpia ovat pohjanlumme ja uistinvita (Hägg &amp; Pessa 2006). Pirttiharjun pohjoispuolella, rantajään vaikutuksen ulkopuolella kasvaa harvaa järvikortevyötä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Räinä P. &amp; Pakanen S. 1994: Oijärven eteläosa. - Aureola 19:113-116.<br /> *Pakanen, S. &amp; Räinä, P. 1988. [http://hdl.handle.net/10138/165226 Oijärven eteläosan linnusto.] Vesi- ja ympäristöhallitus. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 71. 41 s.</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Yl%C3%A4-Lylyj%C3%A4rvi_(35.756.1.042)&diff=978170 2022-08-10T12:07:35Z

<p>A-P. H.: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> [[Tiedosto:Ylä-Lylyjärvi (14).jpg|pienoiskuva]]<br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Oligotrofinen, ruskeavetinen, keskikokoinen humusjärvi. Dystrofinen Ulpukka (Nuphar) – järviruoko (Phragmites) -tyyppi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Helofyyteistä järviruoko valtalajina. Aukkopaikoissa pullosaraa ja järvikortetta. Helofyyttivyö 2–5 metriä kapea, ylempänä rannassa myös hajanaisia korpikastikkakasvustoja sekä ruokokasvustoja ylempänä jään eroosiovaikutuksen ansiosta matalampia luhtakastikkalaikkuja. Muita helofyyttejä: rentukka, kurjenjalka, luhtavuohennokka, jokapaikansara. Kellulehtisistä ulpukan lisäksi pohjanlumme, joka koillispuolen lahdella hyvin runsaana valtalajina runsaan uistinvidan kanssa. Muita: palpakkolaji ja kelluskeiholehti.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Yl%C3%A4-Lylyj%C3%A4rvi_(14).jpg&diff=978169 2022-08-10T12:07:09Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Ylä-Lylyjärvi uimarannan kohdalta 3.8.2022</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Yl%C3%A4-Lylyj%C3%A4rvi_(35.756.1.042)&diff=978167 2022-08-10T12:04:02Z

<p>A-P. H.: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Oligotrofinen, ruskeavetinen, keskikokoinen humusjärvi. Dystrofinen Ulpukka (Nuphar) – järviruoko (Phragmites) -tyyppi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Helofyyteistä järviruoko valtalajina. Aukkopaikoissa pullosaraa ja järvikortetta. Helofyyttivyö 2–5 metriä kapea, ylempänä rannassa myös hajanaisia korpikastikkakasvustoja sekä ruokokasvustoja ylempänä jään eroosiovaikutuksen ansiosta matalampia luhtakastikkalaikkuja. Muita helofyyttejä: rentukka, kurjenjalka, luhtavuohennokka, jokapaikansara. Kellulehtisistä ulpukan lisäksi pohjanlumme, joka koillispuolen lahdella hyvin runsaana valtalajina runsaan uistinvidan kanssa. Muita: palpakkolaji ja kelluskeiholehti.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Yl%C3%A4-Lylyj%C3%A4rvi_(35.756.1.042)&diff=978166 2022-08-10T12:03:40Z

<p>A-P. H.: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Oligotrofinen, ruskeavetinen, keskikokoinen humusjärvi. Dystrofinen Ulpukka (Nuphar) – järviruoko (Phragmites) -tyyppi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Painonj%C3%A4rvi_(24).jpg&diff=978165 2022-08-10T12:01:34Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Painonjärvi ilmasta 21.7.2022</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Painonj%C3%A4rvi_(35.711.1.004)&diff=978161 2022-08-10T11:51:21Z

<p>A-P. H.: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Dystrofinen, ruskeavetinen. Järviruoko-ulpukka (Phragmites-Nuphar) -tyyppi. Nimilajien lisäksi pohjanlummetta ja järvikortetta. Rantakasvillisuudessa viiltosara (runsas), vesisara (niukka), kurjenjalka, ranta-alpi, suovehka, rentukka, jouhivihvilä. Kasvillisuudeltaan merkittävin on luoteispään lahdelma, jossa laajoja laikuittaisia vankkasarakasvustoja (silmälläpidettävä, NT), suurin kasvusto yli 20 metriä pitkä. Samoilla paikoin jokileinikkiä jopa aivan silkassa vedessä kasvavana.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Makkaraj%C3%A4rvi_2012.jpg&diff=978160 2022-08-10T11:45:03Z

<p>A-P. H.: </p> <hr /> <div>Länsipuolen saraikkorantaa</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Makkaraj%C3%A4rvi_(36.062.1.002)&diff=978156 2022-08-10T11:35:41Z

<p>A-P. H.: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Dystrofinen, ruskeavetinen ulpukka (Nuphar)-tyyppiä edustava pieni järvi. Kaiulla syvyydeksi mitattu tasaisen kolme metriä (pehmeä liejupohja haittaa mittaustulosta).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Suurelta osin suorantainen. Kaakkoispäässä suuri, veteen rajoittuva kallio, jonka kohta kasviton. Helofyyttivyö 1–2 metriä kapea, pullosara paikoin yhtenäisenä vyönä seassaan suoputki, suovehka, raate luhtarölli, rantavihvilä ja kurjenjalka. Paikoin myös tiheitä, mutta pienialaisia jouhisarakasvustoja sekä niukemmin järviruokoa koillis- ja kaakkoispuolella. Kellulehtisistä ulpukan lisäksi rantapalpakko, pohjanlumme (niukka) sekä paikoin runsas ja edelleen runsastuva uistinvita. Järven matala luoteispää täysin uistinvidan peitossa.<br /> <br /> Kalasto: ahven ja hauki.<br /> <br /> Linnusto: kalalokki, telkkä, kurki (ei pesivä). Kymmenisen vuotta sitten järvellä pesi laulujoutsenpari yksine poikasineen, jotka söivät järven uistinvitakasvustot tyystin. Nyttemmin vitakasvustot palautuneet ennalleen. Satunnaisena järvellä vieraillut (v. 2010) harmaahaikara, joka partioi järven kaakkoispäässä useita päiviä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Makkaraj%C3%A4rvi_(36.062.1.002)&diff=978155 2022-08-10T11:35:27Z

<p>A-P. H.: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Suurelta osin suorantainen. Kaakkoispäässä suuri, veteen rajoittuva kallio, jonka kohta kasviton. Helofyyttivyö 1–2 metriä kapea, pullosara paikoin yhtenäisenä vyönä seassaan suoputki, suovehka, raate luhtarölli, rantavihvilä ja kurjenjalka. Paikoin myös tiheitä, mutta pienialaisia jouhisarakasvustoja sekä niukemmin järviruokoa koillis- ja kaakkoispuolella. Kellulehtisistä ulpukan lisäksi rantapalpakko, pohjanlumme (niukka) sekä paikoin runsas ja edelleen runsastuva uistinvita. Järven matala luoteispää täysin uistinvidan peitossa.<br /> <br /> Kalasto: ahven ja hauki.<br /> <br /> Linnusto: kalalokki, telkkä, kurki (ei pesivä). Kymmenisen vuotta sitten järvellä pesi laulujoutsenpari yksine poikasineen, jotka söivät järven uistinvitakasvustot tyystin. Nyttemmin vitakasvustot palautuneet ennalleen. Satunnaisena järvellä vieraillut (v. 2010) harmaahaikara, joka partioi järven kaakkoispäässä useita päiviä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

A-P. H. https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Makkaraj%C3%A4rvi_(36.062.1.002)&diff=978154 2022-08-10T11:34:09Z

<p>A-P. H.: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Dystrofinen, ruskeavetinen ulpukka (Nuphar)-tyyppiä edustava pieni järvi. Kaiulla syvyydeksi mitattu tasaisen kolme metriä (pehmeä liejupohja haittaa mittaustulosta). Suurelta osin suorantainen. Kaakkoispäässä suuri, veteen rajoittuva kallio, jonka kohta kasviton. Helofyyttivyö 1–2 metriä kapea, pullosara paikoin yhtenäisenä vyönä seassaan suoputki, suovehka, raate luhtarölli, rantavihvilä ja kurjenjalka. Paikoin myös tiheitä, mutta pienialaisia jouhisarakasvustoja sekä niukemmin järviruokoa koillis- ja kaakkoispuolella. Kellulehtisistä ulpukan lisäksi rantapalpakko, pohjanlumme (niukka) sekä paikoin runsas ja edelleen runsastuva uistinvita. Järven matala luoteispää täysin uistinvidan peitossa.<br /> <br /> Kalasto: ahven ja hauki.<br /> <br /> Linnusto: kalalokki, telkkä, kurki (ei pesivä). Kymmenisen vuotta sitten järvellä pesi laulujoutsenpari yksine poikasineen, jotka söivät järven uistinvitakasvustot tyystin. Nyttemmin vitakasvustot palautuneet ennalleen. Satunnaisena järvellä vieraillut (v. 2010) harmaahaikara, joka partioi järven kaakkoispäässä useita päiviä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

A-P. H.