https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Anna+v 2026-05-08T15:46:42Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kattegat&diff=616272 2015-08-20T04:18:09Z

<p>Anna v: </p> <hr /> <div>{{Itämeren alue}} &lt;!--Älä poista tätä riviä--&gt;<br /> <br /> ==Kattegatin erityispiirteet==<br /> <br /> Kattegat on Tanskan Jyllannin niemimaan ja Ruotsin länsirannikon välinen lähes 30 000 neliökilometrin suuruinen merialue. Kattegat voidaan lukea sekä osaksi Itämerta että Pohjanmerta, sillä sijaitsee pohjoisemman Skagerrakin ja eteläisempien Tanskan salmien välissä. Hydrografisesti ja biologisesti Kattegat kuitenkin muistuttaa enemmän Pohjanmerta. Kattegatin suurimmat saaret ovat Læsø, Samsø ja Anholt. <br /> <br /> 1970-luvulla Kattegatin havaittiin olevan pahasti saastunut ja Tanska ja Euroopan Unioni ovatkin käynnistäneet monia projekteja tilanteen korjaamiseksi. Kattegatin tila onkin parantunut, mutta kaikkia tavoitteita ei ole kuitenkaan vielä saavutettu.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Kattegat englanninkielisessä Wikipediassa [https://en.wikipedia.org/wiki/Kattegat]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kielinlahti&diff=616201 2015-08-19T19:01:19Z

<p>Anna v: </p> <hr /> <div>{{Itämeren alue}} &lt;!--Älä poista tätä riviä--&gt;<br /> <br /> ==Kielinlahden erityispiirteet==<br /> <br /> Kielinlahti on lahti lounaisessa Itämeressä. Se huuhtoo Saksan Schleswig-Holsteinin osavaltion ja Tanskan saarten rantoja. Se on kytköksissä Mecklenburginlahteen idässä, Vähään-Beltiin luoteessa ja Isoon-Beltiin pohjoisessa.</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mecklenburginlahti&diff=616200 2015-08-19T18:59:48Z

<p>Anna v: </p> <hr /> <div>{{Itämeren alue}} &lt;!--Älä poista tätä riviä--&gt;<br /> <br /> ==Mecklenburginlahden erityispiirteet==<br /> <br /> Mecklenburginlahti on Itämeren lounaisosassa sijaitseva lahti. Se sijaitsee Saksan ja Tanskan saarien Lollandin, Falsterin ja Møn välissä ja yhdistyy luoteessa Kielinlahteen. Wismarin- ja Lyypekinlahdet luetaan osaksi Mecklenburginlahtea. Lahden rannalla sijaitsee useita merkittäviä satamakaupunkeja, kuten Rostock ja Wismar.</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suomenlahti&diff=616193 2015-08-19T16:31:42Z

<p>Anna v: /* Suomenlahden ympäristöongelmat */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Suomenlahden erityispiirteet==<br /> <br /> Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä. Se ulottuu Pietarista Hankoniemeen, josta alkaa pohjoinen Gotlannin allas.<br /> <br /> Varsinaisen Itämeren ja Suomenlahden välillä ei ole kynnystä, joten varsinaisen Itämeren ominaisuudet heijastuvat Suomenlahdella. Suomenlahden pohjanläheisessä vesikerroksessa happitilanne on pitkään ollut heikko, vaikkakin happikatotilanteita on tavattu vain harvoin. Suurten valtamerivesipulssien vaikutus näkyy selvästi vielä Suomenlahden keskialueille asti, kun alkuperäisen pulssin liikkeelle ajama keskusaltaan vanha vesi työntyy Suomenlahden syväkerroksessa itäänpäin. Tämän syväveden happitilanne on heikko, mikä lisää fosfaatin liukenemista sedimentistä takaisin vesimassaan.<br /> <br /> Suomenlahden syvä, pohjanläheinen vesi on voimakkaasti sidoksissa vesimassan kerrostuneisuuteen. Pohjanläheisen vesikerroksen suolapitoisuus vaihtelee nopeasti, ja vastaavasti tämän vesikerroksen happipitoisuus muuttuu nopeasti. Kun suolapitoisuus nousee, estyy pinta- ja syväkerroksen hapensiirto, ja happi vähenee ja paikoin loppuu kokonaan. Happipitoisuuden heiketessä alkaa sedimenttiin sitoutunut fosfaatti liueta takaisin veteen. Mikäli tällainen stagnaatiovaihe kestää pitkään, kertyy pohjanläheiseen syväveteen huomattavia fosfaattimääriä.<br /> <br /> Suomenlahden voimakas kerrostuneisuus voi purkautua varsinkin myrskyjen sekoittaessa vettä, ja lisäksi tilanteissa, missä voimakkaat pohjoisenpuoleiset tuulet ajavat pintavettä Suomen lounais- ja etelärannikoilta avomerelle. Tilalle kumpuaa kylmää Suomenlahden syvävettä, johon pitkän stagnaatiovaiheen aikana on kertynyt runsaasti fosfaattia. <br /> <br /> Koska keväällä alkava leväkukinta käyttää ravinteita, lähinnä typpi- ja fosforiyhdisteitä, tietyssä suhteessa, on mahdollista laskea paljonko fosfaattia jää pintaveteen odottamaan loppukesän pintaan nousevia sinileväkukintoja. Nämähän tarvitsevat vain veteen liuennutta fosfaattia, sillä ne ottavat tarvitsemansa typen suoraan ilmakehästä.<br /> <br /> ==Alueen eliöstö==<br /> <br /> Suomenlahti voidaan jakaa läntiseen ja itäiseen Suomenlahteen, sillä nämä alueet eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan. Läntiselle Suomenlahdelle ovat tyypillisiä jääkauden silottamat kalliorannat, mutta alueella esiintyy monin paikoin myös hiekkarantoja ja jääkauden aikaansaamia harjuja. Läntisen Suomenlahden saaristovyöhykkeet ovat kapeampia kuin Saaristomerellä, mutta muuten alueella esiintyy samantyyppisiä elinympäristöjä ja lajistoa. Itäinen Suomenlahti on Pyhtään ja Kotkan seudulla hyvinkin louhikkoista ja rannat ovat siellä kivikkoisia. Lähellä Venäjän rajaa esiintyy jälleen komeita kalliorantoja. <br /> <br /> Vaikka eliöstö onkin samantyyppistä koko Suomenlahdella, alenee suolapitoisuus itään päin mentäessä, mikä johtaa mereisten lajien vähenemiseen. Suomenlahdelta löytyvätkin muun muassa meriajokkaan, hietakatkaravun, sinisimpukan, rakkolevän ja kampelan levinneisyyden itärajat. Sinisimpukan onkin korvannut monin paikoin vähäsuolaisessa murtovedessä esiintyvä vieraslaji, vaeltajasimpukka.<br /> <br /> ==Suomenlahden ympäristöongelmat==<br /> <br /> Suomenlahden vaikeimpana ongelmana voidaan pitää rehevöitymistä, joka johtuu runsaasta ravinnekuormituksesta ja joka näkyy kesäisin runsaina lauttamaisina leväkukintoina.<br /> <br /> Suomenlahden rannalla on useita öljynjalostamoita, joihin on paljon tankkeriliikennettä. <br /> Öljyä kuljetetaan Suomenlahdella vuosittain 165 miljoonaa tonnia, mikä on seitsenkertainen määrä 1990-lukuun verrattuna. Yksirunkoisen öljyaluksen säiliön puhkeaminen aiheuttaisi vakavan öljyvahingon.<br /> <br /> ===Alueen luonnonsuojelualueet===<br /> <br /> Läntiselle Suomenlahdelle perustettiin vuonna 1989 Tammisaaren saariston kansallispuisto, kun taas Itäisen Suomenlahden kansallispuisto perustettiin vuonna 1982. Lisäksi Suomenlahden alueella sijaitsee useita sekä yksityisten että valtion mailla sijaitsevia suojelualueita, joista suuri osa kuuluu Natura 2000 –verkostoon. Tällaisia ovat mm. Tulliniemen linnuston suojelualue, Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue, Kirkkonummen saaristo sekä Pernajanlahden ja Pernajan saariston merensuojelualue. Vuonna 2001 alueelle perustettiin kaksi hylkeidensuojelualuetta.<br /> <br /> == Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.gof2014.fi/fi/ Suomenlahti-vuosi 2014]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suomenlahti&diff=616192 2015-08-19T16:29:56Z

<p>Anna v: /* Suomenlahden erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Suomenlahden erityispiirteet==<br /> <br /> Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä. Se ulottuu Pietarista Hankoniemeen, josta alkaa pohjoinen Gotlannin allas.<br /> <br /> Varsinaisen Itämeren ja Suomenlahden välillä ei ole kynnystä, joten varsinaisen Itämeren ominaisuudet heijastuvat Suomenlahdella. Suomenlahden pohjanläheisessä vesikerroksessa happitilanne on pitkään ollut heikko, vaikkakin happikatotilanteita on tavattu vain harvoin. Suurten valtamerivesipulssien vaikutus näkyy selvästi vielä Suomenlahden keskialueille asti, kun alkuperäisen pulssin liikkeelle ajama keskusaltaan vanha vesi työntyy Suomenlahden syväkerroksessa itäänpäin. Tämän syväveden happitilanne on heikko, mikä lisää fosfaatin liukenemista sedimentistä takaisin vesimassaan.<br /> <br /> Suomenlahden syvä, pohjanläheinen vesi on voimakkaasti sidoksissa vesimassan kerrostuneisuuteen. Pohjanläheisen vesikerroksen suolapitoisuus vaihtelee nopeasti, ja vastaavasti tämän vesikerroksen happipitoisuus muuttuu nopeasti. Kun suolapitoisuus nousee, estyy pinta- ja syväkerroksen hapensiirto, ja happi vähenee ja paikoin loppuu kokonaan. Happipitoisuuden heiketessä alkaa sedimenttiin sitoutunut fosfaatti liueta takaisin veteen. Mikäli tällainen stagnaatiovaihe kestää pitkään, kertyy pohjanläheiseen syväveteen huomattavia fosfaattimääriä.<br /> <br /> Suomenlahden voimakas kerrostuneisuus voi purkautua varsinkin myrskyjen sekoittaessa vettä, ja lisäksi tilanteissa, missä voimakkaat pohjoisenpuoleiset tuulet ajavat pintavettä Suomen lounais- ja etelärannikoilta avomerelle. Tilalle kumpuaa kylmää Suomenlahden syvävettä, johon pitkän stagnaatiovaiheen aikana on kertynyt runsaasti fosfaattia. <br /> <br /> Koska keväällä alkava leväkukinta käyttää ravinteita, lähinnä typpi- ja fosforiyhdisteitä, tietyssä suhteessa, on mahdollista laskea paljonko fosfaattia jää pintaveteen odottamaan loppukesän pintaan nousevia sinileväkukintoja. Nämähän tarvitsevat vain veteen liuennutta fosfaattia, sillä ne ottavat tarvitsemansa typen suoraan ilmakehästä.<br /> <br /> ==Alueen eliöstö==<br /> <br /> Suomenlahti voidaan jakaa läntiseen ja itäiseen Suomenlahteen, sillä nämä alueet eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan. Läntiselle Suomenlahdelle ovat tyypillisiä jääkauden silottamat kalliorannat, mutta alueella esiintyy monin paikoin myös hiekkarantoja ja jääkauden aikaansaamia harjuja. Läntisen Suomenlahden saaristovyöhykkeet ovat kapeampia kuin Saaristomerellä, mutta muuten alueella esiintyy samantyyppisiä elinympäristöjä ja lajistoa. Itäinen Suomenlahti on Pyhtään ja Kotkan seudulla hyvinkin louhikkoista ja rannat ovat siellä kivikkoisia. Lähellä Venäjän rajaa esiintyy jälleen komeita kalliorantoja. <br /> <br /> Vaikka eliöstö onkin samantyyppistä koko Suomenlahdella, alenee suolapitoisuus itään päin mentäessä, mikä johtaa mereisten lajien vähenemiseen. Suomenlahdelta löytyvätkin muun muassa meriajokkaan, hietakatkaravun, sinisimpukan, rakkolevän ja kampelan levinneisyyden itärajat. Sinisimpukan onkin korvannut monin paikoin vähäsuolaisessa murtovedessä esiintyvä vieraslaji, vaeltajasimpukka.<br /> <br /> ==Suomenlahden ympäristöongelmat==<br /> <br /> Suomenlahden vaikeimpana ongelmana voidaan pitää rehevöitymistä, joka johtuu runsaasta ravinnekuormituksesta ja joka näkyy kesäisin runsaina lauttamaisina leväkukintoina.<br /> <br /> Suomenlahden rannalla on useita öljynjalostamoita, joihin on paljon tankkeriliikennettä. <br /> Öljyä kuljetetaan Suomenlahdella vuosittain 165 miljoonaa tonnia, mikä on seitsenkertainen määrä 1990-lukuun verrattuna. Yksirunkoisen öljyaluksen säiliön puhkeaminen aiheuttaisi vakavan öljyvahingon.<br /> <br /> == Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.gof2014.fi/fi/ Suomenlahti-vuosi 2014]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Riianlahti&diff=616191 2015-08-19T16:11:22Z

<p>Anna v: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Itämeren alue}} &lt;!--Älä poista tätä riviä--&gt;<br /> <br /> ==Riianlahden erityispiirteet==<br /> <br /> Riianlahti on sijaitsee Viron ja Latvian välissä ja on näin osa Itämerta. Lahden pinta-ala on noin 18 000 neliökilometriä ja sen syvin kohta on 54 metriä syvä. Saarenmaan saari erottaa Riianlahden muusta Itämerestä ja keskellä lahtea sijaitsee Virolle kuuluva Ruhnun saari.<br /> <br /> Riianlahden veden lämpötila vaihtelee melko paljon ollakseen merialue. Kesäisin Riianlahden veden lämpötila pysyttelee vähän 20°C:een molemmin puolin. Oikein lämpiminä kesinä veden lämpötila voi nousta jopa 28°C:seen. Talvisin lahti on useimmiten jään peitossa. Myös vedenvirtaus vaihtelee paljon, sillä sen riippuu tuulensuunasta ja -nopeudesta. Lahden suolapitoisuus vaihtelee alueittain 0,2-7 promilleen. Myös alueen kasvillisuudessa havaitaan alueellisia eroja. Vesikasvillisuus ulottuu syvimmillään kuitenkin vain 11 metrin syvyyteen.<br /> <br /> Riianlahti on tärkeä talvehtimispaikka monille muuttolinnuille.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Riianlahti (estonica.org) [http://www.estonica.org/en/Nature/The_Baltic_Sea/The_Gulf_of_Riga/]<br /> <br /> Riianlahti enganninkielisessä Wikipediassa [https://en.wikipedia.org/wiki/Gulf_of_Riga]<br /> <br /> Riianlahti [http://www.aaltojenalla.fi/cgi-bin/bsbw/search.cgi?loc=1&amp;26=26&amp;lang=fin&amp;file=Elinymparistot&amp;mark=&amp;tm=universal_1&amp;tm_d=content_1&amp;menu=menu3]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Riianlahti&diff=616188 2015-08-19T16:08:15Z

<p>Anna v: /* Riianlahden erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Itämeren alue}} &lt;!--Älä poista tätä riviä--&gt;<br /> <br /> ==Riianlahden erityispiirteet==<br /> <br /> Riianlahti on sijaitsee Viron ja Latvian välissä ja on näin osa Itämerta. Lahden pinta-ala on noin 18 000 neliökilometriä ja sen syvin kohta on 54 metriä syvä. Saarenmaan saari erottaa Riianlahden muusta Itämerestä ja keskellä lahtea sijaitsee Virolle kuuluva Ruhnun saari.<br /> <br /> Riianlahden veden lämpötila vaihtelee melko paljon ollakseen merialue. Kesäisin Riianlahden veden lämpötila pysyttelee vähän 20°C:een molemmin puolin. Oikein lämpiminä kesinä veden lämpötila voi nousta jopa 28°C:seen. Talvisin lahti on useimmiten jään peitossa. Myös vedenvirtaus vaihtelee paljon, sillä sen riippuu tuulensuunasta ja -nopeudesta. Lahden suolapitoisuus vaihtelee alueittain 0,2-7 promilleen. Myös alueen kasvillisuudessa havaitaan alueellisia eroja. Vesikasvillisuus ulottuu syvimmillään kuitenkin vain 11 metrin syvyyteen.<br /> <br /> Riianlahti on tärkeä talvehtimispaikka monille muuttolinnuille.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Riianlahti&diff=616187 2015-08-19T16:03:05Z

<p>Anna v: </p> <hr /> <div>{{Itämeren alue}} &lt;!--Älä poista tätä riviä--&gt;<br /> <br /> ==Riianlahden erityispiirteet==<br /> <br /> Riianlahti on sijaitsee Viron ja Latvian välissä ja on näin osa Itämerta. Lahden pinta-ala on noin 18 000 neliökilometriä ja sen syvin kohta on 54 metriä syvä. Saarenmaan saari erottaa Riianlahden muusta Itämerestä ja keskellä lahtea sijaitsee Virolle kuuluva Ruhnun saari.<br /> <br /> Riianlahden veden lämpötila vaihtelee melko paljon ollakseen merialue. Kesäisin Riianlahden veden lämpötila pysyttelee vähän 20°C:een molemmin puolin. Oikein lämpiminä kesinä veden lämpötila voi nousta jopa 28°C:seen. Talvisin lahti on useimmiten jään peitossa. Myös vedenvirtaus vaihtelee paljon, sillä sen riippuu tuulensuunasta ja -nopeudesta. <br /> <br /> Riianlahti on tärkeä talvehtimispaikka monille muuttolinnuille.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Juutinrauma&diff=616186 2015-08-19T15:28:14Z

<p>Anna v: </p> <hr /> <div>{{Itämeren alue}} &lt;!--Älä poista tätä riviä--&gt;<br /> <br /> ==Juutinrauman erityispiirteet==<br /> <br /> Juutinrauma on salmi, joka erottaa Ruotsin eteläisimmät osat ja Tanskan. Se on myös yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä vesiväylistä.<br /> <br /> Juutinrauman suolapitoisuus vaihtelee syvyyden mukaan. Lähellä merenpohjaa on hyvin meriset pitoisuudet, kun taas pintavesien suolapitoisuus on alhaisempi. Juutinrauman suolapitoisuus on kuitenkin Itämeren suolapitoisuutta korkeampi ja alueella esiintyykin enemmän suolaisen veden eliöitä.</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=It%C3%A4inen_Gotlannin_allas&diff=616176 2015-08-19T13:36:38Z

<p>Anna v: </p> <hr /> <div>{{Itämeren alue}} &lt;!--Älä poista tätä riviä--&gt;<br /> <br /> ==Itäisen Gotlannin altaan erityispiirteet==<br /> <br /> Itäinen Gotlannin allas on suurin Gotlannin altaan osista ja se sijaitsee Ruotsille kuuluvan Gotlannin saaren itäpuolella. Alueen syvin kohta on 249 metriä syvä Gotlannin syvänne.</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4ntinen_Gotlannin_allas&diff=616175 2015-08-19T13:34:17Z

<p>Anna v: </p> <hr /> <div>{{Itämeren alue}} &lt;!--Älä poista tätä riviä--&gt;<br /> <br /> ==Läntisen Gotlannin altaan erityispiirteitä==<br /> <br /> Läntinen Gotlannin allas on osa Itämeren laajaa keskusallasta ja se sijaitsee Ruotsille kuuluvan Gotlannin saaren länsipuolella. Sitä rajaavat lännessä ja pohjoisessa manner-Ruotsi ja etelässä Öölanti. Läntisen Gotlannin altaan alueella sijaitsee Itämeren syvin kohta, 459 metriä syvä Landsortin syvänne.</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Gdanskinlahti&diff=616172 2015-08-19T13:17:33Z

<p>Anna v: </p> <hr /> <div>{{Itämeren alue}} &lt;!--Älä poista tätä riviä--&gt;<br /> <br /> ==Gdanskinlahden erityispiirteet==<br /> <br /> Gdańskinlahti on jokseenkin puoliympyrän muotoinen, pohjoiseen aukeava lahti Itämeren kaakkoisosassa, Puolan sekä Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen rannikolla. <br /> <br /> Gdánskinlahti on syvimmältä kohdaltaan 120 metriä syvä ja lahden suolapitoisuus on noin 0,7 prosenttia. Tärkeimmät satamakaupungit lahden rannalla ovat Puolan Gdańsk ja Gdynia sekä Venäjän Baltijsk.</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suomenlahti&diff=616149 2015-08-19T11:35:36Z

<p>Anna v: /* Suomenlahden erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Suomenlahden erityispiirteet==<br /> <br /> Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä. Se ulottuu Pietarista Hankoniemeen, josta alkaa pohjoinen Gotlannin allas.<br /> <br /> Varsinaisen Itämeren ja Suomenlahden välillä ei ole kynnystä, joten varsinaisen Itämeren ominaisuudet heijastuvat Suomenlahdella. Suomenlahden pohjanläheisessä vesikerroksessa happitilanne on pitkään ollut heikko, vaikkakin happikatotilanteita on tavattu vain harvoin. Suurten valtamerivesipulssien vaikutus näkyy selvästi vielä Suomenlahden keskialueille asti, kun alkuperäisen pulssin liikkeelle ajama keskusaltaan vanha vesi työntyy Suomenlahden syväkerroksessa itäänpäin. Tämän syväveden happitilanne on heikko, mikä lisää fosfaatin liukenemista sedimentistä takaisin vesimassaan.<br /> <br /> Suomenlahden syvä, pohjanläheinen vesi on voimakkaasti sidoksissa vesimassan kerrostuneisuuteen. Pohjanläheisen vesikerroksen suolapitoisuus vaihtelee nopeasti, ja vastaavasti tämän vesikerroksen happipitoisuus muuttuu nopeasti. Kun suolapitoisuus nousee, estyy pinta- ja syväkerroksen hapensiirto, ja happi vähenee ja paikoin loppuu kokonaan. Happipitoisuuden heiketessä alkaa sedimenttiin sitoutunut fosfaatti liueta takaisin veteen. Mikäli tällainen stagnaatiovaihe kestää pitkään, kertyy pohjanläheiseen syväveteen huomattavia fosfaattimääriä.<br /> <br /> Suomenlahden voimakas kerrostuneisuus voi purkautua varsinkin myrskyjen sekoittaessa vettä, ja lisäksi tilanteissa, missä voimakkaat pohjoisenpuoleiset tuulet ajavat pintavettä Suomen lounais- ja etelärannikoilta avomerelle. Tilalle kumpuaa kylmää Suomenlahden syvävettä, johon pitkän stagnaatiovaiheen aikana on kertynyt runsaasti fosfaattia. <br /> <br /> Koska keväällä alkava leväkukinta käyttää ravinteita, lähinnä typpi- ja fosforiyhdisteitä, tietyssä suhteessa, on mahdollista laskea paljonko fosfaattia jää pintaveteen odottamaan loppukesän pintaan nousevia sinileväkukintoja. Nämähän tarvitsevat vain veteen liuennutta fosfaattia, sillä ne ottavat tarvitsemansa typen suoraan ilmakehästä.<br /> <br /> ==Suomenlahden ympäristöongelmat==<br /> <br /> Suomenlahden vaikeimpana ongelmana voidaan pitää rehevöitymistä, joka johtuu runsaasta ravinnekuormituksesta ja joka näkyy kesäisin runsaina lauttamaisina leväkukintoina.<br /> <br /> Suomenlahden rannalla on useita öljynjalostamoita, joihin on paljon tankkeriliikennettä. <br /> Öljyä kuljetetaan Suomenlahdella vuosittain 165 miljoonaa tonnia, mikä on seitsenkertainen määrä 1990-lukuun verrattuna. Yksirunkoisen öljyaluksen säiliön puhkeaminen aiheuttaisi vakavan öljyvahingon.<br /> <br /> == Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.gof2014.fi/fi/ Suomenlahti-vuosi 2014]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Selk%C3%A4meri&diff=616017 2015-08-19T03:02:23Z

<p>Anna v: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Selkämeren erityispiirteet==<br /> <br /> Selkämeri on Pohjanlahden osa [[Merenkurkku|Merenkurkun]] eteläpuolella. Etelässä Selkämeri rajautuu [[Ahvenanmeri|Ahvenanmereen]] ja [[Saaristomeri|Saaristomereen]].<br /> <br /> Koska varsinaisen Itämeren ja Pohjanlahden välillä on Salpausselkien jatkeiden muodostama kynnys, pääsee Pohjanlahdelle pääasiassa vain varsinaisen Itämeren heikkosuolaista pintavettä. Selkämeren veden suolapitoisuus on siten vähäisempää kuin varsinaisen Itämeren, ja myös kerrostuneisuus on heikompi. Happi pääsee siirtymään pohjalle lähes säännöllisten syys- ja kevätkiertojen ansiosta, eikä happikatoa esiinny. Happipitoisuus on kuitenkin laskemassa Selkämeren syvävedessä.<br /> <br /> Vuonna 2011 Selkämeren alueelle perustettiin kansallispuisto, josta 98 % on veden alla. Tästä huolimatta Selkämeren vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen alueellisesta vaihtelusta tiedetään melko vähän.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Selkämeri (aaltojenalla.fi) [http://www.aaltojenalla.fi/cgi-bin/bsbw/search.cgi?loc=1&amp;19=19&amp;lang=fin&amp;file=Elinymparistot&amp;mark=&amp;tm=universal_1&amp;tm_d=content_1&amp;menu=menu3]<br /> <br /> Säolytetään Selkämeri sinisenä-julkaisu [http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/linkki2ID948.pdf]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Selk%C3%A4meri&diff=616016 2015-08-19T02:58:07Z

<p>Anna v: /* Selkämeren erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Selkämeren erityispiirteet==<br /> <br /> Selkämeri on Pohjanlahden osa [[Merenkurkku|Merenkurkun]] eteläpuolella. Etelässä Selkämeri rajautuu [[Ahvenanmeri|Ahvenanmereen]] ja [[Saaristomeri|Saaristomereen]].<br /> <br /> Koska varsinaisen Itämeren ja Pohjanlahden välillä on Salpausselkien jatkeiden muodostama kynnys, pääsee Pohjanlahdelle pääasiassa vain varsinaisen Itämeren heikkosuolaista pintavettä. Selkämeren veden suolapitoisuus on siten vähäisempää kuin varsinaisen Itämeren, ja myös kerrostuneisuus on heikompi. Happi pääsee siirtymään pohjalle lähes säännöllisten syys- ja kevätkiertojen ansiosta, eikä happikatoa esiinny. Happipitoisuus on kuitenkin laskemassa Selkämeren syvävedessä.<br /> <br /> Vuonna 2011 Selkämeren alueelle perustettiin kansallispuisto, josta 98 % on veden alla. Tästä huolimatta Selkämeren vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen alueellisesta vaihtelusta tiedetään melko vähän.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Selkämeri (aaltojenalla.fi) [http://www.aaltojenalla.fi/cgi-bin/bsbw/search.cgi?loc=1&amp;19=19&amp;lang=fin&amp;file=Elinymparistot&amp;mark=&amp;tm=universal_1&amp;tm_d=content_1&amp;menu=menu3]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Selk%C3%A4meri&diff=616015 2015-08-19T02:54:16Z

<p>Anna v: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Selkämeren erityispiirteet==<br /> <br /> Selkämeri on Pohjanlahden osa [[Merenkurkku|Merenkurkun]] eteläpuolella. Etelässä Selkämeri rajautuu [[Ahvenanmeri|Ahvenanmereen]] ja [[Saaristomeri|Saaristomereen]].<br /> <br /> Koska varsinaisen Itämeren ja Pohjanlahden välillä on Salpausselkien jatkeiden muodostama kynnys, pääsee Pohjanlahdelle pääasiassa vain varsinaisen Itämeren heikkosuolaista pintavettä. Selkämeren veden suolapitoisuus on siten vähäisempää kuin varsinaisen Itämeren, ja myös kerrostuneisuus on heikompi. Happi pääsee siirtymään pohjalle lähes säännöllisten syys- ja kevätkiertojen ansiosta, eikä happikatoa esiinny. Happipitoisuus on kuitenkin laskemassa Selkämeren syvävedessä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Selkämeri (aaltojenalla.fi) [http://www.aaltojenalla.fi/cgi-bin/bsbw/search.cgi?loc=1&amp;19=19&amp;lang=fin&amp;file=Elinymparistot&amp;mark=&amp;tm=universal_1&amp;tm_d=content_1&amp;menu=menu3]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Merenkurkku&diff=615923 2015-08-18T12:48:38Z

<p>Anna v: /* Merenkurkun erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Merenkurkun erityispiirteet==<br /> <br /> Merenkurkku on Pohjanlahden kapein osa [[Selkämeri|Selkämeren]] ja [[Perämeri|Perämeren]] välissä. Merenkurkku on matala kynnys, joka toimii vedenjakajana niin, että sen eteläpuolella olevan Selkämeren vesi on selvästi pohjoispuolisen Perämeren vettä suolaisempaa.<br /> <br /> Merenkurkun saaristo on jääkauden muokkaama, kivinen maankohoamissaaristo. Se hyväksyttiin Unescon maailman luonnonperintöluetteloon vuonna 2006, ensimmäisenä suomalaisena kohteena. Merenkurkun saaristo on rikkonaista ja matalaa ja maankohoaminen on alueella merkittävää. Alueen yleisimmät pohjatyypit ovat kivikot ja moreeni. Nämä seikat tekevätkin alueesta ainutlaatuisen<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Per%C3%A4meri&diff=615882 2015-08-18T09:59:15Z

<p>Anna v: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Perämeren erityispiirteet==<br /> <br /> Perämeri on Pohjanlahden ja koko Itämeren pohjoisin osa Suomen ja Ruotsin välissä. Se rajoittuu etelässä [[Merenkurkku|Merenkurkkuun]].<br /> <br /> Merenkurkun mataluus estää suolapitoisen veden virtausta Perämerelle, joten Perämeren happitilanne pysyy hyvänä.<br /> <br /> Perämeri eroaa muista Suomen merialueista lyhyen kasvukauden ja hyvin alhaisen suolapitoisuutensa vuoksi. Merialuuen suolapitoisuus on enimmilläänkin vain noin 4 ‰, mikä johtuu maa-alueilta valuvan makean veden runsaasta määrästä. <br /> <br /> Perämeri on suurimmalta osin hiekkapohjaista ja sen rannat ovat usein kivikkoisia. Alue on Itämeren arktisin osa ja jääolot ovat ankarat: jää peittää Perämerta jopa puolet vuodesta. Alueen eliöstökin on melko vähälajinen. Pohjan kasvillisuus on Perämerellä harvaa ja laikukasta johtuen kovasta aallokosta ja jäiden liikkeistä. Paikoin esiintyy täysin kasvittomia alueita. <br /> <br /> Maankohoamisen takia Perämeren rannikko ja saaristo muuttuvat jatkuvasti.<br /> <br /> ==Alueen eliöstö==<br /> <br /> Matalan suolapitoisuuden vuoksi Perämeren eliöstö koostuu pääosin makean veden lajeista. Alueen eteläosissa tosin esiintyy joitakin mereisiä lajeja kuten haarukkalevä, liejusimpukka ja meriahdinparta. Perämeren alueelle ovat tyypillisiä järvissäkin esiintyvät putkilokasvit sekä näkinpartaiset, näkinsammalet ja murtovesisieni. Perämerellä esiintyy myös useita erityisesti suojeltavia vesikasvilajeja, kuten nelilehtivesikuusi ja upossarpio.<br /> <br /> Perämeren pohjassa elää muun muassa kotiloita, harvasukamatoja ja simpukoita.<br /> <br /> == Aiheesta muualla==<br /> <br /> Perämeri Ympäristö.fi:ssä [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/VELMU/VELMUtutkimus/FINMARINET/Tutkimusalueet/Perameri]<br /> <br /> Perämeri Wikipediassa [https://fi.wikipedia.org/wiki/Perämeri]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Per%C3%A4meri&diff=615881 2015-08-18T09:58:53Z

<p>Anna v: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Perämeren erityispiirteet==<br /> <br /> Perämeri on Pohjanlahden ja koko Itämeren pohjoisin osa Suomen ja Ruotsin välissä. Se rajoittuu etelässä [[Merenkurkku|Merenkurkkuun]].<br /> <br /> Merenkurkun mataluus estää suolapitoisen veden virtausta Perämerelle, joten Perämeren happitilanne pysyy hyvänä.<br /> <br /> Perämeri eroaa muista Suomen merialueista lyhyen kasvukauden ja hyvin alhaisen suolapitoisuutensa vuoksi. Merialuuen suolapitoisuus on enimmilläänkin vain noin 4 ‰, mikä johtuu maa-alueilta valuvan makean veden runsaasta määrästä. <br /> <br /> Perämeri on suurimmalta osin hiekkapohjaista ja sen rannat ovat usein kivikkoisia. Alue on Itämeren arktisin osa ja jääolot ovat ankarat: jää peittää Perämerta jopa puolet vuodesta. Alueen eliöstökin on melko vähälajinen. Pohjan kasvillisuus on Perämerellä harvaa ja laikukasta johtuen kovasta aallokosta ja jäiden liikkeistä. Paikoin esiintyy täysin kasvittomia alueita. <br /> <br /> Maankohoamisen takia Perämeren rannikko ja saaristo muuttuvat jatkuvasti.<br /> <br /> ==Alueen eliöstö==<br /> <br /> Matalan suolapitoisuuden vuoksi Perämeren eliöstö koostuu pääosin makean veden lajeista. Alueen eteläosissa tosin esiintyy joitakin mereisiä lajeja kuten haarukkalevä, liejusimpukka ja meriahdinparta. Perämeren alueelle ovat tyypillisiä järvissäkin esiintyvät putkilokasvit sekä näkinpartaiset, näkinsammalet ja murtovesisieni. Perämerellä esiintyy myös useita erityisesti suojeltavia vesikasvilajeja, kuten nelilehtivesikuusi ja upossarpio.<br /> <br /> Perämeren pohjassa elää muun muassa kotiloita, harvasukamatoja ja simpukoita.<br /> <br /> == Aiheesta muualla==<br /> <br /> Perämeri Ympäristö.fi:ssä [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/VELMU/VELMUtutkimus/FINMARINET/Tutkimusalueet/Perameri]<br /> Perämeri Wikipediass [https://fi.wikipedia.org/wiki/Perämeri]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Per%C3%A4meri&diff=615880 2015-08-18T09:56:29Z

<p>Anna v: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Perämeren erityispiirteet==<br /> <br /> Perämeri on Pohjanlahden ja koko Itämeren pohjoisin osa Suomen ja Ruotsin välissä. Se rajoittuu etelässä [[Merenkurkku|Merenkurkkuun]].<br /> <br /> Merenkurkun mataluus estää suolapitoisen veden virtausta Perämerelle, joten Perämeren happitilanne pysyy hyvänä.<br /> <br /> Perämeri eroaa muista Suomen merialueista lyhyen kasvukauden ja hyvin alhaisen suolapitoisuutensa vuoksi. Merialuuen suolapitoisuus on enimmilläänkin vain noin 4 ‰, mikä johtuu maa-alueilta valuvan makean veden runsaasta määrästä. <br /> <br /> Perämeri on suurimmalta osin hiekkapohjaista ja sen rannat ovat usein kivikkoisia. Alue on Itämeren arktisin osa ja jääolot ovat ankarat: jää peittää Perämerta jopa puolet vuodesta. Alueen eliöstökin on melko vähälajinen. Pohjan kasvillisuus on Perämerellä harvaa ja laikukasta johtuen kovasta aallokosta ja jäiden liikkeistä. Paikoin esiintyy täysin kasvittomia alueita. <br /> <br /> Maankohoamisen takia Perämeren rannikko ja saaristo muuttuvat jatkuvasti.<br /> <br /> ==Alueen eliöstö==<br /> <br /> Matalan suolapitoisuuden vuoksi Perämeren eliöstö koostuu pääosin makean veden lajeista. Alueen eteläosissa tosin esiintyy joitakin mereisiä lajeja kuten haarukkalevä, liejusimpukka ja meriahdinparta. Perämeren alueelle ovat tyypillisiä järvissäkin esiintyvät putkilokasvit sekä näkinpartaiset, näkinsammalet ja murtovesisieni. Perämerellä esiintyy myös useita erityisesti suojeltavia vesikasvilajeja, kuten nelilehtivesikuusi ja upossarpio.<br /> <br /> Perämeren pohjassa elää muun muassa kotiloita, harvasukamatoja ja simpukoita.<br /> <br /> == Aiheesta muualla==<br /> <br /> Perämeri Ympäristö.fi:ssä [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/VELMU/VELMUtutkimus/FINMARINET/Tutkimusalueet/Perameri]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Per%C3%A4meri&diff=615878 2015-08-18T09:52:58Z

<p>Anna v: /* Perämeren erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Perämeren erityispiirteet==<br /> <br /> Perämeri on Pohjanlahden ja koko Itämeren pohjoisin osa Suomen ja Ruotsin välissä. Se rajoittuu etelässä [[Merenkurkku|Merenkurkkuun]].<br /> <br /> Merenkurkun mataluus estää suolapitoisen veden virtausta Perämerelle, joten Perämeren happitilanne pysyy hyvänä.<br /> <br /> Perämeri eroaa muista Suomen merialueista lyhyen kasvukauden ja hyvin alhaisen suolapitoisuutensa vuoksi. Merialuuen suolapitoisuus on enimmilläänkin vain noin 4 ‰, mikä johtuu maa-alueilta valuvan makean veden runsaasta määrästä. <br /> <br /> Perämeri on suurimmalta osin hiekkapohjaista ja sen rannat ovat usein kivikkoisia. Alue on Itämeren arktisin osa ja jääolot ovat ankarat: jää peittää Perämerta jopa puolet vuodesta. Alueen eliöstökin on melko vähälajinen. Pohjan kasvillisuus on Perämerellä harvaa ja laikukasta johtuen kovasta aallokosta ja jäiden liikkeistä. Paikoin esiintyy täysin kasvittomia alueita. <br /> <br /> Maankohoamisen takia Perämeren rannikko ja saaristo muuttuvat jatkuvasti.<br /> <br /> ==Alueen eliöstö==<br /> <br /> Matalan suolapitoisuuden vuoksi Perämeren eliöstö koostuu pääosin makean veden lajeista. Alueen eteläosissa tosin esiintyy joitakin mereisiä lajeja kuten haarukkalevä, liejusimpukka ja meriahdinparta. Perämeren alueelle ovat tyypillisiä järvissäkin esiintyvät putkilokasvit sekä näkinpartaiset, näkinsammalet ja murtovesisieni. Perämerellä esiintyy myös useita erityisesti suojeltavia vesikasvilajeja, kuten nelilehtivesikuusi ja upossarpio.<br /> <br /> Perämeren pohjassa elää muun muassa kotiloita, harvasukamatoja ja simpukoita.<br /> <br /> == Aiheesta muualla==</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saaristomeri&diff=613703 2015-08-11T11:13:59Z

<p>Anna v: /* Linnut, kalat ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Saaristomeren erityispiirteet==<br /> <br /> Saaristomeri on runsassaarinen merialue lounaisrannikon ja Ahvenanmaan välissä. Se alkaa idässä Hankoniemen kohdalta ja rajoittuu pohjoisessa [[Selkämeri|Selkämereen]]. Se on noin sata kilometriä leveä, ulottuen Ahvenanmaan pääsaarelta Hankoniemelle. Saaristomeren kokonaispinta-ala on 49 735 hehtaaria, josta vesialuetta on peräti 88%. Maa-alueita on siis yhteensä vain noin 5 955 hehtaaria. Saaristomereen kuuluu yli 40 000 erikokoista ja erityyppistä saarta sekä laskematon määrä pienempiä luotoja ja kareja. Saaristomeri on Itämeren suurin yhtenäinen saaristoalue.<br /> <br /> Saaristomerellä esiintyy kallio-, kivikko- ja hiekkarantaisia saaria sekä monia muita luontotyyppejä, kuten kallioisia riuttoja, hiekkasärkkiä ja vedenalaisia harjuja sekä monenlaisia arvokkaita lahtia, fladoja ja kluuveja. <br /> <br /> Saaristomerellä on myös selvästi erityyppisiä vyöhykkeitä. Saaristomeren koillis- ja pohjoisosien sisäsaaristo muodostuu hyvinkin vehreistä saarista, kun taas ulkosaariston karut luodot muistuttavat melkein arktista ympäristöä. Suurin osa alueesta sijoittuu ulkosaaristovyöhykkeelle. Myös vedenalainen luonto on hyvin vaihteleva, sillä pohjanlaatu on monipuolista ja syvyysvaihtelu voimakasta. Saarten ja luotojen mosaiikkia halkovat monin paikoin jopa 90 metriä syvät vedenalaiset 'kanjonit'.<br /> <br /> Alueella tavataankin yhteensä 46 luontodirektiivin luontotyyppiä, joista 15 on priorisoituja. Erityinen merkitys alueella on tietysti merellisten, niin maalla esiintyvien kuin vedenalaistenkin luontotyyppien suojelun kannalta. Saaristomeri on myös tärkeimpiä ns. puolikulttuuribiotooppien esiintymisalueita. <br /> <br /> ==Linnut, kalat ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Saaristomeri on suolapitoisuudeltaan Suomen rannikon mereisintä aluetta. Siksi alueen etelä- ja lounaisosat ovat mereisten lajien, kuten meriajokkaan, pääesiintymisaluetta Suomessa. Suolapitoisuudesta huolimatta Saaristomerellä esiintyy myös makean veden lajeja.<br /> <br /> Saaristomeren alueella esiintyy monia niin kasvi-, nisäkäs-, lintu- ja hyönteislajeja, jotka ovat muualla Suomessa uhanalaisia tai jotka puuttuvat Manner-Suomen luonnosta kokonaan. Kaikkiaan alueella on tavattu 118 maassamme uhanalaiseksi luokiteltua eliölajia. Erityisesti alueen putkilokasvisto sekä sammal- jäkälä- ja sienilajisto on hyvin monipuolinen. Lajien rikkaus ja monimuotoisuus koskee myös alueen eläimistöä. Nisäkäslajeista alueelle tyypillisiä ovat erityisesti hyljelajit, norppa ja harmaahylje. Pesiviä lintulajeja on yhteensä 139, kuten sinisorsa, tukkasotka, haahka, pilkkasiipi, isokoskelo, meriharakka, karikukko, rantasipi, kalalokki, harmaalokki, merilokki ja lapintiira. Saaristomeri on Suomen linnustolle tärkeä lisääntymisalue ja muutonajan levähdyspaikka.<br /> <br /> Saaristomeren alue on geologisesti monipuolinen. Rannat ovat kivikkoisia ja kallioisia. Pääosin kallioperä koostuu graniitista, gneissistä ja gneissigraniitista<br /> <br /> ==Alueen suojelu==<br /> <br /> Saaristomeren luontoa uhkaavat muun muassa rehevöityminen ja alueen voimakas virkistyskäyttö.<br /> <br /> Saaristomeren alueelle perustettiin vuonna 1983 Saaristomeren kansallispuisto. Nykyään kansallispuisto on osa laajempaa vuonna 1994 perustettua Saaristomeren biosfäärialuetta. Vuonna 1998 alue valittiin Natura 2000 –verkostoon ja 2001 Saaristomeren alueelle perustettiin kaksi hylkeidensuojelualuetta, Grimsörarana ja Mastbådan.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saaristomeri&diff=613211 2015-08-09T11:20:36Z

<p>Anna v: /* Linnut, kalat ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Saaristomeren erityispiirteet==<br /> <br /> Saaristomeri on runsassaarinen merialue lounaisrannikon ja Ahvenanmaan välissä. Se alkaa idässä Hankoniemen kohdalta ja rajoittuu pohjoisessa [[Selkämeri|Selkämereen]]. Se on noin sata kilometriä leveä, ulottuen Ahvenanmaan pääsaarelta Hankoniemelle. Saaristomeren kokonaispinta-ala on 49 735 hehtaaria, josta vesialuetta on peräti 88%. Maa-alueita on siis yhteensä vain noin 5 955 hehtaaria. Saaristomereen kuuluu yli 40 000 erikokoista ja erityyppistä saarta sekä laskematon määrä pienempiä luotoja ja kareja. Saaristomeri on Itämeren suurin yhtenäinen saaristoalue.<br /> <br /> Saaristomerellä esiintyy kallio-, kivikko- ja hiekkarantaisia saaria sekä monia muita luontotyyppejä, kuten kallioisia riuttoja, hiekkasärkkiä ja vedenalaisia harjuja sekä monenlaisia arvokkaita lahtia, fladoja ja kluuveja. <br /> <br /> Saaristomerellä on myös selvästi erityyppisiä vyöhykkeitä. Saaristomeren koillis- ja pohjoisosien sisäsaaristo muodostuu hyvinkin vehreistä saarista, kun taas ulkosaariston karut luodot muistuttavat melkein arktista ympäristöä. Suurin osa alueesta sijoittuu ulkosaaristovyöhykkeelle. Myös vedenalainen luonto on hyvin vaihteleva, sillä pohjanlaatu on monipuolista ja syvyysvaihtelu voimakasta. Saarten ja luotojen mosaiikkia halkovat monin paikoin jopa 90 metriä syvät vedenalaiset 'kanjonit'.<br /> <br /> Alueella tavataankin yhteensä 46 luontodirektiivin luontotyyppiä, joista 15 on priorisoituja. Erityinen merkitys alueella on tietysti merellisten, niin maalla esiintyvien kuin vedenalaistenkin luontotyyppien suojelun kannalta. Saaristomeri on myös tärkeimpiä ns. puolikulttuuribiotooppien esiintymisalueita. <br /> <br /> ==Linnut, kalat ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Saaristomeri on suolapitoisuudeltaan Suomen rannikon mereisintä aluetta. Siksi alueen etelä- ja lounaisosat ovat mereisten lajien, kuten meriajokkaan, pääesiintymisaluetta Suomessa. Suolapitoisuudesta huolimatta Saaristomerellä esiintyy myös makean veden lajeja.<br /> <br /> Saaristomeren alueella esiintyy monia niin kasvi-, nisäkäs-, lintu- ja hyönteislajeja, jotka ovat muualla Suomessa uhanalaisia tai jotka puuttuvat Manner-Suomen luonnosta kokonaan. Kaikkiaan alueella on tavattu 118 maassamme uhanalaiseksi luokiteltua eliölajia. Erityisesti alueen putkilokasvisto sekä sammal- jäkälä- ja sienilajisto on hyvin monipuolinen. Lajien rikkaus ja monimuotoisuus koskee myös alueen eläimistöä. Nisäkäslajeista alueelle tyypillisiä ovat erityisesti hyljelajit, norppa ja harmaahylje. Pesiviä lintulajeja on yhteensä 139, kuten sinisorsa, tukkasotka, haahka, pilkkasiipi, isokoskelo, meriharakka, karikukko, rantasipi, kalalokki, harmaalokki, merilokki ja lapintiira. Saaristomeri on Suomen linnustolle tärkeä lisääntymisalue ja muutonajan levähdyspaikka.<br /> <br /> Saaristomeren alue on geologisesti monipuolinen. Rannat ovat kivikkoisia ja kallioisia. Pääosin kallioperä koostuu graniitista, gneissistä ja gneissigraniitista<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saaristomeri&diff=613209 2015-08-09T11:06:03Z

<p>Anna v: /* Saaristomeren erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Saaristomeren erityispiirteet==<br /> <br /> Saaristomeri on runsassaarinen merialue lounaisrannikon ja Ahvenanmaan välissä. Se alkaa idässä Hankoniemen kohdalta ja rajoittuu pohjoisessa [[Selkämeri|Selkämereen]]. Se on noin sata kilometriä leveä, ulottuen Ahvenanmaan pääsaarelta Hankoniemelle. Saaristomeren kokonaispinta-ala on 49 735 hehtaaria, josta vesialuetta on peräti 88%. Maa-alueita on siis yhteensä vain noin 5 955 hehtaaria. Saaristomereen kuuluu yli 40 000 erikokoista ja erityyppistä saarta sekä laskematon määrä pienempiä luotoja ja kareja. Saaristomeri on Itämeren suurin yhtenäinen saaristoalue.<br /> <br /> Saaristomerellä esiintyy kallio-, kivikko- ja hiekkarantaisia saaria sekä monia muita luontotyyppejä, kuten kallioisia riuttoja, hiekkasärkkiä ja vedenalaisia harjuja sekä monenlaisia arvokkaita lahtia, fladoja ja kluuveja. <br /> <br /> Saaristomerellä on myös selvästi erityyppisiä vyöhykkeitä. Saaristomeren koillis- ja pohjoisosien sisäsaaristo muodostuu hyvinkin vehreistä saarista, kun taas ulkosaariston karut luodot muistuttavat melkein arktista ympäristöä. Suurin osa alueesta sijoittuu ulkosaaristovyöhykkeelle. Myös vedenalainen luonto on hyvin vaihteleva, sillä pohjanlaatu on monipuolista ja syvyysvaihtelu voimakasta. Saarten ja luotojen mosaiikkia halkovat monin paikoin jopa 90 metriä syvät vedenalaiset 'kanjonit'.<br /> <br /> Alueella tavataankin yhteensä 46 luontodirektiivin luontotyyppiä, joista 15 on priorisoituja. Erityinen merkitys alueella on tietysti merellisten, niin maalla esiintyvien kuin vedenalaistenkin luontotyyppien suojelun kannalta. Saaristomeri on myös tärkeimpiä ns. puolikulttuuribiotooppien esiintymisalueita. <br /> <br /> ==Linnut, kalat ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Saaristomeri on suolapitoisuudeltaan Suomen rannikon mereisintä aluetta. Siksi alueen etelä- ja lounaisosat ovat mereisten lajien, kuten meriajokkaan, pääesiintymisaluetta Suomessa. Suolapitoisuudesta huolimatta Saaristomerellä esiintyy myös makean veden lajeja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saaristomeri&diff=613208 2015-08-09T10:58:40Z

<p>Anna v: /* Saaristomeren erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Saaristomeren erityispiirteet==<br /> <br /> Saaristomeri on runsassaarinen merialue lounaisrannikon ja Ahvenanmaan välissä. Se alkaa idässä Hankoniemen kohdalta ja rajoittuu pohjoisessa [[Selkämeri|Selkämereen]]. Se on noin sata kilometriä leveä, ulottuen Ahvenanmaan pääsaarelta Hankoniemelle. Saaristomeren kokonaispinta-ala on 49 735 hehtaaria, josta vesialuetta on peräti 88%. Maa-alueita on siis yhteensä vain noin 5 955 hehtaaria. Saaristomereen kuuluu yli 40 000 erikokoista ja erityyppistä saarta sekä laskematon määrä pienempiä luotoja ja kareja. Saaristomeri on Itämeren suurin yhtenäinen saaristoalue.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ahvenanmeri&diff=612735 2015-08-06T09:05:31Z

<p>Anna v: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Ahvenanmeren erityispiirteet==<br /> <br /> Ahvenanmeri (ruots. Ålands hav) on Itämereen kuuluva merialue Ahvenanmaan ja Ruotsin välisssä. Se rajoittuu pohjoisessa [[Selkämeri|Selkämereen]]. Se on pohjoisessa 200–300 metriä syvä, mutta etelässä matalampi.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmeri<br /> Ahvenanmeri Wikipediassa]</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ahvenanmeri&diff=612734 2015-08-06T09:00:51Z

<p>Anna v: /* Ahvenanmeren erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Suomen merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Ahvenanmeren erityispiirteet==<br /> <br /> Ahvenanmeri (ruots. Ålands hav) on Itämereen kuuluva merialue Ahvenanmaan ja Ruotsin välisssä. Se rajoittuu pohjoisessa [[Selkämeri|Selkämereen]]. Se on pohjoisessa 200–300 metriä syvä, mutta etelässä matalampi.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pohjanpit%C3%A4j%C3%A4nlahti&diff=612716 2015-08-06T08:50:02Z

<p>Anna v: /* Alueen erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Pohjanpitäjänlahti eli Pohjanlahti (ruots. Pojoviken) on noin 15 km pitkä, kapea murtovesilahti, joka ulottuu Karjaanjoen ja Fiskarsinjoen suulta Tammisaareen. Pohjanpitäjänlahti muistuttaa matalaa vuonoa. Lahti on syvimmillään 40 metriä syvä, mutta mereen se yhdistyy vain seitsemän metrin syvyisen, Lohjanharjuun ruopatun väylän kautta Tammisaaren kaupungin kohdalla. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> Pohjanpitäjänlahden pintavesien suolapitoisuus on yleisesti lähes nolla prosenttia, mutta lahden suolapitoisuus vaihtelee myös syvyyden ja vuodenaikojen mukaan. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Koska Pohjanpitäjänlahden suolapitoisuus on lähes nolla prosenttia, niin suurimmassa osassa lahtea kasvisto koostuu lähes kokonaan makeanveden kasveista, mikä on harvinaista merialueella. Kasvilajisto on myös poikkeuksellisen runsas hyvän ravinteisuuden johdosta. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> Pohjanpitäjänlahden perukka on myös linnustollisesti merkittävä kohde. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Tammisaaren_ja_Hangon_saariston_ja_Pohja(5987</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pohjanpit%C3%A4j%C3%A4nlahti&diff=611250 2015-07-30T13:16:51Z

<p>Anna v: /* Alueen erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Pohjanpitäjänlahti on noin 15 km pitkä, kapea murtovesilahti, joka ulottuu Karjaanjoen ja Fiskarsinjoen suulta Tammisaareen. Pohjanpitäjänlahti muistuttaa matalaa vuonoa. Lahti on syvimmillään 40 metriä syvä, mutta mereen se yhdistyy vain seitsemän metrin syvyisen, Lohjanharjuun ruopatun väylän kautta Tammisaaren kaupungin kohdalla. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> Pohjanpitäjänlahden pintavesien suolapitoisuus on yleisesti lähes nolla prosenttia, mutta lahden suolapitoisuus vaihtelee myös syvyyden ja vuodenaikojen mukaan. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Koska Pohjanpitäjänlahden suolapitoisuus on lähes nolla prosenttia, niin suurimmassa osassa lahtea kasvisto koostuu lähes kokonaan makeanveden kasveista, mikä on harvinaista merialueella. Kasvilajisto on myös poikkeuksellisen runsas hyvän ravinteisuuden johdosta. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> Pohjanpitäjänlahden perukka on myös linnustollisesti merkittävä kohde. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Tammisaaren_ja_Hangon_saariston_ja_Pohja(5987</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pohjanpit%C3%A4j%C3%A4nlahti&diff=611249 2015-07-30T13:04:45Z

<p>Anna v: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Koska Pohjanpitäjänlahden suolapitoisuus on lähes nolla prosenttia, niin suurimmassa osassa lahtea kasvisto koostuu lähes kokonaan makeanveden kasveista, mikä on harvinaista merialueella. Kasvilajisto on myös poikkeuksellisen runsas hyvän ravinteisuuden johdosta. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> Pohjanpitäjänlahden perukka on myös linnustollisesti merkittävä kohde. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Tammisaaren_ja_Hangon_saariston_ja_Pohja(5987</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pohjanpit%C3%A4j%C3%A4nlahti&diff=611248 2015-07-30T13:03:47Z

<p>Anna v: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Koska Pohjanpitäjänlahden suolapitoisuus on lähes nolla prosenttia, niin suurimmassa osassa lahtea kasvisto koostuu lähes kokonaan makeanveden kasveista, mikä on harvinaista merialueella. Kasvilajisto on myös poikkeuksellisen runsas hyvän ravinteisuuden johdosta. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> Pohjanpitäjänlahden perukka on myös linnustollisesti merkittävä kohde. (Ympäristö.fi)<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ruotsalainen_(14.141.1.001)&diff=608869 2015-07-17T15:56:29Z

<p>Anna v: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ruotsalainen on pinta-alaltaan 74,12 km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; ja se on suurin Heinolan alueella sijaitseva järvi. Osittain Ruotsalainen ulottuu myös Asikkalan puolelle.<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> [[Tiedosto:Konniveden_ja_Ruotsalaisen_säännöstelylupa20021220.pdf | Konniveden ja Ruotsalaisen säännöstelyluvan muutos 20.12.2002]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järven arvioidaan olevan hyvässä ekologisessa tilassa. Järven tilaa seurataan vesistönäytteenotoilla.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=14445&amp;lan=fi Ruotsalainen] (ymparisto.fi)</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ruotsalainen_(14.141.1.001)&diff=608868 2015-07-17T15:54:34Z

<p>Anna v: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ruotsalainen on pinta-alaltaan 74,12 km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; ja se on suurin Heinolan alueella sijaitseva järvi. Osittain Ruotsalainen ulottuu myös Asikkalan puolelle.<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> [[Tiedosto:Konniveden_ja_Ruotsalaisen_säännöstelylupa20021220.pdf | Konniveden ja Ruotsalaisen säännöstelyluvan muutos 20.12.2002]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järven arvioidaan olevan hyvässä ekologisessa tilassa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=14445&amp;lan=fi Ruotsalainen] (ymparisto.fi)</div>

Anna v https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ruotsalainen_(14.141.1.001)&diff=608867 2015-07-17T15:53:14Z

<p>Anna v: järven erityispiirteitä</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ruotsalainen on pinta-alaltaan 74,12 km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; ja se on suurin Heinolan alueella sijaitseva järvi. Osittain Ruotsalainen ulottuu myös Asikkalan puolelle.<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> [[Tiedosto:Konniveden_ja_Ruotsalaisen_säännöstelylupa20021220.pdf | Konniveden ja Ruotsalaisen säännöstelyluvan muutos 20.12.2002]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=14445&amp;lan=fi Ruotsalainen] (ymparisto.fi)</div>

Anna v