https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Akela 2026-05-09T19:17:09Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pikku-Kero_(61.331.1.001)&diff=615209 2015-08-14T20:27:36Z

<p>Akela: kalat päivitys</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pikku-Kero on yksi kolmesta Kerojärvistä, jotka liittyvät toisiinsa. Pikku-Kero on pohjoisin näistä järvistä ja yhdistyy Keski-Keroon Keronsalmen kautta.<br /> <br /> Järveen laskee Raakunjärvestä Kurjenjoki samoin kuin Kurjenjokeen yhidtyvä Hietajoki,joka laskee Hietaluomasta Kurjenlampien kautta.<br /> <br /> Kaikki Kerojärvet ovat säännöstelyn alaisia järviä vaikkakin ne on suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Säännöstelypäätös on myönnetty vuonna 1965 ja nykyisin säännöstelystä vastaa PVO-Vesivoima Oy.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen). <br /> <br /> Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso. <br /> <br /> <br /> Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Voimayhtiön hoitovelvoitteisiin kuuluu myös kalojen istutus. Kerojärviin istutetaan siikaa, järvitaimenta- ja lohta sekä harjusta. Kuusamon yhteisten vesien kalastuskunta on lisäksi istuttanut säännöstelyjärviin muikkua. Näiden lisäksi järven kalakantaan kuuluu myös hauki, ahven, made ja särki.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Säännöstely on kalastuskunnan mukaan vaikeuttanut kalastusta sekä aiheuttanut massiivisia rantavyörymiä. Näitä vahinkoja on voimayhtiön puolesta pyritty vähentämään pohjapadoilla ja rantojen suojauksilla, mutta toimet ovat jääneet keskeneräisiksi. Kalastuskunta onkin ehdottanut toukokuussa 2015, että Pikku-Keron vesikorkeutta tulisi muuttaa siten, että kalastus olisi mahdollista läpi talven. Nykyisellä säännöstelykorkeudella talvisin vettä on jään alla pääosin vain puoli metriä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pikku-Kero_(61.331.1.001)&diff=615208 2015-08-14T20:25:29Z

<p>Akela: kalat</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pikku-Kero on yksi kolmesta Kerojärvistä, jotka liittyvät toisiinsa. Pikku-Kero on pohjoisin näistä järvistä ja yhdistyy Keski-Keroon Keronsalmen kautta.<br /> <br /> Järveen laskee Raakunjärvestä Kurjenjoki samoin kuin Kurjenjokeen yhidtyvä Hietajoki,joka laskee Hietaluomasta Kurjenlampien kautta.<br /> <br /> Kaikki Kerojärvet ovat säännöstelyn alaisia järviä vaikkakin ne on suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Säännöstelypäätös on myönnetty vuonna 1965 ja nykyisin säännöstelystä vastaa PVO-Vesivoima Oy.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen). <br /> <br /> Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso. <br /> <br /> <br /> Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Voimayhtiön hoitovelvoitteisiin kuuluu myös kalojen istutus. Kerojärviin istutetaan siikaa, järvitaimenta- ja lohta sekä harjusta. Kuusamon yhteisten vesien kalastuskunta on lisäksi istuttanut säännöstelyjärviin muikkua. Näiden lisäksi järvestä saalistetaan myös haukea.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Säännöstely on kalastuskunnan mukaan vaikeuttanut kalastusta sekä aiheuttanut massiivisia rantavyörymiä. Näitä vahinkoja on voimayhtiön puolesta pyritty vähentämään pohjapadoilla ja rantojen suojauksilla, mutta toimet ovat jääneet keskeneräisiksi. Kalastuskunta onkin ehdottanut toukokuussa 2015, että Pikku-Keron vesikorkeutta tulisi muuttaa siten, että kalastus olisi mahdollista läpi talven. Nykyisellä säännöstelykorkeudella talvisin vettä on jään alla pääosin vain puoli metriä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pikku-Kero_(61.331.1.001)&diff=615207 2015-08-14T20:18:54Z

<p>Akela: Säännöstelyn toimet</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pikku-Kero on yksi kolmesta Kerojärvistä, jotka liittyvät toisiinsa. Pikku-Kero on pohjoisin näistä järvistä ja yhdistyy Keski-Keroon Keronsalmen kautta.<br /> <br /> Järveen laskee Raakunjärvestä Kurjenjoki samoin kuin Kurjenjokeen yhidtyvä Hietajoki,joka laskee Hietaluomasta Kurjenlampien kautta.<br /> <br /> Kaikki Kerojärvet ovat säännöstelyn alaisia järviä vaikkakin ne on suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Säännöstelypäätös on myönnetty vuonna 1965 ja nykyisin säännöstelystä vastaa PVO-Vesivoima Oy.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen). <br /> <br /> Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso. <br /> <br /> <br /> Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Säännöstely on kalastuskunnan mukaan vaikeuttanut kalastusta sekä aiheuttanut massiivisia rantavyörymiä. Näitä vahinkoja on voimayhtiön puolesta pyritty vähentämään pohjapadoilla ja rantojen suojauksilla, mutta toimet ovat jääneet keskeneräisiksi. Kalastuskunta onkin ehdottanut toukokuussa 2015, että Pikku-Keron vesikorkeutta tulisi muuttaa siten, että kalastus olisi mahdollista läpi talven. Nykyisellä säännöstelykorkeudella talvisin vettä on jään alla pääosin vain puoli metriä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pikku-Kero_(61.331.1.001)&diff=615206 2015-08-14T20:11:21Z

<p>Akela: Joet</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pikku-Kero on yksi kolmesta Kerojärvistä, jotka liittyvät toisiinsa. Pikku-Kero on pohjoisin näistä järvistä ja yhdistyy Keski-Keroon Keronsalmen kautta.<br /> <br /> Järveen laskee Raakunjärvestä Kurjenjoki samoin kuin Kurjenjokeen yhidtyvä Hietajoki,joka laskee Hietaluomasta Kurjenlampien kautta.<br /> <br /> Kaikki Kerojärvet ovat säännöstelyn alaisia järviä vaikkakin ne on suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Säännöstelypäätös on myönnetty vuonna 1965 ja nykyisin säännöstelystä vastaa PVO-Vesivoima Oy.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen). <br /> <br /> Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso. <br /> <br /> <br /> Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pikku-Kero_(61.331.1.001)&diff=615204 2015-08-14T20:04:56Z

<p>Akela: Säännöstely</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pikku-Kero on yksi kolmesta Kerojärvistä, jotka liittyvät toisiinsa. Pikku-Kero on pohjoisin näistä järvistä ja yhdistyy Keski-Keroon Keronsalmen kautta.<br /> <br /> Kaikki Kerojärvet ovat säännöstelyn alaisia järviä vaikkakin ne on suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Säännöstelypäätös on myönnetty vuonna 1965 ja nykyisin säännöstelystä vastaa PVO-Vesivoima Oy.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen). <br /> <br /> Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso. <br /> <br /> <br /> Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pikku-Kero_(61.331.1.001)&diff=615203 2015-08-14T19:56:26Z

<p>Akela: Taavoitetaso</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen). <br /> <br /> Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso. <br /> <br /> <br /> Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pikku-Kero_(61.331.1.001)&diff=615199 2015-08-14T18:03:42Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen). <br /> <br /> Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella.<br /> <br /> Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iij%C3%A4rvi_(59.531.1.010)&diff=615183 2015-08-14T17:31:06Z

<p>Akela: Istutetut kalat</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iijärvi on toinen Kuusamon alueella olevista samannimisistä järvistä. Eteläisempi Iijärvi sijaitsee osittain myös Suomussalmen kunnan alueella ja kuuluu Oulujoen päävesistöön.<br /> <br /> Iijärvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi. Humuspitoisuus ilmenee veden ruskeana värinä ja mitä enemmän vesistön valuma-alueella on suota, niin sitä ruskeampaa vesi on.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vesienhoidon karttapalvelun mukaan Iijärven ekologinen tila vuonna 2013 on ollut erinomainen, joka pohjautuu vedenlaatuluokitukseen. Ekologinen tilaluokka on parantunut vuodesta 2008 johtuen menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesimuodostuman tyypin muutoksesta.<br /> <br /> Toisaalta sen kemiallinen tila on määritelty riskityypiksi, jolla elohopean laatunormi voi ylittyä. Tämä on riskiarvio, mutta siitä ei ole mitattua tietoa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iijärven itä-pohjoisosaan Ison Ahvenlahden pohjoisosassa on tehty vuonna 2012 luontoselvitys rantakaava-alueen suunnittelua varten. Selvityksen aikana järvellä havaittiin kalatiira, kuikka, telkkä, valkoviklo, laulujoutsen, sinisorsa ja haapana. Myös tavi, isokoskelo, pikkukuovi, rantasipi, naurulokki ovat lintuatlaksen mukaan varmoja lajihavaintoja.<br /> <br /> Kalapaikka.net-tietojen mukaan järveen on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, harjusta sekä vaellussiikaa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Iijärven ranta-alueilla on sekä loma- että ympärivuotista asutusta.<br /> <br /> Järven ranta-alueilta on löydetty merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta ja paikkatietoikkunan Museoviraston muinaisjäännökset karttatason mukaan järven ympärillä on noin 10 muinaismuistopaikkaa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iij%C3%A4rvi_(59.531.1.010)&diff=615182 2015-08-14T17:28:11Z

<p>Akela: Muinaismuistot</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iijärvi on toinen Kuusamon alueella olevista samannimisistä järvistä. Eteläisempi Iijärvi sijaitsee osittain myös Suomussalmen kunnan alueella ja kuuluu Oulujoen päävesistöön.<br /> <br /> Iijärvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi. Humuspitoisuus ilmenee veden ruskeana värinä ja mitä enemmän vesistön valuma-alueella on suota, niin sitä ruskeampaa vesi on.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vesienhoidon karttapalvelun mukaan Iijärven ekologinen tila vuonna 2013 on ollut erinomainen, joka pohjautuu vedenlaatuluokitukseen. Ekologinen tilaluokka on parantunut vuodesta 2008 johtuen menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesimuodostuman tyypin muutoksesta.<br /> <br /> Toisaalta sen kemiallinen tila on määritelty riskityypiksi, jolla elohopean laatunormi voi ylittyä. Tämä on riskiarvio, mutta siitä ei ole mitattua tietoa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iijärven itä-pohjoisosaan Ison Ahvenlahden pohjoisosassa on tehty vuonna 2012 luontoselvitys rantakaava-alueen suunnittelua varten. Selvityksen aikana järvellä havaittiin kalatiira, kuikka, telkkä, valkoviklo, laulujoutsen, sinisorsa ja haapana. Myös tavi, isokoskelo, pikkukuovi, rantasipi, naurulokki ovat lintuatlaksen mukaan varmoja lajihavaintoja.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Iijärven ranta-alueilla on sekä loma- että ympärivuotista asutusta.<br /> <br /> Järven ranta-alueilta on löydetty merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta ja paikkatietoikkunan Museoviraston muinaisjäännökset karttatason mukaan järven ympärillä on noin 10 muinaismuistopaikkaa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iij%C3%A4rvi_(59.531.1.010)&diff=615177 2015-08-14T17:23:22Z

<p>Akela: Linnusto</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iijärvi on toinen Kuusamon alueella olevista samannimisistä järvistä. Eteläisempi Iijärvi sijaitsee osittain myös Suomussalmen kunnan alueella ja kuuluu Oulujoen päävesistöön.<br /> <br /> Iijärvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi. Humuspitoisuus ilmenee veden ruskeana värinä ja mitä enemmän vesistön valuma-alueella on suota, niin sitä ruskeampaa vesi on.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vesienhoidon karttapalvelun mukaan Iijärven ekologinen tila vuonna 2013 on ollut erinomainen, joka pohjautuu vedenlaatuluokitukseen. Ekologinen tilaluokka on parantunut vuodesta 2008 johtuen menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesimuodostuman tyypin muutoksesta.<br /> <br /> Toisaalta sen kemiallinen tila on määritelty riskityypiksi, jolla elohopean laatunormi voi ylittyä. Tämä on riskiarvio, mutta siitä ei ole mitattua tietoa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iijärven itä-pohjoisosaan Ison Ahvenlahden pohjoisosassa on tehty vuonna 2012 luontoselvitys rantakaava-alueen suunnittelua varten. Selvityksen aikana järvellä havaittiin kalatiira, kuikka, telkkä, valkoviklo, laulujoutsen, sinisorsa ja haapana. Myös tavi, isokoskelo, pikkukuovi, rantasipi, naurulokki ovat lintuatlaksen mukaan varmoja lajihavaintoja.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Iijärven ranta-alueilla on sekä loma- että ympärivuotista asutusta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iij%C3%A4rvi_(59.531.1.010)&diff=615170 2015-08-14T17:07:13Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iijärvi on toinen Kuusamon alueella olevista samannimisistä järvistä. Eteläisempi Iijärvi sijaitsee osittain myös Suomussalmen kunnan alueella ja kuuluu Oulujoen päävesistöön.<br /> <br /> Iijärvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi. Humuspitoisuus ilmenee veden ruskeana värinä ja mitä enemmän vesistön valuma-alueella on suota, niin sitä ruskeampaa vesi on.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vesienhoidon karttapalvelun mukaan Iijärven ekologinen tila vuonna 2013 on ollut erinomainen, joka pohjautuu vedenlaatuluokitukseen. Ekologinen tilaluokka on parantunut vuodesta 2008 johtuen menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesimuodostuman tyypin muutoksesta.<br /> <br /> Toisaalta sen kemiallinen tila on määritelty riskityypiksi, jolla elohopean laatunormi voi ylittyä. Tämä on riskiarvio, mutta siitä ei ole mitattua tietoa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Iijärven ranta-alueilla on sekä loma- että ympärivuotista asutusta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iij%C3%A4rvi_(59.531.1.010)&diff=615110 2015-08-14T14:31:14Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iijärvi on toinen Kuusamon alueella olevista samannimisistä järvistä. Eteläisempi Iijärvi sijaitsee osittain myös Suomussalmen kunnan alueella ja kuuluu Oulujoen päävesistöön.<br /> <br /> Iijärvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi. Humuspitoisuus ilmenee veden ruskeana värinä ja mitä enemmän vesistön valuma-alueella on suota, niin sitä ruskeampaa vesi on.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vesienhoidon karttapalvelun mukaan Iijärven ekologinen tila vuonna 2013 on ollut erinomainen, joka pohjautuu vedenlaatuluokitukseen. Ekologinen tilaluokka on parantunut vuodesta 2008 johtuen menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesimuodostuman tyypin muutoksesta.<br /> <br /> Toisaalta sen kemiallinen tila on määritelty riskityypiksi, jolla elohopean laatunormi voi ylittyä. Tämä on riskiarvio, mutta siitä ei ole mitattua tietoa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iij%C3%A4rvi_(59.531.1.010)&diff=615107 2015-08-14T14:13:46Z

<p>Akela: Ekologinen tila karttapalvelun mukaisesti</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vesienhoidon karttapalvelun mukaan Iijärven ekologinen tila vuonna 2013 on ollut erinomainen, joka pohjautuu vedenlaatuluokitukseen. Ekologinen tilaluokka on parantunut vuodesta 2008 johtuen menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesimuodostuman tyypin muutoksesta.<br /> <br /> Toisaalta sen kemiallinen tila on määritelty riskityypiksi, jolla elohopean laatunormi voi ylittyä. Tämä on riskiarvio, mutta siitä ei ole mitattua tietoa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Galltr%C3%A4sk_(81.055.1.009)&diff=611739 2015-08-03T10:29:29Z

<p>Akela: Kunnostushanke</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask<br /> <br /> Kauniasten kaupungin ainoa järvi Gallträsk on muodostunut 7200 vuotta sitten Itämerestä ja se on nylyisin noin 31,4 metriä korkeammalla Itämeren pinnasta. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys on noin 1,5 metriä. <br /> <br /> Järvi laskee koillisosan ojaa pitkin Espoon Lippajärveen ja siitä Pitkäjrven kautta Espoonjoen kautta mereen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila<br /> <br /> Järven nykytilaan on vaikuttanut ihmisen toiminta. Järveen laskettiin vuosien 1920 ja 1970 välisenä aikan jätevesiä, joka saastutti järveä siinä määrin, että järvi jouduttiin jo 1950-luvulla asettamaan uintikieltoon. Jätevesien laskemisen loputtua ja keskitetyn viemäröinnin rakentamisen jälkeen järven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat laskeneet lähemmäksi luonnontilaisen järven arvoja. Järven sisäinen kuormitus kuitenkin pitää järven tilan edelleen rehevänä.<br /> <br /> Gallträskin veden laatu vaihtelee alueittain hyvän ja tyydyttävän välillä. Haitallisia leväkukintoja ei ole havaittu järvessä viime vuosina. Kuitenkin talvisin happitilanne heikkenee, jonka aiheuttama ravinnepitoisuuden kasvu heikentää järven laatuluokitusta. Talven happikadot aiheuttavat myös kalakuolemia. <br /> <br /> Järven pohjasedimentti on lieväti pilaantunut raskasmetalleista, joista sinkin määrä ylittää raja-arvon järven länsipäässä. Lievästi ylittyviä ohjearvoja on seuraavilla raskasmetalleilla: lyijy, elohopea, kadmium ja kupari. Tämän pilaantuminen arvellaan johtuvan alueella sijainneista paristotehtaasta ja kaatopaikasta.<br /> <br /> '''Kunnostushanke 2008-2011'''<br /> <br /> Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/kunnostushanke_v._2012<br /> <br /> Galllträsk kunnostettiin erillisellä hankkeella vuosien 2008-2011 välisenä aikana. Kunnostuksessa poistettiin järvestä noin 2 hehtaarin alueelta pohjasedimenttiä, jotta järvelle saataisiin lisävesitilavuutta. <br /> <br /> <br /> '''Suojelu'''<br /> <br /> Gallträsk itsessään ei ole suojeltu, mutta sen länsipäässä sijaitsee Träskmossenin suoalue, joka on vuonna 1988 rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Lähde:http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila<br /> <br /> Gallträskin kalalajeihin kuuluvat ruutana, särki, hauki ja ahven. Kalamäärät vastaavat Uudenmaan rehevien järvien tasoa, mutta johtuen kalojen suuresta keskikoosta niiden yksilömäärä on kohtuullinen. <br /> <br /> Muita eläimiä on järven alueella niukasti. Havaintoja on tehty telkistä, sinisorsista ja piisamista.<br /> <br /> Järvessä on paljon ilmaversoisia ja kelluslehtisiä kasveja. Järvellä on tehty vuonna 2002 vesi- ja rantakasvillisuuden inventaario, jossa runsaimmin löydettiin seuraavia kasveja: karvalehti, kurjenjalka, punakoiso, ranta-alpi, rantapalpakko, uistinvita, ulpukka, vehka, keltakurjenmiekka, isonäkinsammal ja rantakukka.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Galltr%C3%A4sk_(81.055.1.009)&diff=611737 2015-08-03T10:17:48Z

<p>Akela: Kuvaus eläimistä ja kasveista</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask<br /> <br /> Kauniasten kaupungin ainoa järvi Gallträsk on muodostunut 7200 vuotta sitten Itämerestä ja se on nylyisin noin 31,4 metriä korkeammalla Itämeren pinnasta. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys on noin 1,5 metriä. <br /> <br /> Järvi laskee koillisosan ojaa pitkin Espoon Lippajärveen ja siitä Pitkäjrven kautta Espoonjoen kautta mereen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila<br /> <br /> Järven nykytilaan on vaikuttanut ihmisen toiminta. Järveen laskettiin vuosien 1920 ja 1970 välisenä aikan jätevesiä, joka saastutti järveä siinä määrin, että järvi jouduttiin jo 1950-luvulla asettamaan uintikieltoon. Jätevesien laskemisen loputtua ja keskitetyn viemäröinnin rakentamisen jälkeen järven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat laskeneet lähemmäksi luonnontilaisen järven arvoja. Järven sisäinen kuormitus kuitenkin pitää järven tilan edelleen rehevänä.<br /> <br /> Gallträskin veden laatu vaihtelee alueittain hyvän ja tyydyttävän välillä. Haitallisia leväkukintoja ei ole havaittu järvessä viime vuosina. Kuitenkin talvisin happitilanne heikkenee, jonka aiheuttama ravinnepitoisuuden kasvu heikentää järven laatuluokitusta. Talven happikadot aiheuttavat myös kalakuolemia. <br /> <br /> Järven pohjasedimentti on lieväti pilaantunut raskasmetalleista, joista sinkin määrä ylittää raja-arvon järven länsipäässä. Lievästi ylittyviä ohjearvoja on seuraavilla raskasmetalleilla: lyijy, elohopea, kadmium ja kupari. Tämän pilaantuminen arvellaan johtuvan alueella sijainneista paristotehtaasta ja kaatopaikasta.<br /> <br /> <br /> '''Suojelu'''<br /> <br /> Gallträsk itsessään ei ole suojeltu, mutta sen länsipäässä sijaitsee Träskmossenin suoalue, joka on vuonna 1988 rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Lähde:http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila<br /> <br /> Gallträskin kalalajeihin kuuluvat ruutana, särki, hauki ja ahven. Kalamäärät vastaavat Uudenmaan rehevien järvien tasoa, mutta johtuen kalojen suuresta keskikoosta niiden yksilömäärä on kohtuullinen. <br /> <br /> Muita eläimiä on järven alueella niukasti. Havaintoja on tehty telkistä, sinisorsista ja piisamista.<br /> <br /> Järvessä on paljon ilmaversoisia ja kelluslehtisiä kasveja. Järvellä on tehty vuonna 2002 vesi- ja rantakasvillisuuden inventaario, jossa runsaimmin löydettiin seuraavia kasveja: karvalehti, kurjenjalka, punakoiso, ranta-alpi, rantapalpakko, uistinvita, ulpukka, vehka, keltakurjenmiekka, isonäkinsammal ja rantakukka.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Galltr%C3%A4sk_(81.055.1.009)&diff=611735 2015-08-03T10:07:16Z

<p>Akela: Nykytilan kuvaus</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask<br /> <br /> Kauniasten kaupungin ainoa järvi Gallträsk on muodostunut 7200 vuotta sitten Itämerestä ja se on nylyisin noin 31,4 metriä korkeammalla Itämeren pinnasta. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys on noin 1,5 metriä. <br /> <br /> Järvi laskee koillisosan ojaa pitkin Espoon Lippajärveen ja siitä Pitkäjrven kautta Espoonjoen kautta mereen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask/jarven_tila<br /> <br /> Järven nykytilaan on vaikuttanut ihmisen toiminta. Järveen laskettiin vuosien 1920 ja 1970 välisenä aikan jätevesiä, joka saastutti järveä siinä määrin, että järvi jouduttiin jo 1950-luvulla asettamaan uintikieltoon. Jätevesien laskemisen loputtua ja keskitetyn viemäröinnin rakentamisen jälkeen järven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat laskeneet lähemmäksi luonnontilaisen järven arvoja. Järven sisäinen kuormitus kuitenkin pitää järven tilan edelleen rehevänä.<br /> <br /> Gallträskin veden laatu vaihtelee alueittain hyvän ja tyydyttävän välillä. Haitallisia leväkukintoja ei ole havaittu järvessä viime vuosina. Kuitenkin talvisin happitilanne heikkenee, jonka aiheuttama ravinnepitoisuuden kasvu heikentää järven laatuluokitusta. Talven happikadot aiheuttavat myös kalakuolemia. <br /> <br /> Järven pohjasedimentti on lieväti pilaantunut raskasmetalleista, joista sinkin määrä ylittää raja-arvon järven länsipäässä. Lievästi ylittyviä ohjearvoja on seuraavilla raskasmetalleilla: lyijy, elohopea, kadmium ja kupari. Tämän pilaantuminen arvellaan johtuvan alueella sijainneista paristotehtaasta ja kaatopaikasta.<br /> <br /> <br /> '''Suojelu'''<br /> <br /> Gallträsk itsessään ei ole suojeltu, mutta sen länsipäässä sijaitsee Träskmossenin suoalue, joka on vuonna 1988 rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Galltr%C3%A4sk_(81.055.1.009)&diff=611719 2015-08-03T09:44:43Z

<p>Akela: Kuvaus</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lähde: http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltrask<br /> <br /> Kauniasten kaupungin ainoa järvi Gallträsk on muodostunut 7200 vuotta sitten Itämerestä ja se on nylyisin noin 31,4 metriä korkeammalla Itämeren pinnasta. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys on noin 1,5 metriä. <br /> <br /> Järvi laskee koillisosan ojaa pitkin Espoon Lippajärveen ja siitä Pitkäjrven kautta Espoonjoen kautta mereen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4-Hoilua_(59.581.1.002)&diff=610507 2015-07-28T13:08:52Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Pitkä-Hoilua on yksi Hossan alueen suurimmista järvistä. Hossan alueen järvistä löytyy taimenta, siikaa, harjusta, järvilohta, muikkua, ahventa sekä haukea.<br /> <br /> Pitkä-Hoilua järvenä on tunnettu sen suurista taimenista. Taimenia istutetaan järveen, jossa ne menestyvät hyvin johtuen järven muikkukannasta. Taimenen lisäksi järvessä on myös suurikokoista siikaa sekä ahventa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pet%C3%A4j%C3%A4lampi_(74.081.1.007)/Lammen_it%C3%A4p%C3%A4%C3%A4&diff=610502 2015-07-28T12:38:15Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01522.JPG<br /> |Teksti=Rantakasvi<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01524.JPG<br /> |Teksti=Rantakasvi<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01526.JPG<br /> |Teksti=Lammen itäosa<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Petäjälampi (74.081.1.007)<br /> |Nimi=Lammen itäpää<br /> |Koordinaatit=66.00355323173065, 29.172273030185046<br /> |KoordPohj=66.00355323173065<br /> |KoordIta=29.172273030185046<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(29.172273030185046 66.00355323173065))<br /> |Kunta=Kuusamo<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä<br /> }}</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01526.JPG&diff=610501 2015-07-28T12:37:55Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01524.JPG&diff=610500 2015-07-28T12:37:36Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01522.JPG&diff=610499 2015-07-28T12:37:07Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pet%C3%A4j%C3%A4lampi_(74.081.1.007)/Lammen_it%C3%A4p%C3%A4%C3%A4&diff=610498 2015-07-28T12:36:00Z

<p>Akela: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Petäjälampi (74.081.1.007) |Nimi=Lammen itäpää |Koordinaatit=66.00355323173065, 29.172273030185046 |KoordPohj=66.00355323173065 |KoordIta=29.172273030185046 |Zo...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Petäjälampi (74.081.1.007)<br /> |Nimi=Lammen itäpää<br /> |Koordinaatit=66.00355323173065, 29.172273030185046<br /> |KoordPohj=66.00355323173065<br /> |KoordIta=29.172273030185046<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(29.172273030185046 66.00355323173065))<br /> |Kunta=Kuusamo<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä<br /> }}</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Julma-%C3%96lkky_(59.535.1.022)&diff=610316 2015-07-27T18:34:22Z

<p>Akela: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Julma-Ölkky sijaitsee [[Kuusamo|Kuusamossa]] ja se kuuluu [[Oulujoki (59)|Oulujoen vesistöön]]. Sen pinta-ala on vain 15,3 hehtaaria, mutta pituutta järvellä on peräti 2,9 km. Kapean rotkojärven leveys on pohjoispäässä vain 20-30 metriä ja etelämpänä pääosin 40-80 metriä. Suurin syvyys on runsaat 40 m. <br /> <br /> Julma-Ölkyn valuma-alueen pinta-ala on 25 km², josta vettä on 3 %. Järven pohjoispäähän laskee Ölkynpuro Pikku-Ölkyn kautta, puoli kilometriä etelämpänä laskee Vasapuro Ölkynhaaran eli Sitkansolan kautta. <br /> <br /> Julma-Ölkyn vedenkorkeushavaintoja ei SYKEn rekisterissä ole. Pinnankorkeudeksi ilmoitetaan noin 244 metriä. Järvi laskee 150 metrin pituisen koskisen puron kautta Ala-Ölkkyyn, jonka pinta on 235 metrin korkeudessa.<br /> <br /> Nimenä [[Julma-Ölkky]] on ainutlaatuinen. [[Julmajärvi|Julmajärviä]] löytyy Suomesta neljä, [[Julmanjärvi|Julmanjärviä]] kaksi ja [[Julmalampi|Julmalampia]] yhdeksän.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> '''Julman Ölkyn balladi'''<br /> Kuusamossa asui nelisensataa vuotta sitten tietäjä, joka käytti kirkkonaan Julman Ölkyn seinämässä olevaa Pirunkirkon luolaa. Muuan nuorukainen rakastui Vienan puolella asuvan suurkauppias Hovatan kauniiseen tyttäreen. Poika oli kuitenkin köyhä ja maineeton, joten tytön saannista ei ollut toiveita. Lemmentuskissaan nuorukainen meni Julman Ölkyn tietäjän pakeille pyytäen apua. Tietäjä lupasi auttaa, mutta palkkiokseen hän tahtoi Hovatan tyttären sielun, kun häät olisi pidetty.. Nuorukainen suostui siihen.<br /> <br /> Tietäjä teki taikansa. Siitä alkaen nuori mies onnistui kaikessa mihin ryhtyi. Kolmen vuoden päästä hän oli pohatta, jonka sopi köydä rikkaan Hovatan tytärtä kosimassa. Hän teki sen, ja vastaus oli myönteinen. Kun nuorukainen kihlausaikana tutustui morsiameensa, hän totesi neidon sielun kauniiksi kuin kesäpäivä. Kateellisinkaan ei voinut sanoa tytöstä tai hänen käytöksestään itään pahaa.<br /> <br /> Häät pidetiin keskitalvella. Koko lähiseutu kokoontui Hovatan hoviin. Pian vihkimisen jälkeen tultiin sulhaselle sanomaan, että portilla oli mies, jolla oli hönelle tärkeää asiaa. Kun sulhanen meni portille, siellä oli tietäjä, joka ilmoitti tulleensa noutamaan palkkiotaan. Nuorukainen sanoi peruvansa sopimuksen, sulki portin ja palasi häätupaan. Silloin valtava lumipyörre lennätti ovet auki, valot sammuivat ja morsiamen kuultiin kirkaisevan. Kun valot saatiin palamaan, oli häätupalumen vallassa ja morsian tiessään. Sulhanen juoksi ulos, tempasi keihään mukaansa ja hiihti yöhön. Aikanaan sulhanen tuli Julman Ölkyn luolalle. Siellä olivat tietäjä ja morsian, joka sielunsa menettäneenä oli mielipuoli. Sulhanen syöksi keihäänsä tietäjään ja tämä kuoli. Tietäjä ennätti luoda viimeisen loitsunsa. Se muuutti sulhasen kotkaksi, joka lensi ulos. Vielä tänäkin päivänä sieluton neito kiertelee erämaita Julman Ölkyn ympäristössä. Kotka vartioi häntä korkealla lentäen ja katseellaan seuraten. Vain kerran vuodessa, hääpäivänään, nuorukainen saa ihmishahmonsa ja neito sielunsa, ja he voivat yhden yön Pirunkirkolla itkeä surullista kohtaloaan.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Julma Ölkky - Suomen suurin kanjonijärvi<br /> <br /> http://www.julmaolkky.fi/</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Julma-%C3%96lkky_(59.535.1.022)/J%C3%A4rvell%C3%A4&diff=610315 2015-07-27T18:32:49Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01470.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01472.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01477.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01479.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01480.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01481.JPG<br /> |Teksti=Sateenkaariputous<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01484.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01485.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01487.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01490.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01491.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01494.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01495.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Julma-Ölkky (59.535.1.022)<br /> |Nimi=Järvellä<br /> |Koordinaatit=65.55253183301646, 29.32828198280385<br /> |KoordPohj=65.55253183301646<br /> |KoordIta=29.32828198280385<br /> |Zoom=13<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(29.32828198280385 65.55253183301646))<br /> |Kunta=Kuusamo<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Venematkan aikana kuvattuja kohteita. Sijainti viittellinen paikkaan liitetyille kuville<br /> |Tyyppi=Palvelu<br /> |Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä<br /> }}</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01495.JPG&diff=610314 2015-07-27T18:32:40Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Julma-%C3%96lkky_(59.535.1.022)&diff=610313 2015-07-27T18:29:43Z

<p>Akela: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Julma-Ölkky sijaitsee [[Kuusamo|Kuusamossa]] ja se kuuluu [[Oulujoki (59)|Oulujoen vesistöön]]. Sen pinta-ala on vain 15,3 hehtaaria, mutta pituutta järvellä on peräti 2,9 km. Kapean rotkojärven leveys on pohjoispäässä vain 20-30 metriä ja etelämpänä pääosin 40-80 metriä. Suurin syvyys on runsaat 40 m. <br /> <br /> Julma-Ölkyn valuma-alueen pinta-ala on 25 km², josta vettä on 3 %. Järven pohjoispäähän laskee Ölkynpuro Pikku-Ölkyn kautta, puoli kilometriä etelämpänä laskee Vasapuro Ölkynhaaran eli Sitkansolan kautta. <br /> <br /> Julma-Ölkyn vedenkorkeushavaintoja ei SYKEn rekisterissä ole. Pinnankorkeudeksi ilmoitetaan noin 244 metriä. Järvi laskee 150 metrin pituisen koskisen puron kautta Ala-Ölkkyyn, jonka pinta on 235 metrin korkeudessa.<br /> <br /> Nimenä [[Julma-Ölkky]] on ainutlaatuinen. [[Julmajärvi|Julmajärviä]] löytyy Suomesta neljä, [[Julmanjärvi|Julmanjärviä]] kaksi ja [[Julmalampi|Julmalampia]] yhdeksän.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> '''Julman Ölkyn balladi'''<br /> Kuusamossa asui nelisensataa vuotta sitten tietäjä, joka käytti kirkkonaan Julman Ölkyn seinämässä olevaa Pirunkirkon luolaa. Muuan nuorukainen rakastui Vienan puolella asuvan suurkauppias Hovatan kauniiseen tyttäreen. Poika oli kuitenkin köyhä ja maineeton, joten tytön saannista ei ollut toiveita. Lemmentuskissaan nuorukainen meni Julman Ölkyn tietäjän pakeille pyytäen apua. Tietäjä lupasi auttaa, mutta palkkiokseen hän tahtoi Hovatan tyttären sielun, kun häät olisi pidetty.. Nuorukainen suostui siihen.<br /> <br /> Tietäjä teki taikansa. Siitä alkaen nuori mies onnistui kaikessa mihin ryhtyi. Kolmen vuoden päästä hän oli pohatta, jonka sopi köydä rikkaan Hovatan tytärtä kosimassa. Hän teki sen, ja vastaus oli myönteinen. Kun nuorukainen kihlausaikana tutustui morsiameensa, hän totesi neidon sielun kauniiksi kuin kesäpäivä. Kateellisinkaan ei voinut sanoa tytöstä tai hänen käytöksestään itään pahaa.<br /> <br /> Häät pidetiin keskitalvella. Koko lähiseutu kokoontui Hovatan hoviin. Pian vihkimisen jälkeen tultiin sulhaselle sanomaan, että portilla oli mies, jolla oli hönelle tärkeää asiaa. Kun sulhanen meni portille, siellä oli tietäjä, joka ilmoitti tulleensa noutamaan palkkiotaan. Nuorukainen sanoi peruvansa sopimuksen, sulki portin ja palasi häätupaan. Silloin valtava lumipyörre lennätti ovet auki, valot sammuivat ja morsiamen kuultiin kirkaisevan. Kun valot saatiin palamaan, oli häätupalumen vallassa ja morsian tiessään. Sulhanen juoksi ulos, tempasi keihään mukaansa ja hiihti yöhön. Aikanaan sulhanen tuli Julman Ölkyn luolalle. Siellä olivat tietäjä ja morsian, joka sielunsa menettäneenä oli mielipuoli. Sulhanen syöksi keihäänsä tietäjään ja tämä kuoli. Tietäjä ennätti luoda viimeisen loitsunsa. Se muuutti sulhasen kotkaksi, joka lensi ulos. Vielä tänäkin päivänä sieluton neito kiertelee erämaita Julman Ölkyn ympäristössä. Kotka vartioi häntä korkealla lentäen ja katseellaan seuraten. Vain kerran vuodessa, hääpäivänään, nuorukainen saa ihmishahmonsa ja neito sielunsa, ja he voivat yhden yön Pirunkirkolla itkeä surullista kohtaloaan.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Julma-%C3%96lkky_(59.535.1.022)/J%C3%A4rvell%C3%A4&diff=610312 2015-07-27T18:13:40Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01470.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01472.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01477.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01479.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01480.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01481.JPG<br /> |Teksti=Sateenkaariputous<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01484.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01485.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01487.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01490.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01491.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01494.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Julma-Ölkky (59.535.1.022)<br /> |Nimi=Järvellä<br /> |Koordinaatit=65.55253183301646, 29.32828198280385<br /> |KoordPohj=65.55253183301646<br /> |KoordIta=29.32828198280385<br /> |Zoom=13<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(29.32828198280385 65.55253183301646))<br /> |Kunta=Kuusamo<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Venematkan aikana kuvattuja kohteita. Sijainti viittellinen paikkaan liitetyille kuville<br /> |Tyyppi=Palvelu<br /> |Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä<br /> }}</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01494.JPG&diff=610311 2015-07-27T18:13:29Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01491.JPG&diff=610310 2015-07-27T18:13:12Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01490.JPG&diff=610309 2015-07-27T18:12:50Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01487.JPG&diff=610308 2015-07-27T18:11:57Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01485.JPG&diff=610307 2015-07-27T18:11:42Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01484.JPG&diff=610306 2015-07-27T18:11:25Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01481.JPG&diff=610304 2015-07-27T18:10:37Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01480.JPG&diff=610303 2015-07-27T18:09:24Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01479.JPG&diff=610302 2015-07-27T18:08:53Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01477.JPG&diff=610301 2015-07-27T18:08:36Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01472.JPG&diff=610300 2015-07-27T18:08:04Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01470.JPG&diff=610299 2015-07-27T18:07:46Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Julma-%C3%96lkky_(59.535.1.022)/J%C3%A4rvell%C3%A4&diff=610298 2015-07-27T18:06:43Z

<p>Akela: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Julma-Ölkky (59.535.1.022) |Nimi=Järvellä |Koordinaatit=65.55253183301646, 29.32828198280385 |KoordPohj=65.55253183301646 |KoordIta=29.32828198280385 |Zoom=13 |Ba...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Julma-Ölkky (59.535.1.022)<br /> |Nimi=Järvellä<br /> |Koordinaatit=65.55253183301646, 29.32828198280385<br /> |KoordPohj=65.55253183301646<br /> |KoordIta=29.32828198280385<br /> |Zoom=13<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(29.32828198280385 65.55253183301646))<br /> |Kunta=Kuusamo<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Venematkan aikana kuvattuja kohteita. Sijainti viittellinen paikkaan liitetyille kuville <br /> |Tyyppi=Palvelu<br /> |Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä<br /> }}</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Julma-%C3%96lkky_(59.535.1.022)/J%C3%A4rvell%C3%A41&diff=610297 2015-07-27T17:47:25Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01507 ak.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01508.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01509.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01510.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Julma-Ölkky (59.535.1.022)<br /> |Nimi=Järvellä1<br /> |Koordinaatit=65.53976028724097, 29.324164791966044<br /> |KoordPohj=65.53976028724097<br /> |KoordIta=29.324164791966044<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(29.324164791966044 65.53976028724097))<br /> |Kunta=Kuusamo<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä<br /> }}<br /> http://www.julmaolkky.fi/venekuljetus</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01510.JPG&diff=610296 2015-07-27T17:47:18Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01509.JPG&diff=610295 2015-07-27T17:47:03Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01508.JPG&diff=610294 2015-07-27T17:46:34Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01507_ak.JPG&diff=610293 2015-07-27T17:46:20Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Julma-%C3%96lkky_(59.535.1.022)/J%C3%A4rvell%C3%A41&diff=610292 2015-07-27T17:43:45Z

<p>Akela: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Julma-Ölkky (59.535.1.022) |Nimi=Järvellä1 |Koordinaatit=65.53976028724097, 29.324164791966044 |KoordPohj=65.53976028724097 |KoordIta=29.324164791966044 |Zoom=15 ...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Julma-Ölkky (59.535.1.022)<br /> |Nimi=Järvellä1<br /> |Koordinaatit=65.53976028724097, 29.324164791966044<br /> |KoordPohj=65.53976028724097<br /> |KoordIta=29.324164791966044<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(29.324164791966044 65.53976028724097))<br /> |Kunta=Kuusamo<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä<br /> }}<br /> http://www.julmaolkky.fi/venekuljetus</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Julma-%C3%96lkky_(59.535.1.022)/Lahti_Pikku-%C3%96lkyn_vieress%C3%A4&diff=610291 2015-07-27T17:41:07Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01497.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01498.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Valokuva<br /> |Tiedosto=DSC01499.JPG<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Julma-Ölkky (59.535.1.022)<br /> |Nimi=Lahti Pikku-Ölkyn vieressä<br /> |Koordinaatit=65.56109228574692, 29.31864212360398<br /> |KoordPohj=65.56109228574692<br /> |KoordIta=29.31864212360398<br /> |Zoom=14<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(29.31864212360398 65.56109228574692))<br /> |Kunta=Kuusamo<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä<br /> }}</div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01499.JPG&diff=610290 2015-07-27T17:40:59Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:DSC01498.JPG&diff=610289 2015-07-27T17:40:42Z

<p>Akela: </p> <hr /> <div></div>

Akela