https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Baskeriboheemi 2026-05-16T13:47:10Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Etel%C3%A4-Karjalan_maakunta/Ehdotus_:_Simpelej%C3%A4rvi_Etel%C3%A4-Karjalan_maakuntaj%C3%A4rveksi&diff=292008 2011-07-07T11:56:50Z

<p>Baskeriboheemi: Uusi ketju: Ehdotus : Simpelejärvi Etelä-Karjalan maakuntajärveksi</p> <hr /> <div>Kaunis, historiallinen ja keskikokoinen kaakkoissuomalainen järvi on merkittävä seutujärvi. Järvi on tullut tunnetuksi sanonnasta &quot;Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat on maailman parhaat&quot;. Simpelejärven merkitys paikallishistoriassa on kiistaton. Nykyaikana järveä on uhannut rehevöityminen, mutta luonnonsuojelun ansiosta se on hidastunut.<br /> <br /> Suurimpia Simpeleen järvenselkiä ja lahtia ovat pohjoisesta etelään päin muun muassa Muukkosenselkä, Vartialahti, Sokkiiselkä, Lemmikonselkä, Siikalahti, Haljakanselkä, Tarvaspohja, Kirkkolahti, Haapalahti, Ehronselkä, Kuthonselkä, Peruspohjanlahti, Tähtiniemenselkä, Pietarlahdenselkä, Koitsanlahti ja eteläisin Saviniemenselkä.<br /> Järvessä on paljon saaria ja salmia, pohjoisesta päin muun muassa Pienisaari, Kalasaari, Jängensalmi, Sokkiisaari, Torokka, Lemmikonsalmi, Ristisaari, Kotasaari, Iso Siikasaari, Pieni Siikasaari, Iso Kontiosaari, Mustasaari (kaksi samananimistä saarta), Viitasaari, Mertasaari, Röngönsaari, Harmaitsaarensalmi, Oraitsaari, Jänissaari, Ruissaari, Sorsasaari, Pitkäsaari, Tinkko, Lapinsaari, Joukionsalmi, Honkasaari, Peltosaari, Suuri Sikosaari sekä Pieni Sikosaari.<br /> <br /> Paitsi Parikkalan kunnan keskustaajamaa Kangaskylää, myös muun muassa järven etelä- ja pohjoisosat erottava Särkisalmi, järven pohjoispään Kinnarniemi, siitä etelään sijaitseva Rautalahti, Siikalahden viereinen Kaukola, Savikumpu, Eskola ja Moskuunniemi lähellä Särkisalmea, sekä etelän puolen Tarvaspohja, Melkoniemi, Oravaniemi, Joukio ja Koitsanlahti ovat järvenrantakyliä. Rajavyöhyke ulottuu Joukionsalmessa kuutostien vieressä järveen, niin että järven Kukkarolahti Lahdenkylässä jää rajan eristämäksi lahdekkeeksi.<br /> Simpelejärven Siikalahti on Suomen merkittävimpiä lintuvesialueita. Järvi on kuuluisa siioistaan. Järven tärkeimpiä talouskalalajeja on kuitenkin muikku, virkistyskalastajille järvessä on muun muassa taimenta ja kuhaa sekä haukia, säyneitä ja ahvenia.<br /> <br /> Simpelejärvi on valtakunnallisesti tunnettu ansioitunut seutujärvi, joka tarjoaa vieläkin hyviä virkistysmahdollisuuksia Simpeleen seudulla. Simpelejärven maisemat kertovat hyvin myös kaakkoissuomalaisesta maaseudusta. Simpelejärvi olisi tittelin ansainnut.</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Vesijako/Vesijako-j%C3%A4rvi_P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4meen_maakuntaj%C3%A4rveksi/vastaa&diff=291452 2011-07-03T15:34:04Z

<p>Baskeriboheemi: Vastaa Ehdotus: [[Vesijako (35.784.1.001)]]</p> <hr /> <div>Täältä yksi ääni Vesijaon puolesta. Hyvin monimuotoinen, puhdas, luonnontilainen ja kaunis järvi. Bifurkaation eli kaksivaluntaisuutensa ansiosta myös persoonallinen aluejakaja. Eläimistö on myös varsin runsas.</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Varsinais-Suomen_maakunta/Ehdotus:_Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(34.031.1.001)_Satakunnan_ja_Varsinais-Suomen_yhteiseksi_maakuntaj%C3%A4rveksi&diff=280345 2011-03-26T13:06:09Z

<p>Baskeriboheemi: Uusi ketju: Ehdotus: Pyhäjärvi (34.031.1.001) Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteiseksi maakuntajärveksi</p> <hr /> <div>Ehdotuksen mukaisesti &quot;Säkylän Pyhäjärvestä&quot; tulisi sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen yhteinen lounaissuomalainen nimikkojärvi. Se sijaitsee molempien maakuntien alueilla ja on merkittävä sekä eteläpäässä että pohjoispäässä. Säkylä sijaitsee kutakuin järven puolivälissä sen itärannalla, josta voi ihailla kaunista auringonlaskua puhtaan järven yllä.<br /> <br /> Syyt;<br /> <br /> * Pyhäjärvi on Satakunnan suurin ja syvin järvi, suhteessa koko Lounais-Suomen suurin järvi. <br /> <br /> Järven suurin pituus on 25 km ja suurin leveys 9 km. Järven tilavuus on siis huimat 840 milj.<br /> kuutiometriä.<br /> <br /> * Pyhäjärvi on melko puhdas ja kaunis järvi. Se tarjoaa loistavat mahdollisuudet virkistys- <br /> <br /> käyttöön esimerkiksi Loma-Säkylässä. Pyhäjärven rannalta on vaikea nähdä vastarantaa ja se<br /> luo vaikutelman suuresta vesistöstä.<br /> <br /> * Pyhäjärven eliöstö ja linnusto sekä kalasto on monimuotoinen. Pyhäjärvessä viihtyy perintei- <br /> <br /> set muikku, siika ja ahven ja siellä on myös paljon rapuja. Pyhäjärven ovat omaksuneet monet<br /> pesivät vesilinnut kuten silkkiuikku, härkälintu, telkkä ja monet sorsat ja koskelot.<br /> <br /> * Pyhäjärven sijainti on keskeinen Lounais-Suomea ajatellen ja sen varrella sijaitsee monia <br /> <br /> vehreitä ja monipuolisia paikkakuntia kuten Eura ja Säkylä. Säkylä on erittäin luonnonkaunis<br /> ja historiallinen paikkakunta harjuineen ja järvinäkymineen. Säkylän kunnasta merkittävä osa<br /> on juuri Pyhäjärvellä sijaitsevia Natura-alueita. Pyhäjärvi tarjoaa hyvät turismimahdolli-<br /> suudet lomanviettoon ja virkistäytymiseen Säkylässä ja Pöytyän Yläneellä. Järven pohjois-<br /> päässä sijaitsee teollisuuskeskus, Eura, joka saa vesivoimansa Pyhäjärveltä vetensä virtaa-<br /> vasta koskesta. Pyhäjärvi tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet myös Eurassa ja Hinnerjoella.<br /> <br /> Joten on monia perusteltuja syitä Pyhäjärven tittelille. Se olisi sen ansainnut.</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Satakunnan_maakunta/Ehdotus:_Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(34.031.1.001)_Satakunnan_ja_Varsinais-Suomen_yhteiseksi_maakuntaj%C3%A4rveksi&diff=280344 2011-03-26T13:02:46Z

<p>Baskeriboheemi: Uusi ketju: Ehdotus: Pyhäjärvi (34.031.1.001) Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteiseksi maakuntajärveksi</p> <hr /> <div>Ehdotuksen mukaisesti &quot;Säkylän Pyhäjärvestä&quot; tulisi sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen yhteinen lounaissuomalainen nimikkojärvi. Se sijaitsee molempien maakuntien alueilla ja on merkittävä sekä eteläpäässä että pohjoispäässä. Säkylä sijaitsee kutakuin järven puolivälissä sen itärannalla, josta voi ihailla kaunista auringonlaskua puhtaan järven yllä.<br /> <br /> Syyt;<br /> <br /> * Pyhäjärvi on Satakunnan suurin ja syvin järvi, suhteessa koko Lounais-Suomen suurin järvi.<br /> Järven suurin pituus on 25 km ja suurin leveys 9 km. Järven tilavuus on siis huimat 840 milj.<br /> kuutiometriä.<br /> <br /> * Pyhäjärvi on melko puhdas ja kaunis järvi. Se tarjoaa loistavat mahdollisuudet virkistys-<br /> käyttöön esimerkiksi Loma-Säkylässä. Pyhäjärven rannalta on vaikea nähdä vastarantaa ja se<br /> luo vaikutelman suuresta vesistöstä.<br /> <br /> * Pyhäjärven eliöstö ja linnusto sekä kalasto on monimuotoinen. Pyhäjärvessä viihtyy perintei-<br /> set muikku, siika ja ahven ja siellä on myös paljon rapuja. Pyhäjärven ovat omaksuneet monet<br /> pesivät vesilinnut kuten silkkiuikku, härkälintu, telkkä ja monet sorsat ja koskelot.<br /> <br /> * Pyhäjärven sijainti on keskeinen Lounais-Suomea ajatellen ja sen varrella sijaitsee monia<br /> vehreitä ja monipuolisia paikkakuntia kuten Eura ja Säkylä. Säkylä on erittäin luonnonkaunis<br /> ja historiallinen paikkakunta harjuineen ja järvinäkymineen. Säkylän kunnasta merkittävä osa<br /> on juuri Pyhäjärvellä sijaitsevia Natura-alueita. Pyhäjärvi tarjoaa hyvät turismimahdolli-<br /> suudet lomanviettoon ja virkistäytymiseen Säkylässä ja Pöytyän Yläneellä. Järven pohjois-<br /> päässä sijaitsee teollisuuskeskus, Eura, joka saa vesivoimansa Pyhäjärveltä vetensä virtaa-<br /> vasta koskesta. Pyhäjärvi tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet myös Eurassa ja Hinnerjoella.<br /> <br /> Joten on monia perusteltuja syitä Pyhäjärven tittelille. Se olisi sen ansainnut.</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kanta-H%C3%A4meen_maakunta/Ehdotus:_Vanajavesi_(yhd.)_Kanta-H%C3%A4meen_ja_Pirkanmaan_yhteiseksi_maakuntaj%C3%A4rveksi&diff=280343 2011-03-26T12:36:31Z

<p>Baskeriboheemi: Uusi ketju: Ehdotus: Vanajavesi (yhd.) Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan yhteiseksi maakuntajärveksi</p> <hr /> <div>Ehdotukseni mukaisesti siis Vanajavesi laitettaisiin yhteiseksi hämäläismaakuntien, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan yhteiseksi nimikkojärveksi.<br /> <br /> Tätä voisi perustella siten, että sen sijainti on keskeinen ja merkittävä, se sijaitsee Sydän-Hämeessä keskellä kulttuuri- ja kansallismaisemia. Lähellä sijaitsee vanha kulttuurikeskus Hämeenlinna. Lisäksi Vanajaveden ympärillä on merkittäviä vanhoja pitäjiä, joilla on moninainen historia. Esimerkiksi Sääksmäellä ja Hattulassa sijaitsevat Suomen keskiaikaisista kivikirkoista vanhimpien joukossa olevat kaksi kirkkoa. Lisäksi järven ympärillä on luonnollisesti merkittävä Vanajaveden laakso. Vanajanselän poikki kulkee luode-kaakko-suuntaisesti vedenalainen harjujakso, joka yhtyy pohjoisosassa Sääksmäellä Ridonmäen soraharjuun sekä Rapolan linnavuoreen ja eteläosassa puolestaan Ruskeenkärkeen ja Parolan harjujaksoon, joka jatkuu aina Ahveniston-Hattelmalan harjujen kautta Janakkalaan, Hakoisten linnavuoreen. Vanajavesi on myös luonnonkaunis kulttuurimaisemien luoja ja valtakunnallisesti merkittävä Sääksmäen silta luo kauniin maisemasiluetin järven ylle. Rapolanharjulta, Sääksmäeltä avautuu hieno länsinäkymä Vanajavedelle, joka on yksi maakunnan merkittävimpiä kulttuurimaisemia. Järvimaisemaa koskeva C.P. Hällströmin maalaus on tehty Hauhon Vermasvuoresta. Järvi on siis myös kulttuurillisesti erittäin merkittävä, jolla voisi perustella kyseistä valintaa. Järvi kuuluu kesällä Suomen järvimatkailureitteihin, ja Vanajavedellä on vuosikaudet liikennöinyt Suomen Hopealinja.<br /> <br /> Järven laaksossa sijaitsee myös lukuisia vanhoja hämäläiskartanoita;<br /> <br /> * Voipaalan kartano (Sääksmäki)<br /> * Lahisten kartano (Sääksmäki)<br /> * Niemen kartano (Kalvola)<br /> * Vesunnin kartano (Hattula)<br /> * Lepaan kartano (Hattula, Tyrväntö)<br /> * Merven kartano (Hattula)<br /> * Lusin kartano (Hattula)<br /> * Ahlbackan kartano (Hattula)<br /> * Suontaan kartano (Hattula)<br /> * Katajiston kartano (Hämeenlinna, Aulanko) <br /> <br /> Lisäksi järven kasvillisuus ja eläimistö on moninainen. Vanajaveden matalikoissa kasvaa isosorsimo, joka on viime vuosisadan tulokaskasvi. Se on levinnyt rajusti kustantaen järviruo'on elintilaa. Lisäksi kynäjalava on yksi koko maassa harvinaisesti tavattava puulaji, jota esiintyy Vanajanselän länsi- ja koillisrannoilla. Yksi esiintymispaikka on Kalvolan Jalavaniemi, toinen Sääksmäen Kariniemi. Kyseisellä puulla on luonnonsuojelun ansiosta vakaa tila Vanajaveden rannikoilla. Myös yleisempää puuta, tervaleppää esiintyy poikkeavan runsaslukuisena Vanajaveden rannoilla.<br /> <br /> Järven linnusto ja eläimistö on myös varsin poikkeava moniin muihin järviin verrattuna. Alueella on pesinyt säännöllisesti harvinaisempia lajeja kuten harmaalokki, merilokki ja selkälokki. Lisäksi järvellä on melko säännöllisesti tavattu merikotkaa, merimetsoa ja räyskää, unohtamatta maakunnan nimikkolintua kalasääskeä! Lisäksi esiintyy melko usein satunnaisia muuttolintuja. Järven kalastoon kuuluu Suomen perinteisiä sisävesikaloja; kuhaa, lahnaa ja haukea. Lisäksi esimerkiksi Kärjenniemenselältä on saatu kirjolohia. Järveen on istutettu jonkin verran ankeriasta.<br /> <br /> Löytyy siis monia hyviä perusteluja Vanajavedelle tämän kunniallisen tittelin saamiseksi, joten eiköhän se sen ole ansainnutkin?</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Keski-Pohjanmaan_maakunta/Ehdotus:_Salamaj%C3%A4rvi_(14.454.1.006)_Keski-Pohjanmaan_maakuntaj%C3%A4rveksi&diff=279838 2011-03-25T14:20:45Z

<p>Baskeriboheemi: Uusi ketju: Ehdotus: Salamajärvi (14.454.1.006) Keski-Pohjanmaan maakuntajärveksi</p> <hr /> <div>Luonnonkaunis Salamajärvi sopisi erinomaisesti Keski-Pohjanmaan maakuntajärveksi koska se on niin ainutlaatuinen ja kertoo hyvin alueen luonnosta. Alueella sijaitsee myös nimensä mukainen kansallispuisto, joka kattaa kuntia yli maakuntarajojen. Salamajärvi on oiva esimerkki karusta, mutta hienosta ja puhtaasta rauhallisen Suomenselän vedenjakaja-alueen luonnosta. Salamajärven rannalla sijaitsee myös pieni, kaunis ja vehreä kylä, jonka nimi on siis myös Salamajärvi.<br /> <br /> Salamajärvi ansaitsisi tittelin omaleimaisuutensa ja erinomaisen luonnonsuojelun ansiosta saavutetun luonnontilan tähden.</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Satakunnan_maakunta/Maakunnan_helmi/vastaa&diff=279613 2011-03-24T14:13:04Z

<p>Baskeriboheemi: Vastaa Ehdotus: [[Pyhäjärvi (34.031.1.001)]]</p> <hr /> <div>Kannatetaan. Ehdottomasti erottuu edukseen muista järvistä ja on niistä ylivoimaisesti suurin. Varsinais-Suomi kärsii järvipulasta, joten eikö kannattaisi tehdä Pyhäjärvestä koko luonaissuomalainen Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteinen maakuntajärvi?</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Uudenmaan_maakunta/Ehdotus:_Tuusulanj%C3%A4rvi_(21.082.1.001)/vastaa_(2)&diff=279612 2011-03-24T14:07:24Z

<p>Baskeriboheemi: Vastaa Ehdotus: [[Tuusulanjärvi (21.082.1.001)]]</p> <hr /> <div>Kannatetaan myös. Tuusulanjärven historia ja keskeinen sijainti ovat oikeuttavia valintoja maakuntajärveksi. Samanvertaista saa Uudeltamaalta hakea. Järven pinta-ala ei ole kovin suuri, mutta maine sen korvaa moninkertaisesti! Lisäksi lähellä on monia nähtävyyksiä kuten taideyhteisö ja Ainola.</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Varsinais-Suomen_maakunta/Ehdotus_Varsinais-Suomen_maakuntaj%C3%A4rveksi:_S%C3%A4kyl%C3%A4n_Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi/vastaa&diff=279611 2011-03-24T13:51:33Z

<p>Baskeriboheemi: Vastaa Ehdotus: [[Pyhäjärvi (34.031.1.001)]]</p> <hr /> <div>Kannatetaan koska se on Lounais-Suomen keskeisin järvi ja erittäin puhdas. Sen vesi ja luonto on raikasta ja se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet virkistäytymiseen ranta-asukeille ja turismille. Se on myös melko suuri järvi ja kuulemma sen vastarantaa ei näe, katsoisi mistä vaan. Muita suuria järviä saa tältä alueelta hakea. Tästähän kannattaisi tehdä Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteinen maakuntajärvi koska merkittävä osa sijaitsee Satakunnan puolella, eikö vain?</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Etel%C3%A4-Pohjanmaan_maakunta/Ehdotus:_Lappaj%C3%A4rvi_(47.031.1.001)_-_J%C3%A4rviwiki/vastaa_(3)&diff=279610 2011-03-24T13:45:38Z

<p>Baskeriboheemi: Vastaa Ehdotus: [[Lappajärvi (47.031.1.001)]]</p> <hr /> <div>Kyllä, ehdottomasti Lappajärvi. Lappajärven vertaista järveä saa hakea koko maasta. Se on syntyhistoriansa ansiosta erikoinen ja luonnolliselta pohjaltaan ainutlaatuinen. Se on myös kirkasvetinen ja melko iso järvi Etelä-Pohjanmaan mittakaavassa, joten kilpailijoita ei varmaankaan esiinny? Kannatetaan!</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Pohjois-Pohjanmaan_maakunta/Yli-Kitka/vastaa_(2)&diff=279607 2011-03-24T13:36:14Z

<p>Baskeriboheemi: Vastaa Ehdotus: [[Yli-Kitka (73.025.1.001)]]</p> <hr /> <div>Täältäkin siunaus Yli-Kitkalle! Pohjois-Pohjanmaa on melko &quot;kuivaa&quot; seutua ja tällaisia järviä saa sieltä oikein hakemalla hakea. Yli-Kitka on verraton esimerkki Kuusamon monimuotoisesta luonnosta ja erämaisesta raikkaudesta. Yli-Kitka tarjoaa paljon silmänruokaa, varsinkin Riisitunturin huipulta sen länsirannalta ihailtuna. Ehdoton ykkösjärvi!</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Pohjois-Karjalan_maakunta/Ehdotus:_Pielinen_(04.411.1.001)/vastaa_(3)&diff=279606 2011-03-24T13:33:02Z

<p>Baskeriboheemi: Vastaa Ehdotus: [[Pielinen (04.411.1.001)]]</p> <hr /> <div>No totta kai Pielinen. Kun tämä juttu tuli eilen SuomiExpressistä televisiosta ja näytettiin Pielistä, tuli mieleen, että no Pohjois-Karjalassa valinta on kiistattomasti Pielinen. Se on maakunnan suurin järvi, mutta sen varrella sijaitsee myös Kolin kansallispuisto, joka on merkittävä. Sen saaristo ja puhdasvetisyys on myös merkittävää. Se on paikallisen vesistön kunniakas keskusjärvi, joka olisi tittelinsä ansainnut.</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Etel%C3%A4-Savon_maakunta/Ehdotus:_Pihlajavesi_(Saimaa)_Etel%C3%A4-Savon_maakuntaj%C3%A4rveksi&diff=279603 2011-03-24T13:27:03Z

<p>Baskeriboheemi: Uusi ketju: Ehdotus: Pihlajavesi (Saimaa) Etelä-Savon maakuntajärveksi</p> <hr /> <div>Koska järvellä on voimakas merkitys vesistöllisesti, se on Etelä-Savon keskeisempiä selkiä ja merkittävä osa Saimaata. Sen varrella sijaitsee luonnonkaunis ja kulttuuririkas Savonlinnan kaupunki, jossa sijaitsee muun muassa kansallismaisemaksi nostettu Olavinlinnan ympäristö ja Kyrönsalmi. Järvellä on myös kauniita saaria, jotka luovat Pihlajavedelle sen ominaisen siluettinsa. Pihlajaveden eläimistö on myös rikasta ja tarkasti suojeltua. Pihlajavesi on oikeastaan ylivoimainen valinta Etelä-Savon maakuntajärveksi sen omaleimaisuuden ja kauneuden vuoksi! Lisäksi se on valtakunnallisesti merkittävä ja puhdas vesistö.</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Lapin_maakunta/Ehdotus_:_Inarij%C3%A4rvi_(71.111.1.001)/vastaa&diff=279601 2011-03-24T13:13:17Z

<p>Baskeriboheemi: Vastaa Ehdotus: [[Inarijärvi (71.111.1.001)]]</p> <hr /> <div>Inarijärvi on maakunnan suurin ja syvin järvi sekä biologisesti ja luonnontilaltaan arvokas järvi. Se on valtakunnallisestikin merkittävä ja arvostettu ja se kertoo hyvin Lapin karusta luonnosta. Lisäksi Nelostie seuraa hienosti sen läntistä rantaviivaa aukaisten matkailuun huikeita maisemia. Inarijärvi on ehdottomasti Lapin pioneeri, kannatetaan!<br /> <br /> Muita hyviä vaihtoehtoja olisivat vesistöllisesti Kemijärvi ja biologisesti Kitkajärvet. Mutta Kitkasta osa merkittävä osa kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, Kuusamoon ja Kemijärvi ei ole luonnontilaltaan ja valtakunnallisesti läheskään yhtä merkittävä kuin Inarijärvi, joka on siis ehdoton ykkönen!</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kanta-H%C3%A4meen_maakunta/Ehdotukseni_maakuntaj%C3%A4rveksi_on_Vanajavesi/vastaa_(2)&diff=279596 2011-03-24T12:59:54Z

<p>Baskeriboheemi: Vastaa Ehdotus: [[Vanajavesi (yhd.)]]</p> <hr /> <div>Ehdottomasti samaa mieltä! Ehdotan vielä, että siitä tulisi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteinen maakuntajärvi, koska sillä on myös Pirkanmaan puolella merkittävää vaikutusta Valkeakosken ja Akaan alueilla. On sen verran kulttuurillisesti, biologisesti ja kauneudellisesti hieno järvi, että ansaitsisi todella kyseisen kunniakkaan arvonimen :)</div>

Baskeriboheemi https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Pirkanmaan_maakunta/Ehdotus:_Vanajavesi_Pirkanmaan_ja_Kanta-H%C3%A4meen_yhteiseksi_maakuntaj%C3%A4rveksi&diff=279595 2011-03-24T12:44:35Z

<p>Baskeriboheemi: Uusi ketju: Ehdotus: Vanajavesi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteiseksi maakuntajärveksi</p> <hr /> <div>Ehdotukseni mukaisesti siis Vanajavesi laitettaisiin yhteiseksi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntajärveksi.<br /> <br /> Tätä voisi perustella siten, että sen sijainti on keskeinen ja merkittävä, se sijaitsee Sydän-Hämeessä keskellä kulttuuri- ja kansallismaisemia. Lähellä sijaitsee vanha kulttuurikeskus Hämeenlinna. Lisäksi Vanajaveden ympärillä on merkittäviä vanhoja pitäjiä, joilla on moninainen historia. Esimerkiksi Sääksmäellä ja Hattulassa sijaitsevat Suomen keskiaikaisista kivikirkoista vanhimpien joukossa olevat kaksi kirkkoa. Lisäksi järven ympärillä on luonnollisesti merkittävä Vanajaveden laakso. Vanajanselän poikki kulkee luode-kaakko-suuntaisesti vedenalainen harjujakso, joka yhtyy pohjoisosassa Sääksmäellä Ridonmäen soraharjuun sekä Rapolan linnavuoreen ja eteläosassa puolestaan Ruskeenkärkeen ja Parolan harjujaksoon, joka jatkuu aina Ahveniston-Hattelmalan harjujen kautta Janakkalaan, Hakoisten linnavuoreen. Vanajavesi on myös luonnonkaunis kulttuurimaisemien luoja ja valtakunnallisesti merkittävä Sääksmäen silta luo kauniin maisemasiluetin järven ylle. Rapolanharjulta, Sääksmäeltä avautuu hieno länsinäkymä Vanajavedelle, joka on yksi maakunnan merkittävimpiä kulttuurimaisemia. Järvimaisemaa koskeva C.P. Hällströmin maalaus on tehty Hauhon Vermasvuoresta. Järvi on siis myös kulttuurillisesti erittäin merkittävä, jolla voisi perustella kyseistä valintaa. Järvi kuuluu kesällä Suomen järvimatkailureitteihin, ja Vanajavedellä on vuosikaudet liikennöinyt Suomen Hopealinja.<br /> <br /> Järven laaksossa sijaitsee myös lukuisia vanhoja hämäläiskartanoita;<br /> <br /> * Voipaalan kartano (Sääksmäki)<br /> * Lahisten kartano (Sääksmäki)<br /> * Niemen kartano (Kalvola)<br /> * Vesunnin kartano (Hattula)<br /> * Lepaan kartano (Hattula, Tyrväntö)<br /> * Merven kartano (Hattula)<br /> * Lusin kartano (Hattula)<br /> * Ahlbackan kartano (Hattula)<br /> * Suontaan kartano (Hattula)<br /> * Katajiston kartano (Hämeenlinna, Aulanko)<br /> <br /> Lisäksi järven kasvillisuus ja eläimistö on moninainen. Vanajaveden matalikoissa kasvaa isosorsimo, joka on viime vuosisadan tulokaskasvi. Se on levinnyt rajusti kustantaen järviruo'on elintilaa. Lisäksi kynäjalava on yksi koko maassa harvinaisesti tavattava puulaji, jota esiintyy Vanajanselän länsi- ja koillisrannoilla. Yksi esiintymispaikka on Kalvolan Jalavaniemi, toinen Sääksmäen Kariniemi. Kyseisellä puulla on luonnonsuojelun ansiosta vakaa tila Vanajaveden rannikoilla. Myös yleisempää puuta, tervaleppää esiintyy poikkeavan runsaslukuisena Vanajaveden rannoilla.<br /> <br /> Järven linnusto ja eläimistö on myös varsin poikkeava moniin muihin järviin verrattuna. Alueella on pesinyt säännöllisesti harvinaisempia lajeja kuten harmaalokki, merilokki ja selkälokki. Lisäksi järvellä on melko säännöllisesti tavattu merikotkaa, merimetsoa ja räyskää. Lisäksi esiintyy melko usein satunnaisia muuttolintuja. Järven kalastoon kuuluu Suomen perinteisiä sisävesikaloja; kuhaa, lahnaa ja haukea. Lisäksi esimerkiksi Kärjenniemenselältä on saatu kirjolohia. Järveen on istutettu jonkin verran ankeriasta.<br /> <br /> Löytyy siis monia hyviä perusteluja Vanajavedelle tämän kunniallisen tittelin saamiseksi, joten eiköhän se sen ole ansainnutkin?</div>

Baskeriboheemi