https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Diarisid 2026-05-10T10:46:44Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=829568 2019-11-04T06:02:05Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{ObsICE<br /> |Date=2016-11-04<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Ohut kerros jäätä kauttaaltaan<br /> |Lat=61.489294746821<br /> |Lon=23.791154250377<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Tags=<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016-11-03<br /> |ICEcat=1<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Tags=<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016/11/28<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=08:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätynyt viime viikon lopun aikana. Aikaisemmin muodostuneet jäät sulivat lähes kokonaan pari viikkoa sitten.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=-<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/03/27<br /> |ICEcat=4<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Pääasiassa jäässä, paikoin avovettä näkyvissä<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=-<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/04/10<br /> |ICEcat=5<br /> |toArchive=N<br /> |Time=7:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätä vielä rannoilla ja yhtenäistä jääaluetta on vielä keskivaiheilla. Järven itäosissa on yhtenäisempää jäätä.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=-<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/12/06<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Havaittu pysyvä jääkansi 7.12.2017, mutta jää on todennäköisesti muodostunut päivää aikaisemmin.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=Diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=29.10.2018<br /> |ICEcat=3<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=cm<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Sulanee saman viikon aikana.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=Diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=04.11.2019<br /> |ICEcat=3<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=cm<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Koko järvi jäässä/riitteessä<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=Diarisid<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=<br /> |Nimi=<br /> |Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724<br /> |KoordPohj=<br /> |KoordIta=<br /> |Zoom=<br /> |Base=<br /> |WKT=<br /> |Kunta=<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |Muni=Tampere<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Diarisid&diff=791656 2018-11-28T11:57:36Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div><br /> <br /> [[Näsijärvi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Vanajavesi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)]]<br /> <br /> [[Iso-Kulovesi]]<br /> <br /> [[Kyrösjärvi (35.521.1.001)]]<br /> <br /> [[Mahnalanselkä - Kirkkojärvi (35.511.1.001)]]<br /> <br /> [[Iso-Längelmävesi]], [[Mallasvesi (35.711.1.001)|Mallasvesi]]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=789274 2018-10-29T06:06:37Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{ObsICE<br /> |Date=2016-11-04<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Ohut kerros jäätä kauttaaltaan<br /> |Lat=61.489294746821<br /> |Lon=23.791154250377<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Tags=<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016-11-03<br /> |ICEcat=1<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Tags=<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016/11/28<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=08:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätynyt viime viikon lopun aikana. Aikaisemmin muodostuneet jäät sulivat lähes kokonaan pari viikkoa sitten.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=-<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/03/27<br /> |ICEcat=4<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Pääasiassa jäässä, paikoin avovettä näkyvissä<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=-<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/04/10<br /> |ICEcat=5<br /> |toArchive=N<br /> |Time=7:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätä vielä rannoilla ja yhtenäistä jääaluetta on vielä keskivaiheilla. Järven itäosissa on yhtenäisempää jäätä.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=-<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/12/06<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Havaittu pysyvä jääkansi 7.12.2017, mutta jää on todennäköisesti muodostunut päivää aikaisemmin.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=Diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=29.10.2018<br /> |ICEcat=3<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=cm<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Sulanee saman viikon aikana.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=Diarisid<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=<br /> |Nimi=<br /> |Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724<br /> |KoordPohj=<br /> |KoordIta=<br /> |Zoom=<br /> |Base=<br /> |WKT=<br /> |Kunta=<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |Muni=Tampere<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mallasvesi_(35.711.1.001)&diff=771455 2018-07-17T11:10:39Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Mallasvesi on Kokemäenjoen vesistön järvi Valkeakosken itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Pinta-ala on 55,7 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 72. Keskisyvyys on 6,8 metriä ja suurin syvyys 33 metriä. Mallasveden suurimmat saaret ovat Hausalo (94 ha) ja Karhunsalo (37 ha). Hausaloon on tieyhteys.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 4450 km², josta vettä 18,7 %. Mallasveden lähivaluma-alueesta (140 km²) hieman alle puolet on metsää ja noin 10 % peltoa. Suurin osa alueesta on moreenia, mutta pääasiallisesti pellot on perustettu savimaalle. Järven itä- ja länsipuolilla sijaitsee kaksi isoa kaupunkikeskusta: Pälkäne ja Valkeakoski. Lisäksi alueella on runsaasti haja-asutusta. Aivan rantaviivan tuntumassa on paljon loma-asutusta kun taas vakituiset asunnot ovat hieman kauempana. Myös saarilla on vapaa-ajan asutusta. <br /> <br /> Pääosa tulovirtaamasta on peräisin [[Roineen_alue_(35.713)|Roineen valuma-alueelta]] (2367 km²) ja [[Hauhon_alue_(35.77)|Hauhon]] reitiltä (1702 km²), Mallasveteen laskee myös [[Pälkäneveden_alue_(35.714)|Pälkäneveden alue]] (237 km²). Mallasveden vedet laskevat Valkeakosken kautta Vanajaveteen. <br /> <br /> Mallasvesi on osa [[Iso-Längelmävesi|Iso-Längelmävettä]]. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään alueen järvet, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Mallasveden vedenkorkeutta on mitattu Apian asteikolla vuodesta 1896. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 84,13 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 65 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 85,38 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+ 83,50 m (maaliskuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 188 cm.<br /> <br /> Valkeakosken voimalaitoksen rakenteet mahdollistaisivat säännöstelyn, mutta voimassa olevan luvan mukaisesti Mallasvedestä juoksutettavan vesimäärän tulee noudattaa luontaista purkautumiskäyrää. Käyrä perustuu 1900-luvun alkupuolella tehtyihin mittauksiin. Käytännössä luvan noudattamisesta seuraa Valkeakosken yläpuolisen alueen vedenkorkeuksien vaihtelua luonnonrytmiä mukaillen. Lupa mahdollistaa kuitenkin juoksutuksen pienentämisen, kun vedenkorkeus uhkaa laskea vedenkorkeuden N2000 + 84,13 m alapuolelle. Tätä poikkeamismahdollisuutta on jouduttu käyttämään 2000-luvulla lähes joka vuosi.<br /> <br /> Mallasveden menovirtaamia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1956 lähtien. Keskivirtaama on ollut 35 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s, keskiylivirtaama 67 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ja keskialivirtaama 15,5 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Koko jakson suurin virtaama on ollut 109 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (toukokuussa 1977) ja pienin virtaama 3,0 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (vuosina 1956-61).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Mallasvesi on lievästi rehevä järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Sekä klorofyllin että fosforin pitoisuudet ovat pääasiallisesti pysyneet tavoitearvojen alapuolella (1990-2014). Pieniä ylityksiä on esiintynyt ainoastaan muutamana kesänä. Järven lahtialueet ovat kuitenkin pääallasta rehevämpiä. Ulvajanlahden keskiarvollinen fosforipitoisuus kasvukautena 2013 oli 31 μg/l ja klorofyllipitoisuus 12 μg/l. Suolahden keskiarvollinen fosforipitoisuus kasvukautena 2014 oli 32 μg/l ja klorofyllipitoisuus 16 μg/l. Molemmat lahtialueet ovat rehevyysluokitukseltaan reheviä. Mallasveden syvänteen (31 m) pohjanläheisessä vedessä esiintyy happikatoa loppukesällä ennen vesien viilentymistä sekä lopputalvella ennen jäiden lähtöä. Järven vedenlaatu on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä ja Mallasvesi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. <br /> <br /> [[Tiedosto:Mallasvesi,_1.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Kokonaisfosfoforin pitoisuus(μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Mallasveden pääaltaalla ja Ulvajanlahdella kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Mallasvesi on tyypitelty suureksi vähähumuksiseksi järveksi (SVh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 18 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> [[Tiedosto:Mallasvesi,_2.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Mallasveden pääaltaalla ja Ulvajanlahdella kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Mallasvesi on tyypitelty suureksi vähähumuksiseksi järveksi (SVh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 7 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Mallasveden Tyrynlahti toimii Valkeakosken kaupungin vedenottoalueena. Vettä otetaan keskimäärin 60 000 m³/vrk. Puhdistettua pintavettä toimitetaan Valkeakosken ja Akaan kaupungeille sekä osin Lempäälän ja Vesilahden asukkaille.<br /> <br /> Mallasvedellä sijaitsee kaksi EU-uimarantaa:<br /> * Apia<br /> * Pakanranta<br /> <br /> Keiniänranta kuuluu Natura 2000 -verkostoon.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Keinianranta(6042) Natura 2000 -verkosto: Keiniänranta]<br /> * [http://www.rmpkalastusalue.fi/mallasvesi Mallasvesi]<br /> * [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mallasvesi Wikipedia: Mallasvesi]<br /> * [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Juoksutukset_erityistilanteissa/Mallasveden_juoksutukset(42744) Mallasveden juoksutukset]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=749025 2017-12-13T14:39:47Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{ObsICE<br /> |Date=2016-11-04<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Ohut kerros jäätä kauttaaltaan<br /> |Lat=61.489294746821<br /> |Lon=23.791154250377<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Tags=<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016-11-03<br /> |ICEcat=1<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Tags=<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016/11/28<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=08:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätynyt viime viikon lopun aikana. Aikaisemmin muodostuneet jäät sulivat lähes kokonaan pari viikkoa sitten.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=-<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/03/27<br /> |ICEcat=4<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Pääasiassa jäässä, paikoin avovettä näkyvissä<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=-<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/04/10<br /> |ICEcat=5<br /> |toArchive=N<br /> |Time=7:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätä vielä rannoilla ja yhtenäistä jääaluetta on vielä keskivaiheilla. Järven itäosissa on yhtenäisempää jäätä.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=-<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/12/06<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Havaittu pysyvä jääkansi 7.12.2017, mutta jää on todennäköisesti muodostunut päivää aikaisemmin.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=Diarisid<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=<br /> |Nimi=<br /> |Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724<br /> |KoordPohj=<br /> |KoordIta=<br /> |Zoom=<br /> |Base=<br /> |WKT=<br /> |Kunta=<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |Muni=Tampere<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=697372 2017-04-10T05:31:50Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{ObsICE<br /> |Date=2016-11-04<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Ohut kerros jäätä kauttaaltaan<br /> |Lat=61.489294746821<br /> |Lon=23.791154250377<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Tags=<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016-11-03<br /> |ICEcat=1<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Tags=<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016/11/28<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=08:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätynyt viime viikon lopun aikana. Aikaisemmin muodostuneet jäät sulivat lähes kokonaan pari viikkoa sitten.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/03/27<br /> |ICEcat=4<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Pääasiassa jäässä, paikoin avovettä näkyvissä<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/04/10<br /> |ICEcat=5<br /> |toArchive=N<br /> |Time=7:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätä vielä rannoilla ja yhtenäistä jääaluetta on vielä keskivaiheilla. Järven itäosissa on yhtenäisempää jäätä.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=<br /> |Nimi=<br /> |Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724<br /> |KoordPohj=<br /> |KoordIta=<br /> |Zoom=<br /> |Base=<br /> |WKT=<br /> |Kunta=<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |Muni=Tampere<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=697371 2017-04-10T05:27:36Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{ObsICE<br /> |Date=2016-11-04<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Ohut kerros jäätä kauttaaltaan<br /> |Lat=61.489294746821<br /> |Lon=23.791154250377<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Tags=<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016-11-03<br /> |ICEcat=1<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Tags=<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016/11/28<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=08:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätynyt viime viikon lopun aikana. Aikaisemmin muodostuneet jäät sulivat lähes kokonaan pari viikkoa sitten.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/03/27<br /> |ICEcat=4<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Pääasiassa jäässä, paikoin avovettä näkyvissä<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/04/10<br /> |ICEcat=5<br /> |toArchive=N<br /> |Time=7:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=<br /> |Nimi=<br /> |Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724<br /> |KoordPohj=<br /> |KoordIta=<br /> |Zoom=<br /> |Base=<br /> |WKT=<br /> |Kunta=<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |Muni=Tampere<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_laskupaikka&diff=695269 2017-03-29T09:54:09Z

<p>Diarisid: Diarisid siirsi sivun Iidesjärvi (35.214.1.001)/Iidesjärven laskupaikka uudelle nimelle Iidesjärvi (35.214.1.001)/Iidesjärven luusua: Nimi muutettu</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Iidesjärvi (35.214.1.001)/Iidesjärven luusua]]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=695268 2017-03-29T09:54:05Z

<p>Diarisid: Diarisid siirsi sivun Iidesjärvi (35.214.1.001)/Iidesjärven laskupaikka uudelle nimelle Iidesjärvi (35.214.1.001)/Iidesjärven luusua: Nimi muutettu</p> <hr /> <div>{{ObsICE<br /> |Date=2016-11-04<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Ohut kerros jäätä kauttaaltaan<br /> |Lat=61.489294746821<br /> |Lon=23.791154250377<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016-11-03<br /> |ICEcat=1<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016/11/28<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=08:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätynyt viime viikon lopun aikana. Aikaisemmin muodostuneet jäät sulivat lähes kokonaan pari viikkoa sitten.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/03/27<br /> |ICEcat=4<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Pääasiassa jäässä, paikoin avovettä näkyvissä<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=<br /> |Nimi=<br /> |Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724<br /> |KoordPohj=<br /> |KoordIta=<br /> |Zoom=<br /> |Base=<br /> |WKT=<br /> |Kunta=<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |Muni=Tampere<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=695077 2017-03-27T05:16:58Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{ObsICE<br /> |Date=2016-11-04<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Ohut kerros jäätä kauttaaltaan<br /> |Lat=61.489294746821<br /> |Lon=23.791154250377<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016-11-03<br /> |ICEcat=1<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016/11/28<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=08:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätynyt viime viikon lopun aikana. Aikaisemmin muodostuneet jäät sulivat lähes kokonaan pari viikkoa sitten.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2017/03/27<br /> |ICEcat=4<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Pääasiassa jäässä, paikoin avovettä näkyvissä<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=<br /> |Nimi=<br /> |Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724<br /> |KoordPohj=<br /> |KoordIta=<br /> |Zoom=<br /> |Base=<br /> |WKT=<br /> |Kunta=<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |Muni=Tampere<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=695074 2017-03-27T04:42:28Z

<p>Diarisid: Havaintolähetti</p> <hr /> <div>{{ObsICE|Lat=61.489294746821|Lon=23.791154250377|Muni=Tampere|Date=2017-03-27|Time=07:20|toArchive=m|Seuranta=Talviseuranta|User=diarisid|ICEcat=1|Img=|AddInfo=Pääsääntöisesti jäässä, ensimmäiset avovesipaikat näkyvissä|Source=TL}}{{ObsICE<br /> |Date=2016-11-04<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Ohut kerros jäätä kauttaaltaan<br /> |Lat=61.489294746821<br /> |Lon=23.791154250377<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016-11-03<br /> |ICEcat=1<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016/11/28<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=08:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätynyt viime viikon lopun aikana. Aikaisemmin muodostuneet jäät sulivat lähes kokonaan pari viikkoa sitten.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=<br /> |Nimi=<br /> |Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724<br /> |KoordPohj=<br /> |KoordIta=<br /> |Zoom=<br /> |Base=<br /> |WKT=<br /> |Kunta=<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |Muni=Tampere<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=689842 2016-11-28T06:04:35Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{ObsICE<br /> |Date=2016-11-04<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Ohut kerros jäätä kauttaaltaan<br /> |Lat=61.489294746821<br /> |Lon=23.791154250377<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016-11-03<br /> |ICEcat=1<br /> |toArchive=N<br /> |Time=07:30<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |WKT=<br /> |Muni=Tampere<br /> |Source=HL<br /> |Seuranta=<br /> |User=diarisid<br /> }}<br /> {{ObsICE<br /> |Date=2016/11/28<br /> |ICEcat=2<br /> |toArchive=N<br /> |Time=08:00<br /> |ICEval=<br /> |ICEunit=<br /> |Img=<br /> |AddInfo=Jäätynyt viime viikon lopun aikana. Aikaisemmin muodostuneet jäät sulivat lähes kokonaan pari viikkoa sitten.<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=<br /> |Nimi=<br /> |Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724<br /> |KoordPohj=<br /> |KoordIta=<br /> |Zoom=<br /> |Base=<br /> |WKT=<br /> |Kunta=<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> |Lat=61.48929474682149<br /> |Lon=23.791154250376724<br /> |Muni=Tampere<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyr%C3%B6sj%C3%A4rvi_(35.521.1.001)&diff=689687 2016-11-25T12:23:40Z

<p>Diarisid: Lisätty linkki</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).<br /> <br /> Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).<br /> <br /> ==Vedenkorkeus, virtaama ja säännöstely==<br /> Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Vuonna 2009 Korkein hallinto-oikeus määräsi, että voimalaitoksen tulee juoksuttaa jatkuvasti minimivirtaama. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu. <br /> <br /> Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella, ja luvanhaltijana on Kyröskosken Voima Oy. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.<br /> Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa. <br /> <br /> Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !| || Säännöstelty ajanjakso 1987−2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906−1920<br /> |-<br /> |Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 28 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ||<br /> |-<br /> |Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama || 0 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ||<br /> |-<br /> |Kyrösjärven suurin lähtövirtaama || 122 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ||<br /> |-<br /> |Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 83,04 m || NN + 83,16 m<br /> |-<br /> |Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.−31.8.) || NN + 83,13 m || NN+ 83,27 m<br /> |-<br /> |Kyrösjärven alin vedenkorkeus || NN + 82,29 m || NN + 82,29 m<br /> |-<br /> |Kyrösjärven ylin vedenkorkeus || NN + 84,45 m || NN + 84,84 m<br /> |-<br /> |Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,19 m || 1,69 m<br /> |-<br /> |Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 0,77 m (v. 2007) || 1,11 m (v. 1917)<br /> |-<br /> |Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 1,98 m (v. 1988) || 2,33 m (v. 1920)<br /> |}<br /> <br /> ==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==<br /> Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962−1991. Havainnot tehtiin jopa aamu klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5 °C, heinäkuussa 17,5 °C ja elokuussa 17,0 °C.<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961−1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järven ekologinen luokitus on hyvä, mutta Kelminselän ja Kovelahden alueet on erikseen luokiteltu luokkaan tyydyttävä. Kyrösjärvi kuuluu rehevyysluokkaan lievästi rehevä. Kelminselän ja Isoselän välissä, lähellä uimarantoja olevan Kaaresniemen klorofyllin sekä fosforin pitoisuudet ovat hyvästä ekologisesta tilasta kertovien arvojen sisällä (1990-2014). Sen sijaan lahtialueet ovat muuta järveä rehevämpiä, sillä niissä veden vaihtuvuus on hitaampaa. Uuraslahti on kapea lahti järven länsipuolella eikä siihen laske muita vesistöjä. Heittolanlahti sen sijaan sijaitsee järven itäpuolella ja siihen laskee Leppäsjärvi sekä Vähäjärvi. Uuraslahti on selvästi muita alueita rehevämpi: klorofyllin pitoisuus on koko 2000-luvun ollut tavoitellun rajan (20 μg/l) yläpuolella ja vuonna 1996 siellä havaittiin hyvin voimakas levän massaesiintymä. Heittolanlahdessa klorofyllin ja fosforin pitoisuudet ovat vain hieman Kaaresniemen arvoja korkeampia. <br /> <br /> Happivajetta (alle 5 mg/l) esiintyy pohjanläheisessä vedessä koko järven alueella keväällä ennen jäiden lähtöä sekä loppukesällä ennen vesien jäähtymistä. Paikoitellen esiintyy myös täydellistä happikatoa (0 mg/l). Etenkin Uuraslahdessa happikatoa esiintyy säännöllisesti talvella ja kesällä.<br /> <br /> [[Tiedosto:Kyrösjärvi,_2.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kankarinjärven Uuraslahdessa (10 m), Heittolanlahdes-sa (14 m) ja Kelminselän Kaaresniemessä (19 m) kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kyrösjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> <br /> [[Tiedosto:Kyrösjärvi.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Kokonaisfosforin pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kankarinjärven Uuraslahdessa (10 m), Heittolanlahdessa (14 m) ja Kelminselän Kaaresniemessä (19 m) kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kyrösjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 45 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:<br /> <br /> &quot;Hämehes on Hälläpyörä,<br /> Kaatrakoski Karjalassa,<br /> ei oo Vuoksen voittanutta,<br /> yli käynyttä Imatran.&quot;<br /> <br /> [Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]<br /> <br /> ==Maakuntajärvi==<br /> '''Perustelut:'''&lt;br /&gt;<br /> 1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, &quot;leppeä&quot; järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla <br /> &lt;br /&gt;<br /> 2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä. <br /> &lt;br /&gt;<br /> 3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * Kyrösjärven kalastusalue http://www.kyrosjarven.fi/</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=687328 2016-11-04T06:23:16Z

<p>Diarisid: Havaintolähetti</p> <hr /> <div>{{ObsICE|Lat=61.489294746821|Lon=23.791154250377|Muni=Tampere|Date=2016-11-04|Time=07:30|toArchive=m|User=diarisid|ICEcat=2|ICEval=|ICEunit=cm|Source=HL|Img=|AddInfo=Ohut kerros jäätä kauttaaltaan}}{{ObsICE|Lat=61.48929474682149|Lon=23.791154250376724|Muni=Tampere|Date=2016-11-03|Time=07:30|toArchive=m|User=diarisid|ICEcat=1|ICEval=|ICEunit=cm|Source=HL|Img=|AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla}}{{Paikka|Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724|Lat=61.48929474682149|Lon=23.791154250376724|Muni=Tampere}}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iidesj%C3%A4rvi_(35.214.1.001)/Iidesj%C3%A4rven_luusua&diff=687239 2016-11-03T10:18:57Z

<p>Diarisid: Havaintolähetti</p> <hr /> <div>{{ObsICE|Lat=61.48929474682149|Lon=23.791154250376724|Muni=Tampere|Date=2016-11-03|Time=07:30|toArchive=m|User=diarisid|ICEcat=1|ICEval=|ICEunit=cm|Source=HL|Img=|AddInfo=Rannoilla oli 3.11. riitettä ainakin aamulla}}{{Paikka|Koordinaatit=61.48929474682149, 23.791154250376724|Lat=61.48929474682149|Lon=23.791154250376724|Muni=Tampere}}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mallasvesi_(35.711.1.001)&diff=666931 2016-07-12T05:17:23Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Mallasvesi on Kokemäenjoen vesistön järvi Valkeakosken itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Pinta-ala on 55,7 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 72. Keskisyvyys on 6,8 metriä ja suurin syvyys 33 metriä. Mallasveden suurimmat saaret ovat Hausalo (94 ha) ja Karhunsalo (37 ha). Edelliseen on tieyhteys.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 4450 km², josta vettä 18,7 %. Mallasveden lähivaluma-alueesta (140 km²) hieman alle puolet on metsää ja noin 10 % peltoa. Suurin osa alueesta on moreenia, mutta pääasiallisesti pellot on perustettu savimaalle. Järven itä- ja länsipuolilla sijaitsee kaksi isoa kaupunkikeskusta: Pälkäne ja Valkeakoski. Lisäksi alueella on runsaasti haja-asutusta. Aivan rantaviivan tuntumassa on paljon loma-asutusta kun taas vakituiset asunnot ovat hieman kauempana. Myös saarilla on vapaa-ajan asutusta. <br /> <br /> Pääosa tulovirtaamasta on peräisin [[Roineen_alue_(35.713)|Roineen valuma-alueelta]] (2367 km²) ja [[Hauhon_alue_(35.77)|Hauhon]] reitiltä (1702 km²), Mallasveteen laskee myös [[Pälkäneveden_alue_(35.714)|Pälkäneveden alue]] (237 km²). Mallasveden vedet laskevat Valkeakosken kautta Vanajaveteen. <br /> <br /> Mallasvesi on osa [[Iso-Längelmävesi|Iso-Längelmävettä]]. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään alueen järvet, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Mallasveden vedenkorkeutta on mitattu Apian asteikolla vuodesta 1896. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 84,13 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 65 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 85,38 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+ 83,50 m (maaliskuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 188 cm.<br /> <br /> Valkeakosken voimalaitoksen rakenteet mahdollistaisivat säännöstelyn, mutta voimassa olevan luvan mukaisesti Mallasvedestä juoksutettavan vesimäärän tulee noudattaa luontaista purkautumiskäyrää. Käyrä perustuu 1900-luvun alkupuolella tehtyihin mittauksiin. Käytännössä luvan noudattamisesta seuraa Valkeakosken yläpuolisen alueen vedenkorkeuksien vaihtelua luonnonrytmiä mukaillen. Lupa mahdollistaa kuitenkin juoksutuksen pienentämisen, kun vedenkorkeus uhkaa laskea vedenkorkeuden N2000 + 84,13 m alapuolelle. Tätä poikkeamismahdollisuutta on joudutta käyttäämään 2000-luvulla lähes joka vuosi.<br /> <br /> Mallasveden menovirtaamia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1956 lähtien. Keskivirtaama on ollut 35 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s, keskiylivirtaama 67 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ja keskialivirtaama 15,5 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Koko jakson suurin virtaama on ollut 109 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (toukokuussa 1977) ja pienin virtaama 3,0 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (vuosina 1956-61).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Mallasvesi on lievästi rehevä järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Sekä klorofyllin että fosforin pitoisuudet ovat pääasiallisesti pysyneet tavoitearvojen alapuolella (1990-2014). Pieniä ylityksiä on esiintynyt ainoastaan muutamana kesänä. Järven lahtialueet ovat kuitenkin pääallasta rehevämpiä. Ulvajanlahden keskiarvollinen fosforipitoisuus kasvukautena 2013 oli 31 μg/l ja klorofyllipitoisuus 12 μg/l. Suolahden keskiarvollinen fosforipitoisuus kasvukautena 2014 oli 32 μg/l ja klorofyllipitoisuus 16 μg/l. Molemmat lahtialueet ovat rehevyysluokitukseltaan reheviä. Mallasveden syvänteen (31 m) pohjanläheisessä vedessä esiintyy happikatoa loppukesällä ennen vesien viilentymistä sekä lopputalvella ennen jäiden lähtöä. Järven vedenlaatu on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä ja Mallasvesi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. <br /> <br /> [[Tiedosto:Mallasvesi,_1.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Kokonaisfosfoforin pitoisuus(μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Mallasveden pääaltaalla ja Ulvajanlahdella kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Mallasvesi on tyypitelty suureksi vähähumuksiseksi järveksi (SVh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 18 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> [[Tiedosto:Mallasvesi,_2.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Mallasveden pääaltaalla ja Ulvajanlahdella kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Mallasvesi on tyypitelty suureksi vähähumuksiseksi järveksi (SVh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 7 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Mallasveden Tyrynlahti toimii Valkeakosken kaupungin vedenottoalueena. Vettä otetaan keskimäärin 60 000 m³/vrk. Puhdistettua pintavettä toimitetaan Valkeakosken ja Akaan kaupungeille sekä osin Lempäälän ja Vesilahden asukkaille.<br /> <br /> Mallasvedellä sijaitsee kaksi EU-uimarantaa:<br /> * Apia<br /> * Pakanranta<br /> <br /> Keiniänranta kuuluu Natura 2000 -verkostoon.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Keinianranta(6042) Natura 2000 -verkosto: Keiniänranta]<br /> * [http://www.rmpkalastusalue.fi/mallasvesi Mallasvesi]<br /> * [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mallasvesi Wikipedia: Mallasvesi]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vanajavesi_(yhd.)&diff=666319 2016-07-08T12:50:39Z

<p>Diarisid: Uusi linkki</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottavat läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, Lepaanvirta, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki. <br /> <br /> Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8 641 km², josta järviä 14,1 %. [[Längelmäveden_ja_Hauhon_reittien_valuma-alue_(35.7)|Längelmäveden-Hauhon reitti]] muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4 450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat [[Hiidenjoen_valuma-alue_(02.027)|Hiidenjoki]] (2 192 km²), [[Tarpianjoen_valuma-alue_(35.28)|Tarpianjoki]] (774 km²) ja [[Oikolanjoen_valuma-alue_(35.26)|Oikolanjoki]] (136 km²).<br /> <br /> Vanajavedessä on 387 saarta, joista ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä. <br /> <br /> Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. Järvessä on 4 ympäristöhallinnon vedenkorkeusasteikkoa, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Hattulan Lepaassa ja Konhonselällä Tojalan satamassa sekä Lempäälän kanavalla. Koko havaintojakson keskivedenkorkeus Konhonselällä on ollut N60 + 79,48 m (NN + 79,30 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on kesällä 1899 mitattu N60 + 81,50 m (NN + 81,32 m) ja alin kevättalvella 1981 mitattu N60 + 78,27 m (NN + 78,09 m).<br /> <br /> Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]] Lempäälässä. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamahavaintoja (koski + kanava) on tallennettu SYKEn rekisteriin vuodesta 1962 eli säännöstelyn aloittamisesta alkaen. Ennen tätä vuotta kokonaisvirtaamasta ei ole tietoa. Keskivirtaama on ollut 70 m³/s, keskiylivirtaama 153 m³/s ja keskialivirtaama 31 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m³/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m³/s (keväällä 2003).<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena on vähentää Vanajaveden rantojen tulvavahinkoja sekä parantaa varautumista Kokemäenjoen tulviin.<br /> <br /> Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttö on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä. <br /> <br /> Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla ja tarvittaessa vettä juoksutetaan lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä on yhteensä 180 m³/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.<br /> <br /> Säännöstelyluvan mukaan Vanajavedellä on ehdolliset ylä- ja alarajat, joiden välillä vedenkorkeus vaihtelee. Suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m³. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.<br /> <br /> Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa. Vedenkorkeuden alentamisen tarkoituksena on tehdä järveen tilaa kevään sulamisvesille.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> | Hydrologinen tekijä || Säännöstelty ajanjakso 1962–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1961<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama || 70 m³/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden pienin lähtövirtaama || 13 m³/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden suurin lähtövirtaama|| 229 m³/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus|| NN + 79,13 m ||NN + 79,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 79,41 m || NN + 79,51 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus|| NN + 78,08 m || NN + 78,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus|| NN + 79,67 m || NN + 80,69 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,11 m || 1,21 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 0,57 m (v. 2008) || 0,51 m (v. 1940)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,53 m (v. 1981) || 1,97 m (v. 1951)<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> ==Jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vanajavesi on rehevä humusjärvi, jonka ekologinen luokitus on tyydyttävä. Järven rehevimpiä alueita on Jumusselkä, jonka kautta vedet virtaavat Vanajavedestä Pyhäjärveen. Vedenlaatu on parhain Rautunniemessä sekä Kärjenniemessä, joiden vedenlaadussa ei ole juurikaan eroa. Rautunniemessä fosforipitoisuus on pysynyt tavoitearvon alapuolella. Klorofyllipitoisuus on muutamana vuotena ollut hieman yli tavoitearvon, mutta erityisen voimakkaita leväkukintoja ei ole esiintynyt. Tilanne on sama Kärjenniemessä. Sen sijaan Vanajanselällä on esiintynyt useita voimakkaita leväkukintoja loppukesäisin 2000-luvun aikana. Myös fosforipitoisuus on selvästi korkeampi kuin Rautunniemessä. Vanajaveden eteläosan muilla näytteenottopisteillä, Kuhanselällä ja Aidassaarella vedenlaatu ei merkittävästi eroa Vanajanselän vedenlaadusta. Jumusselällä ja Vanajanselällä on myös havaittavissa suurta vuosien välistä vaihtelua sekä selkeä nouseva trendi klorofyllipitoisuudessa.&lt;br /&gt;<br /> [[Tiedosto:Vanajavesi,_1.jpg|700px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Kokonaisfosforin pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Vanajaveden Jumusselällä, Vanajanselällä ja Rautunniemellä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Vanajavesi on tyypitelty suureksi humusjärveksi (Sh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 25 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> [[Tiedosto:Vanajavesi,_2.jpg|700px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Vanajaveden Jumusselällä, Vanajanselällä ja Rautunniemellä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Vanajavesi on tyypitelty suureksi humusjärveksi (Sh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kärjenniemessä happikatoa (noin 0 mg/l) esiintyy joka vuosi lopputalvella ja -kesällä. Tilanne on hiukan parantunut 2000-luvun alusta, jolloin pohjanläheinen vesi oli suurimman osan vuodesta hapetonta. Rautunnimessä happitilanne on pohjaa myöten hyvä ympäri vuoden. Rautunniemessä vedenvaihtuvuus on tehokasta. Myös Aidassaaren ja Vanajanselän syvänteet sekä Kuhanselkä kärsivät loppukesän ja alkukevään pohjanläheisen veden happikadoista. Happitilanne on hyvä Rautunniemessä sekä Jumusselällä, joissa vedenvaihtuvuus on tehokasta ja vedensyvyys alle 10 m.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Vanajavedellä suoritettiin vuonna 2013 koekalastuksia. Saaduissa kaloissa ei havaittu haitallisten aineiden suositusarvojen ylityksiä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Alueella sijaitsee EU-uimaranta: Satama<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajavesi Häme-Wiki: Vanajavesi] (hamewiki.fi)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi Wikipedia: Vanajavesi] (wikipedia.org)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vanajaveden_lintualueet(7051) Natura 2000 -verkosto: Vanajaveden lintualueet]<br /> *[http://www.ymparisto.fi/lempaalankanava Lempäälän kanavan kunnostus 2016](ymparisto.fi)</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mahnalanselk%C3%A4_-_Kirkkoj%C3%A4rvi_(35.511.1.001)&diff=656365 2016-05-26T06:42:19Z

<p>Diarisid: Säännöstelijän nimi oli väärin</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Mahnalanselkä - Kirkkojärvi alue pitää sisällään neljä järveä, joiden pinnankorkeuden ovat samalla korkeudella. Järviryppääseen kuuluvat Hämeenkyrön taajaman eteläpuolella oleva Kirkkojärvi, Kallioistenselkä, Mahnalanselkä ja Jokisjärvi, joka on Nokian Siuron pohjoispuolella. Kirkkojärven itä-pohjoispuolella kulkee Tampereentie 3 ja Jokisjärven yli kulkee Porintie 11. Tätä neljän järven aluetta kutsutaan Siuron reitiksi.<br /> <br /> Järviryppään ensimmäinen järvi on Kirkkojärvi, johon laskee Hämeenkyrön läpi virtaava Pappilanjoki. Järvellä on syvyyttä enimmillään 16 m. Kirkkojärvi laskee Laitilansalmen kautta Kallioistenselkään, jonka maksimisyvyys on 17,5 m. Kallioistenselkä kapenee Arostensalmeksi ja Purimonsalmeksi ennen laskemista Mahnalanselkään. Mahnalanselkä on järviryppään suurin vesistö, joka on myös syvin neljästä järvestä. Syvin kohta Mahnalanselällä on 25,5 m. Mahnalanjärvi laskee kapean Jokisjärven kautta Kuloveteen ja lopulta Kokemäenjokeen. <br /> <br /> Kirkkojärven pinta-ala on 3,35 km², Kallioistenselän 3,09 km², Mahnalanselän 10,71 km² ja Jokisjärven 1,91 km². Yhteensä pinta-alaa kyseisellä vesistöalueella on 19,544 km² ja keskisyvyyttä 4,81 m. Järvien pinnankorkeus on 60,6 m ja säännöstelyn aikana alimmillaan 60,31 m.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kirkkojärvi on melko rehevä ja runsasravinteinen. Järven vesi on sameaa. Järvessä esiintyy kesäisin happikatoa pohjakerroksissa. Kallioistenselän vesi on laadultaan tyydyttävää. Järvi ei ole niin rehevöitynyt kuin ylempi Kirkkojärvi.<br /> <br /> Mahnalanselän lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, jotka kuormittavat vesistöä joka näkyy vedenlaadun muutoksina. Järven vesi on ruskean väristä ja humuspitoista. Happamuustaso on normaali. Järvessä on levää ajoittain runsaastikin. Rehevyyden seurauksena järvessä esiintyy happivajetta alemmissa vesikerroksissa. Mahnalanselän veden laatu on arvioitu tyydyttäväksi, joskin ajoittain runsas bakteerien määrä voi heikentää vedenlaatua. Jokisjärven vedenlaatu vastaa paljolti Mahnalanselän vedenlaatua.<br /> <br /> [[Tiedosto:Kirkkojärvi,_Mahnalanselkä.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kirkkojärvessä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kirkkojärvi on tyypitelty keskisuureksi humusjärveksi (Kh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l ja kokonaisfosforin alle 28 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Kirkkojärvestä, Kallioistenselästä , Mahnalanseästä ja Jokisjärvestä koostuvaa järvirypästä säännöstellään Siuronkosken voimalaitoksen avulla. Viimeisin säännöstelylupa on vuodelta 1970, mutta säännöstelyä on harjoitettu jo vuosisadan alkupuolelta asti. Säännöstelyluvan haltija ja säännöstelyn käytännön toteuttaja on Virolan puutarha. <br /> <br /> Suurin säännöstelyväli on 42 cm Siuron asteikolla. Säännöstelyä on tosin toteutettu siten, että vedenkorkeus pysyttelee noin 5-10 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella. Vedenkorkeus vaihtelee eri puolilla järviketjua riippuen Siuronkosken voimalaitoksen ja yläpuolisen Kyrösjärven voimalaitoksen juoksutuksista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kirkkojärvi on kalaisa ja varsinkin hauen ja kuhan kannat ovat runsaat. Järveen istutetaan vuosittain kuhaa, kirjolohta ja järvitaimenta. Kallioistenselältä saa myös haukea ja kuhaa kohtalaisen hyvin ja sinne on istutettu vuosittain kuhaa, kirjolohta, järvitaimenta ja täplärapua.<br /> <br /> Mahnalanselältä saa hyvin kuhaa, haukea, ahventa ja toutainta. Myös särjen, lahnan, kuoren ja sulkavan kannat ovat runsaat. Järvessä on myös pieni muikkukanta. Mahnalanselälle istutetaan samoja kalalajeja kuin ylemmille järville, mutta lisäksi karppeja on istutettu ajoittain. Myös Jokisjärvelle istutetaan samoja lajeja kuin yläjuoksun järville.<br /> <br /> Siuron reitillä varsinkin Krikkojärvi ja Mahnalanselkä ovat tärkeitä lintujen levähdys ja ruokailupaikkoja. Järvillä ruokailevat telkkä, isokoskelo, laulujoutsen, kanadanhanhi, metsä- ja merihanhi, sorsat ja sotkat. Järviltä voi satunnaisesti bongata myös meriharakan, merikotkan, kalasääskin ja ruskosuohaukan.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Siuron reitillä ympärillä on runsaasti peltoja ja haja-asutusta. Kirkkojärven ympärillä on Hämeenkyrön taajama ja Jokisjärven itäpuolella Linnavuoren kylä sekä eteläpuolella Siuron asuinalue.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kulovesi&diff=650810 2016-04-26T07:41:46Z

<p>Diarisid: /* Säännöstely */</p> <hr /> <div>{{Suurjärvi<br /> |Kulovesi (35.132.1.001)<br /> |Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)<br /> }}<br /> ==Iso-Kulovesi==<br /> <br /> Iso-Kulovesi on usean toisiinsa yhteydessä olevan suurin piirtein samapintaisen järvialtaan muodostama suurjärvi. Järviwikin järvijaottelussa se muodostuu kahdesta järvestä: [[Kulovesi (35.132.1.001)|Kulovedestä]] ja [[Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)|Rautaveden ja Liekoveden yhdistelmästä]].<br /> <br /> Iso-Kulovesi sijaitsee Pirkanmaalla Kokemäenjoen yläjuoksulla. Iso-Kuloveden pintaa säännöstellään, ja keskivedenkorkeudella sen pinta-ala on 67 km². Valuma-alueen ala on järvet mukaan lukien 21 207 km², josta vettä 13,1 %. Nokian yläpuolinen Kokemäenjoen vesistö muodostaa valuma-alueesta 17 073 km² ja Kuloveteen Siuronkosken kautta laskeva Ikaalisten reitti 3 155 km².<br /> <br /> Kulovesi alkaa [[Pyhäjärvi (35.211.1.001)|Tampereen Pyhäjärven]] alajuoksun Nokianvirrasta. <br /> <br /> Kuloveden ja Rautaveden välissä Sastamalassa sijaitsee kaksi merkittävää saarta Isosaari ja Salonsaari. Rautaveden ja Liekoveden välissä on nykyään rauhallisesti virtaava Vammaskoski. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Liekoveden purkautumispaikasta Hartolankoskelta.<br /> <br /> === Vedenkorkeus ja virtaama ===<br /> Märkinä vuosina Kuloveden vedenpinta on ajoittain noussut yli NN + 57,90 m eli huomattavasti kesän keskiveden yläpuolelle. Lieko- ja Rautavedellä vedenpinta on vain lyhytaikaisesti ylittänyt ylärajan NN + 57,40 m. Kuloveden ajoittain korkeat vedenkorkeudet johtuvat kapeiden salmien padottavasta vaikutuksesta, minkä vuoksi suurilla virtaamilla alavirtaan on purkautunut vettä tulovirtaamaa vähemmän ja vedenpinta on noussut. Kulovedellä vedenpinnan vuotuinen vaihtelu on suurinta, keskimäärin 0,86 m. Liekovedellä vedenpinta vaihtelee vuosittain keskimäärin 0,78 m ja Rautavedellä 0,7 m. Myös avovesikauden vaihtelu on Kulovedellä Lieko- ja Rautavettä suurempaa. Kevättalvella järvien vedenpintaa lasketaan melko voimakkaasti. Keskimääräinen vedenpinnan alenema jäätymispäivästä kevään alimpaan vedenkorkeuteen on kaikilla järvillä noin 0,6 m.<br /> <br /> SYKEn laskelmien mukaan Kuloveden pinta nousisi kerran 250 vuodessa sattuvalla suurtulvalla tasolle NN + 58,07 m, Rautaveden NN + 57,70 m ja Liekoveden NN + 57,40 m.<br /> <br /> === Säännöstely ===<br /> Kulo-, Rauta- ja Liekoveden säännöstely perustuu II vesistötoimikunnan väliaikaiseen lupaan vuodelta 1957. Säännöstelyyn on saatu vesioikeuden lupa vuonna 1972 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuonna 1974. Järviketjun säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoimantuotanto sekä tulvasuojelu.<br /> <br /> Iso-Kulovettä säännöstellään Tyrvään voimalaitoksella. Sen putouskorkeus on 6,1 m, rakennusvirtaama on 320 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ja keskivirtaama (1961–2000) noin 180 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Vuosien väliset erot ovat suuria, mutta tyypillistä on ollut loppukevään virtaamahuippu ja kesäkuukausien pienet juoksutukset. Voimalaitoksen alapuolisen vedenkorkeuden vaihtelu on vuosittain ollut 2–3 metriä.<br /> <br /> Säännöstelyrajat on luvassa sidottu Rautaveden asteikkoon. Säännöstelylupaan sisältyy ehto, jonka perusteella kevätkuoppaa ei valvontaviranomaisen suostumuksella ole kaikissa vesitilanteissa pakko tehdä. Suurimmat vedenkorkeudet on virtaamien tapaan mitattu perinteisesti huhti-toukokuussa. Voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut suurimmillaan 200–300 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s, yleensä kuitenkin alle 100 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !| || Säännöstelty ajanjakso 1974–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1910–1949<br /> |-<br /> | Järviketjusta purkautuva keskimääräinen vesimäärä || 187 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ||<br /> |-<br /> | Minimivirtaama Hartolankoskessa || 19 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ||<br /> |-<br /> | Maksimivirtaama Hartolankoskessa || 543 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ||<br /> |-<br /> | Rautaveden keskivedenkorkeus || NN + 57,26 m || NN + 56,97 m<br /> |-<br /> | Rautaveden alin vedenkorkeus || NN + 56,52 m || NN + 56,03 m<br /> |-<br /> | Rautaveden ylin vedenkorkeus || NN + 57,65 m || NN + 58,02 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,70 m || 0,99 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,33 m (v. 1990) || 0,59 m (v. 1917)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,93 m (v. 1974) || 1,55 m (v. 1934)<br /> |}<br /> <br /> Iso-Kulovettä on säännöstelty lievästi ylöspäin eli keskivesi on noussut lähinnä kasvaneiden alivedenkorkeuksien myötä. Luvan mukaan vedenkorkeuden sallittu vaihteluväli on läpi vuoden 0,9 m paitsi keväällä, jolloin vaihteluväli on pienempi. Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten harjoittaman lyhytaikaissäädön vuoksi vedenkorkeuden vaihtelu on muodoltaan sahaavaa. Järvialueella vedenkorkeus on vaihdellut lyhytaikaissäädöstä johtuen enimmillään noin 0,2 m vuorokaudessa. On kuitenkin huomattava, että vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu on järvialuetta voimakkaampaa Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten ala- ja yläpuolisilla virtaosuuksilla. <br /> <br /> Lieko- ja Rautavesi ovat vedenkorkeusvaihteluiltaan hyvin lähellä toisiaan. Kulovedellä vedenkorkeuksien vaihtelu on suurempaa ja riippuu oleellisesti virtaamasta. Vaihtelu ei myöskään ole niin säännönmukaista kuin Lieko- ja Rautavedellä. Tyypillistä on lyhytaikaissäädöstä johtuva teräväpiirteinen vedenpinnan vaihtelu.</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mahnalanselk%C3%A4_-_Kirkkoj%C3%A4rvi_(35.511.1.001)&diff=650808 2016-04-26T07:29:31Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Mahnalanselkä - Kirkkojärvi alue pitää sisällään neljä järveä, joiden pinnankorkeuden ovat samalla korkeudella. Järviryppääseen kuuluvat Hämeenkyrön taajaman eteläpuolella oleva Kirkkojärvi, Kallioistenselkä, Mahnalanselkä ja Jokisjärvi, joka on Nokian Siuron pohjoispuolella. Kirkkojärven itä-pohjoispuolella kulkee Tampereentie 3 ja Jokisjärven yli kulkee Porintie 11. Tätä neljän järven aluetta kutsutaan Siuron reitiksi.<br /> <br /> Järviryppään ensimmäinen järvi on Kirkkojärvi, johon laskee Hämeenkyrön läpi virtaava Pappilanjoki. Järvellä on syvyyttä enimmillään 16 m. Kirkkojärvi laskee Laitilansalmen kautta Kallioistenselkään, jonka maksimisyvyys on 17,5 m. Kallioistenselkä kapenee Arostensalmeksi ja Purimonsalmeksi ennen laskemista Mahnalanselkään. Mahnalanselkä on järviryppään suurin vesistö, joka on myös syvin neljästä järvestä. Syvin kohta Mahnalanselällä on 25,5 m. Mahnalanjärvi laskee kapean Jokisjärven kautta Kuloveteen ja lopulta Kokemäenjokeen. <br /> <br /> Kirkkojärven pinta-ala on 3,35 km², Kallioistenselän 3,09 km², Mahnalanselän 10,71 km² ja Jokisjärven 1,91 km². Yhteensä pinta-alaa kyseisellä vesistöalueella on 19,544 km² ja keskisyvyyttä 4,81 m. Järvien pinnankorkeus on 60,6 m ja säännöstelyn aikana alimmillaan 60,31 m.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kirkkojärvi on melko rehevä ja runsasravinteinen. Järven vesi on sameaa. Järvessä esiintyy kesäisin happikatoa pohjakerroksissa. Kallioistenselän vesi on laadultaan tyydyttävää. Järvi ei ole niin rehevöitynyt kuin ylempi Kirkkojärvi.<br /> <br /> Mahnalanselän lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, jotka kuormittavat vesistöä joka näkyy vedenlaadun muutoksina. Järven vesi on ruskean väristä ja humuspitoista. Happamuustaso on normaali. Järvessä on levää ajoittain runsaastikin. Rehevyyden seurauksena järvessä esiintyy happivajetta alemmissa vesikerroksissa. Mahnalanselän veden laatu on arvioitu tyydyttäväksi, joskin ajoittain runsas bakteerien määrä voi heikentää vedenlaatua. Jokisjärven vedenlaatu vastaa paljolti Mahnalanselän vedenlaatua.<br /> <br /> [[Tiedosto:Kirkkojärvi,_Mahnalanselkä.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kirkkojärvessä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kirkkojärvi on tyypitelty keskisuureksi humusjärveksi (Kh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l ja kokonaisfosforin alle 28 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Kirkkojärvestä, Kallioistenselästä , Mahnalanseästä ja Jokisjärvestä koostuvaa järvirypästä säännöstellään Siuronkosken voimalaitoksen avulla. Viimeisin säännöstelylupa on vuodelta 1970, mutta säännöstelyä on harjoitettu jo vuosisadan alkupuolelta asti. Säännöstelyluvan haltija ja säännöstelyn käytännön toteuttaja on Oksasen Puutarha. <br /> <br /> Suurin säännöstelyväli on 42 cm Siuron asteikolla. Säännöstelyä on tosin toteutettu siten, että vedenkorkeus pysyttelee noin 5-10 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella. Vedenkorkeus vaihtelee eri puolilla järviketjua riippuen Siuronkosken voimalaitoksen ja yläpuolisen Kyrösjärven voimalaitoksen juoksutuksista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kirkkojärvi on kalaisa ja varsinkin hauen ja kuhan kannat ovat runsaat. Järveen istutetaan vuosittain kuhaa, kirjolohta ja järvitaimenta. Kallioistenselältä saa myös haukea ja kuhaa kohtalaisen hyvin ja sinne on istutettu vuosittain kuhaa, kirjolohta, järvitaimenta ja täplärapua.<br /> <br /> Mahnalanselältä saa hyvin kuhaa, haukea, ahventa ja toutainta. Myös särjen, lahnan, kuoren ja sulkavan kannat ovat runsaat. Järvessä on myös pieni muikkukanta. Mahnalanselälle istutetaan samoja kalalajeja kuin ylemmille järville, mutta lisäksi karppeja on istutettu ajoittain. Myös Jokisjärvelle istutetaan samoja lajeja kuin yläjuoksun järville.<br /> <br /> Siuron reitillä varsinkin Krikkojärvi ja Mahnalanselkä ovat tärkeitä lintujen levähdys ja ruokailupaikkoja. Järvillä ruokailevat telkkä, isokoskelo, laulujoutsen, kanadanhanhi, metsä- ja merihanhi, sorsat ja sotkat. Järviltä voi satunnaisesti bongata myös meriharakan, merikotkan, kalasääskin ja ruskosuohaukan.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Siuron reitillä ympärillä on runsaasti peltoja ja haja-asutusta. Kirkkojärven ympärillä on Hämeenkyrön taajama ja Jokisjärven itäpuolella Linnavuoren kylä sekä eteläpuolella Siuron asuinalue.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyr%C3%B6sj%C3%A4rvi_(35.521.1.001)&diff=650807 2016-04-26T07:17:41Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).<br /> <br /> Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).<br /> <br /> ==Vedenkorkeus, virtaama ja säännöstely==<br /> Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Vuonna 2009 Korkein hallinto-oikeus määräsi, että voimalaitoksen tulee juoksuttaa jatkuvasti minimivirtaama. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu. <br /> <br /> Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella, ja luvanhaltijana on Kyröskosken Voima Oy. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.<br /> Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa. <br /> <br /> Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !| || Säännöstelty ajanjakso 1987−2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906−1920<br /> |-<br /> |Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 28 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ||<br /> |-<br /> |Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama || 0 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ||<br /> |-<br /> |Kyrösjärven suurin lähtövirtaama || 122 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ||<br /> |-<br /> |Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 83,04 m || NN + 83,16 m<br /> |-<br /> |Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.−31.8.) || NN + 83,13 m || NN+ 83,27 m<br /> |-<br /> |Kyrösjärven alin vedenkorkeus || NN + 82,29 m || NN + 82,29 m<br /> |-<br /> |Kyrösjärven ylin vedenkorkeus || NN + 84,45 m || NN + 84,84 m<br /> |-<br /> |Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,19 m || 1,69 m<br /> |-<br /> |Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 0,77 m (v. 2007) || 1,11 m (v. 1917)<br /> |-<br /> |Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 1,98 m (v. 1988) || 2,33 m (v. 1920)<br /> |}<br /> <br /> ==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==<br /> Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962−1991. Havainnot tehtiin jopa aamu klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5 °C, heinäkuussa 17,5 °C ja elokuussa 17,0 °C.<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961−1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järven ekologinen luokitus on hyvä, mutta Kelminselän ja Kovelahden alueet on erikseen luokiteltu luokkaan tyydyttävä. Kyrösjärvi kuuluu rehevyysluokkaan lievästi rehevä. Kelminselän ja Isoselän välissä, lähellä uimarantoja olevan Kaaresniemen klorofyllin sekä fosforin pitoisuudet ovat hyvästä ekologisesta tilasta kertovien arvojen sisällä (1990-2014). Sen sijaan lahtialueet ovat muuta järveä rehevämpiä, sillä niissä veden vaihtuvuus on hitaampaa. Uuraslahti on kapea lahti järven länsipuolella eikä siihen laske muita vesistöjä. Heittolanlahti sen sijaan sijaitsee järven itäpuolella ja siihen laskee Leppäsjärvi sekä Vähäjärvi. Uuraslahti on selvästi muita alueita rehevämpi: klorofyllin pitoisuus on koko 2000-luvun ollut tavoitellun rajan (20 μg/l) yläpuolella ja vuonna 1996 siellä havaittiin hyvin voimakas levän massaesiintymä. Heittolanlahdessa klorofyllin ja fosforin pitoisuudet ovat vain hieman Kaaresniemen arvoja korkeampia. <br /> <br /> Happivajetta (alle 5 mg/l) esiintyy pohjanläheisessä vedessä koko järven alueella keväällä ennen jäiden lähtöä sekä loppukesällä ennen vesien jäähtymistä. Paikoitellen esiintyy myös täydellistä happikatoa (0 mg/l). Etenkin Uuraslahdessa happikatoa esiintyy säännöllisesti talvella ja kesällä.<br /> <br /> [[Tiedosto:Kyrösjärvi,_2.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kankarinjärven Uuraslahdessa (10 m), Heittolanlahdes-sa (14 m) ja Kelminselän Kaaresniemessä (19 m) kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kyrösjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> <br /> [[Tiedosto:Kyrösjärvi.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Kokonaisfosforin pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kankarinjärven Uuraslahdessa (10 m), Heittolanlahdessa (14 m) ja Kelminselän Kaaresniemessä (19 m) kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kyrösjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 45 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:<br /> <br /> &quot;Hämehes on Hälläpyörä,<br /> Kaatrakoski Karjalassa,<br /> ei oo Vuoksen voittanutta,<br /> yli käynyttä Imatran.&quot;<br /> <br /> [Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]<br /> <br /> ==Maakuntajärvi==<br /> '''Perustelut:'''&lt;br /&gt;<br /> 1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, &quot;leppeä&quot; järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla <br /> &lt;br /&gt;<br /> 2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä. <br /> &lt;br /&gt;<br /> 3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.211.1.001)&diff=650805 2016-04-26T06:48:38Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistöalueen keskusjärvi Tampereen eteläpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala 121,6 km². Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 39. Keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 50 metriä. <br /> <br /> Pyhäjärveen laskevat Näsijärven reitin (7 642 km²) vedet Tammerkosken kautta ja Vanajaveden reitin (8 641 km²) vedet Kuokkalankosken ja Lempäälän kanavan kautta. Koko valuma-alueen ala on 17 073 km² ja järvisyys 14,2 %. Pyhäjärvi laskee Nokianvirran eli Emäkosken kautta Kuloveteen.<br /> <br /> Saaria on 295. Suurimmat ovat Luoto (82 ha) ja Vapalo (59 ha). Kaivannonselän ja Saviselän välissä sijaitseva Luoto kulkee lähes kannaksena järven poikki.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Pyhäjärven vedenkorkeutta mitattiin Pyynikin asteikolla vuosina 1878–1995. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60 + 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 102 cm. Ylin vedenkorkeus N60 + 79,52 m (NN + 79,30 m) on havaittu kesäkuussa 1899 ja alin vedenkorkeus N60 + 75,92 m (NN + 75,70 m) maaliskuussa 1981. Vuoden 1899 tulvalla Pyhäjärvi nousi rajummin kuin mikään muu silloin havaittu Suomen järvi, peräti 264 cm.<br /> <br /> Vuonna 1996 Pyynikin vedenkorkeuden havaintoasema lopetettiin. Vedenkorkeuden mittaus aloitettiin Nokialla vuonna 1962 Pyhäjärven säännöstelyn myötä. Tällä säännöstellyllä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60 + 77,09 m (NN + 76,87 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 77,43 m (NN + 77,21 m) ja alin N60 + 75,97 m (NN + 75,75 m), joten äärivaihtelu on ollut 146 cm.<br /> <br /> Pyhäjärven lähtövirtaamia Nokialta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1939. Keskivirtaama on ollut 137 m³/s, keskiylivirtaama 136 m³/s ja keskialivirtaama 14 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 419 m³/s (tammikuussa 1975) ja 0,0 m³/s.<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Pyhäjärveä on säännöstelty vuodesta 1962 PVO-Vesivoima Oy:n omistamalla Melon voimalaitospadolla Nokialla. Säännöstely on vuorokausisäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Tällainen säännöstely aiheuttaa vedenkorkeuden sahaamisen ylös ja alas, mikä näkyy voimakkaimpana vedenkorkeuden vaihteluna Melon voimalaitoksen läheisyydessä kapeilla uoman osuuksilla.<br /> <br /> Suurin säännöstelyväli vuoden aikana on 1,55 m ja suurin säännöstelytilavuus 195 milj.m³. Vuosisäännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat. Erityisesti ajankohdan alimmat vedenkorkeudet ovat selvästi luvan alarajaa ylemmällä tasolla.<br /> <br /> Merkittävin vaikutus säännöstelyllä on ollut talvinen vedenkorkeuden lasku, tulvakorkeuksien selvä aleneminen sekä kesäkauden vedenpinnan vakaus. Talvisen vedenpinnan laskun tavoitteena on tehdä tilaa keväisille lumen sulamisvesille sekä tuottaa energiaa energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Talvinen vedenkorkeuden alentaminen on siirtänyt alimpien vedenkorkeuksien esiintymisen syksystä huhtikuuhun. Vuoden alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta ylin havaittu tulvakorkeus on alentunut lähes 90 cm:llä. Tämän seurauksena vedenkorkeuden vaihteluväli on supistunut merkittävästi.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !| || Säännöstelty ajanjakso 1962–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1962<br /> |-<br /> | Pyhäjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 142 m³/s || 130 m³/s (1939–1961)<br /> |-<br /> | Pyhäjärven pienin lähtövirtaama || 0 m³/s || ei luotettavaa tietoa<br /> |-<br /> | Pyhäjärven suurin lähtövirtaama || 419 m³/s || 400 m³/s (1939–1961)<br /> |-<br /> | Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 76,87 m || NN + 76,79 m<br /> |-<br /> | Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN + 77,03 m || NN + 77,03 m<br /> |-<br /> | Pyhäjärven alin vedenkorkeus || NN + 75,92 m || NN + 75,95 m<br /> |-<br /> | Pyhäjärven ylin vedenkorkeus || NN + 77,19 m || NN + 78,06 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,93 m || 0,90 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,60 m (v. 1971) || 0,43 m (v. 1935)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,25 m (v. 1981) || 1,54 m (v. 1922)<br /> |}<br /> <br /> ==Jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1891 alkaen Pyynikiltä. Ne päättyivät vuonna 1995 vedenkorkeushavaintojen päätyttyä. Havaintoja puuttuu jonkin verran 1890-luvulta sekä 1920- ja 1930-luvuilta. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pyhäjärvi jaetaan neljään eri vesimuodostumaan: pohjoinen (25 km²), etelä (80 km²), Hulaus (5 km²) ja Alhonselkä (10 km²). Näistä Hulaus ja Alhonselkä on luokiteltu mataliksi humusjärviksi (Mh), etelä-osa suureksi humusjärveksi (Sh) ja pohjoisosa keskisuureksi humusjärveksi (Kh). Vedenlaatu eri alueiden välillä vaihtelee suuresti. Hulaus ja Ahonselkä on luokiteltu ekologiseen luokkaan välttävä kun taas eteläosan tila on tyydyttävä ja pohjoisosan hyvä. Pohjoisosan vedet laskevat vähäravinteisesta ja hyvän vedenlaadun omaavasta Näsijärvestä, minkä takia vedenlaatu on selvästi muita alueita parempi. Eteläosassa maatalouden kuormitus on selvästi suurempaa, mikä yhdessä jätevedenpuhdistamojen ja Vanajaveden runsasravinteisempien vesien kanssa nostaa ravinnetason selvästi pohjoisosaa korkeammaksi. Lisäksi lahtialueet, joilla vedenvaihtuvuus on pääaltaita heikompaa, ovat selvästi pää-altaita rehevämpiä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Pyhäjärven pohjoisosassa fosforipitoisuus on pysynyt tavoitearvon alapuollella. Myös klorofyllipitoisuus on hyvästä vedenlaadusta kertovaa maksimipitoisuutta alhaisempi eikä voimakkaita leväkukintoja ei ole esiintynyt. Eteläosan Sakaselällä sekä fosforin- että klorofyllipitoisuuksien tavoitearvot ylittyvät reilusti. Alueet, joilla veden vaihtuvuus on parempi, myös fosforin ja klorofyllin pitoisuudet ovat alhaisemmat. Eteläosan Sorvanselkä on rehevyystasoltaan ainoastaan hiukan pohjoisosan Lehtisaarta korkeampi. Kirkkojärven klorofyllipitoi-suus on Sorvanselän tasoa ja fosforipitoisuus hieman korkeampi. Alhonselän ja Hulauksen lahtialueet ovat Pyhäjärven rehevimpiä alueita. Heinälahdella ja Narvalahdella esiintyy korkean fosforipitoisuuden lisäksi voimakkaita leväkukintoja. Tavoitepitoisuudet sekä fosforin että klorofyllin kohdalla ylittyvät reilusti.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Pyhäjärven pohjoisosan happitilanne on parempi kuin muun järven. Sakaselällä ja Sorvanselällä esiintyy säännöllisesti happikatoa (noin 0 mg/l) pohjanläheisessä vedessä ja Narvanlahdella ja Heinälahdella leväkukinnot ovat niin voimakkaita, että pinnanläheisessä vedessä esiintyy hapen ylikyllästystä. Kirkkojärvellä vedenvaihtuvuus on on nopeaa, minkä takia happitilanne on hyvä koko vesipatsaassa vuoden ympäri. Pohjoisosan Lehtisaarella happitilanne on pääasiallisesti hyvä, ainoastaan happivajetta (alle 5 mg/l) voi joskus esiintyä pohjanläheisessä vedessä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Pyhäjärven etelä- ja pohjoisosissa suoritettiin koekalastuksia vuonna 2012. Saaduissa kaloissa ei havaittu haitallisten aineiden suositusarvojen ylityksiä.<br /> [[Tiedosto:Pyhäjärvi,_1.jpg|700px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Kokonaisfosforin pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Pyhäjärven Heinälahdella, Narvanlahdella, Sakaselällä ja Lehtisaarella kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Heinälahti ja Narvanlahti ovat tyypitelty mataliksi humusjärviksi (Mh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 40 μg/l. Sakaselällä (suuri humusjärvi) pitoisuuden tulee olla alle 25 μg/l ja Lehtisaarella (keskisuuri humusjärvi) alle 28 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> [[Tiedosto:Pyhäjärvi,_2.jpg|700px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Pyhäjärven Heinälahdella, Narvanlahdella, Sakaselällä ja Lehtisaarella kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla Heinälahdella ja Narvanlahdella alle 20 μg/l ja Sakaselällä ja Lehtisaarella alle 11 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järvellä sijaitsee kolme EU-uimarantaa:<br /> * Pyhäjärvi, etelä: Lempoisten uimala<br /> * Pyhäjärvi, pohjoinen: Tahmela<br /> * Pyhäjärvi, pohjoinen: Pyynikki<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vanajavesi_(yhd.)&diff=650804 2016-04-26T06:44:40Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottavat läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, Lepaanvirta, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki. <br /> <br /> Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8 641 km², josta järviä 14,1 %. [[Längelmäveden_ja_Hauhon_reittien_valuma-alue_(35.7)|Längelmäveden-Hauhon reitti]] muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4 450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat [[Hiidenjoen_valuma-alue_(02.027)|Hiidenjoki]] (2 192 km²), [[Tarpianjoen_valuma-alue_(35.28)|Tarpianjoki]] (774 km²) ja [[Oikolanjoen_valuma-alue_(35.26)|Oikolanjoki]] (136 km²).<br /> <br /> Vanajavedessä on 387 saarta, joista ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä. <br /> <br /> Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. Järvessä on 4 ympäristöhallinnon vedenkorkeusasteikkoa, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Hattulan Lepaassa ja Konhonselällä Tojalan satamassa sekä Lempäälän kanavalla. Koko havaintojakson keskivedenkorkeus Konhonselällä on ollut N60 + 79,48 m (NN + 79,30 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on kesällä 1899 mitattu N60 + 81,50 m (NN + 81,32 m) ja alin kevättalvella 1981 mitattu N60 + 78,27 m (NN + 78,09 m).<br /> <br /> Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]] Lempäälässä. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamahavaintoja (koski + kanava) on tallennettu SYKEn rekisteriin vuodesta 1962 eli säännöstelyn aloittamisesta alkaen. Ennen tätä vuotta kokonaisvirtaamasta ei ole tietoa. Keskivirtaama on ollut 70 m³/s, keskiylivirtaama 153 m³/s ja keskialivirtaama 31 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m³/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m³/s (keväällä 2003).<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena on vähentää Vanajaveden rantojen tulvavahinkoja sekä parantaa varautumista Kokemäenjoen tulviin.<br /> <br /> Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttö on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä. <br /> <br /> Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla ja tarvittaessa vettä juoksutetaan lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä on yhteensä 180 m³/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.<br /> <br /> Säännöstelyluvan mukaan Vanajavedellä on ehdolliset ylä- ja alarajat, joiden välillä vedenkorkeus vaihtelee. Suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m³. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.<br /> <br /> Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa. Vedenkorkeuden alentamisen tarkoituksena on tehdä järveen tilaa kevään sulamisvesille.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> | Hydrologinen tekijä || Säännöstelty ajanjakso 1962–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1961<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama || 70 m³/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden pienin lähtövirtaama || 13 m³/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden suurin lähtövirtaama|| 229 m³/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus|| NN + 79,13 m ||NN + 79,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 79,41 m || NN + 79,51 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus|| NN + 78,08 m || NN + 78,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus|| NN + 79,67 m || NN + 80,69 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,11 m || 1,21 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 0,57 m (v. 2008) || 0,51 m (v. 1940)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,53 m (v. 1981) || 1,97 m (v. 1951)<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> ==Jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vanajavesi on rehevä humusjärvi, jonka ekologinen luokitus on tyydyttävä. Järven rehevimpiä alueita on Jumusselkä, jonka kautta vedet virtaavat Vanajavedestä Pyhäjärveen. Vedenlaatu on parhain Rautunniemessä sekä Kärjenniemessä, joiden vedenlaadussa ei ole juurikaan eroa. Rautunniemessä fosforipitoisuus on pysynyt tavoitearvon alapuolella. Klorofyllipitoisuus on muutamana vuotena ollut hieman yli tavoitearvon, mutta erityisen voimakkaita leväkukintoja ei ole esiintynyt. Tilanne on sama Kärjenniemessä. Sen sijaan Vanajanselällä on esiintynyt useita voimakkaita leväkukintoja loppukesäisin 2000-luvun aikana. Myös fosforipitoisuus on selvästi korkeampi kuin Rautunniemessä. Vanajaveden eteläosan muilla näytteenottopisteillä, Kuhanselällä ja Aidassaarella vedenlaatu ei merkittävästi eroa Vanajanselän vedenlaadusta. Jumusselällä ja Vanajanselällä on myös havaittavissa suurta vuosien välistä vaihtelua sekä selkeä nouseva trendi klorofyllipitoisuudessa.&lt;br /&gt;<br /> [[Tiedosto:Vanajavesi,_1.jpg|700px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Kokonaisfosforin pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Vanajaveden Jumusselällä, Vanajanselällä ja Rautunniemellä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Vanajavesi on tyypitelty suureksi humusjärveksi (Sh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 25 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> [[Tiedosto:Vanajavesi,_2.jpg|700px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Vanajaveden Jumusselällä, Vanajanselällä ja Rautunniemellä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Vanajavesi on tyypitelty suureksi humusjärveksi (Sh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kärjenniemessä happikatoa (noin 0 mg/l) esiintyy joka vuosi lopputalvella ja -kesällä. Tilanne on hiukan parantunut 2000-luvun alusta, jolloin pohjanläheinen vesi oli suurimman osan vuodesta hapetonta. Rautunnimessä happitilanne on pohjaa myöten hyvä ympäri vuoden. Rautunniemessä vedenvaihtuvuus on tehokasta. Myös Aidassaaren ja Vanajanselän syvänteet sekä Kuhanselkä kärsivät loppukesän ja alkukevään pohjanläheisen veden happikadoista. Happitilanne on hyvä Rautunniemessä sekä Jumusselällä, joissa vedenvaihtuvuus on tehokasta ja vedensyvyys alle 10 m.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Vanajavedellä suoritettiin vuonna 2013 koekalastuksia. Saaduissa kaloissa ei havaittu haitallisten aineiden suositusarvojen ylityksiä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Alueella sijaitsee EU-uimaranta: Satama<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajavesi Häme-Wiki: Vanajavesi] (hamewiki.fi)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi Wikipedia: Vanajavesi] (wikipedia.org)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vanajaveden_lintualueet(7051) Natura 2000 -verkosto: Vanajaveden lintualueet]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Diarisid&diff=650802 2016-04-26T05:59:17Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Saannostellyt_jarvet_ja_joet/Kokemaenjoen_vesistoalueen_saannostelyta%2831113%29 Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelyjen kehittäminen] (ymparisto.fi)<br /> <br /> [[Näsijärvi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Vanajavesi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)]]<br /> <br /> [[Iso-Kulovesi]]<br /> <br /> [[Kyrösjärvi (35.521.1.001)]]<br /> <br /> [[Mahnalanselkä - Kirkkojärvi (35.511.1.001)]]<br /> <br /> [[Iso-Längelmävesi]], [[Mallasvesi (35.711.1.001)|Mallasvesi]]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mahnalanselk%C3%A4_-_Kirkkoj%C3%A4rvi_(35.511.1.001)&diff=650801 2016-04-26T05:52:47Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Mahnalanselkä - Kirkkojärvi alue pitää sisällään neljä järveä, joiden pinnankorkeuden ovat samalla korkeudella. Järviryppääseen kuuluvat Hämeenkyrön taajaman eteläpuolella oleva Kirkkojärvi, Kallioistenselkä, Mahnalanselkä ja Jokisjärvi, joka on Nokian Siuron pohjoispuolella. Kirkkojärven itä-pohjoispuolella kulkee Tampereentie 3 ja Jokisjärven yli kulkee Porintie 11. Tätä neljän järven aluetta kutsutaan Siuron reitiksi.<br /> <br /> Järviryppään ensimmäinen järvi on Kirkkojärvi, johon laskee Hämeenkyrön läpi virtaava Pappilanjoki. Järvellä on syvyyttä enimmillään 16 m. Kirkkojärvi laskee Laitilansalmen kautta Kallioistenselkään, jonka maksimisyvyys on 17,5 m. Kallioistenselkä kapenee Arostensalmeksi ja Purimonsalmeksi ennen laskemista Mahnalanselkään. Mahnalanselkä on järviryppään suurin vesistö, joka on myös syvin neljästä järvestä. Syvin kohta Mahnalanselällä on 25,5 m. Mahnalanjärvi laskee kapean Jokisjärven kautta Kuloveteen ja lopulta Kokemäenjokeen. <br /> <br /> Kirkkojärven pinta-ala on 3,35 km², Kallioistenselän 3,09 km², Mahnalanselän 10,71 km² ja Jokisjärven 1,91 km². Yhteensä pinta-alaa kyseisellä vesistöalueella on 19,544 km² ja keskisyvyyttä 4,81 m. Järvien pinnankorkeus on 60,6 m ja säännöstelyn aikana alimmillaan 60,31 m.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kirkkojärvi on melko rehevä ja runsasravinteinen. Järven vesi on sameaa. Järvessä esiintyy kesäisin happikatoa pohjakerroksissa. Kallioistenselän vesi on laadultaan tyydyttävää. Järvi ei ole niin rehevöitynyt kuin ylempi Kirkkojärvi.<br /> <br /> Mahnalanselän lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, jotka kuormittavat vesistöä joka näkyy vedenlaadun muutoksina. Järven vesi on ruskean väristä ja humuspitoista. Happamuustaso on normaali. Järvessä on levää ajoittain runsaastikin. Rehevyyden seurauksena järvessä esiintyy happivajetta alemmissa vesikerroksissa. Mahnalanselän veden laatu on arvioitu tyydyttäväksi, joskin ajoittain runsas bakteerien määrä voi heikentää vedenlaatua. Jokisjärven vedenlaatu vastaa paljolti Mahnalanselän vedenlaatua.<br /> <br /> [[Tiedosto:Kirkkojärvi,_Mahnalanselkä.jpg|750px|left|]]<br /> &lt;small&gt;Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kirkkojärvessä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kirkkojärvi on tyypitelty keskisuureksi humusjärveksi (Kh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l ja kokonaisfosforin alle 28 μg/l.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Kirkkojärvestä, Kallioistenselästä , Mahnalanseästä ja Jokisjärvestä koostuvaa järvirypästä säännöstellään Siuronkosken voimalaitoksen avulla. Viimeisin säännöstelylupa on vuodelta 1970, mutta säännöstelyä on harjoitettu jo vuosisadan alkupuolelta asti. Säännöstelyluvan haltija ja säännöstelyn käytännön toteuttaja on Oksasen Puutarha. <br /> <br /> Suurin säännöstelyväli on 42 cm Siuron asteikolla. Säännöstelyä on tosin toteutettu siten, että vedenkorkeus pysyttelee noin 5-10 cm säännöstelyn ylärajan yläpuolella. Vedenkorkeus vaihtelee eri puolilla järviketjua riippuen Siuronkosken voimalaitoksen ja yläpuolisen Kyrösjärven voimalaitoksen juoksutuksista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kirkkojärvi on kalaisa ja varsinkin hauen ja kuhan kannat ovat runsaat. Järveen istutetaan vuosittain kuhaa, kirjolohta ja järvitaimenta. Kallioistenselältä saa myös haukea ja kuhaa kohtalaisen hyvin ja sinne on istutettu vuosittain kuhaa, kirjolohta, järvitaimenta ja täplärapua.<br /> <br /> Mahnalanselältä saa hyvin kuhaa, haukea, ahventa ja toutainta. Myös särjen, lahnan, kuoren ja sulkavan kannat ovat runsaat. Järvessä on myös pieni muikkukanta. Mahnalanselälle istutetaan samoja kalalajeja kuin ylemmille järville, mutta lisäksi karppeja on istutettu ajoittain. Myös Jokisjärvelle istutetaan samoja lajeja kuin yläjuoksun järville.<br /> <br /> Siuron reitillä varsinkin Krikkojärvi ja Mahnalanselkä ovat tärkeitä lintujen levähdys ja ruokailupaikkoja. Järvillä ruokailevat telkkä, isokoskelo, laulujoutsen, kanadanhanhi, metsä- ja merihanhi, sorsat ja sotkat. Järviltä voi satunnaisesti bongata myös meriharakan, merikotkan, kalasääskin ja ruskosuohaukan.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Siuron reitillä ympärillä on runsaasti peltoja ja haja-asutusta. Kirkkojärven ympärillä on Hämeenkyrön taajama ja Jokisjärven itäpuolella Linnavuoren kylä sekä eteläpuolella Siuron asuinalue.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=H%C3%B6yt%C3%A4m%C3%B6nj%C3%A4rvi_(35.242.1.001)/Kirskaanniemi&diff=617916 2015-08-28T05:10:15Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=WP 20150823 18 58 49 Pro.jpg<br /> |Teksti=Järvi taustalla aurinkoisena päivänä 23.8.2015<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Höytämönjärvi (35.242.1.001)<br /> |Nimi=Kirskaanniemi<br /> |Koordinaatit=61.41651595878806, 23.811598703513354<br /> |KoordPohj=61.41651595878806<br /> |KoordIta=23.811598703513354<br /> |Zoom=16<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(23.811598703513354 61.41651595878806))<br /> |Kunta=Lempäälä<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Lempäälän kunnan ylläpitämä retkeilykohde laavuineen ja nuotioineen<br /> |Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka, Nuotiopaikka<br /> |Ylläpito=<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:WP_20150823_18_58_49_Pro.jpg&diff=617915 2015-08-28T05:09:16Z

<p>Diarisid: Kuva otettu kaakkoa kohti</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Kuva otettu kaakkoa kohti<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/PD-Oma}}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=H%C3%B6yt%C3%A4m%C3%B6nj%C3%A4rvi_(35.242.1.001)/Kirskaanniemi&diff=617914 2015-08-28T05:07:18Z

<p>Diarisid: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Höytämönjärvi (35.242.1.001) |Nimi=Kirskaanniemi |Koordinaatit=61.41651595878806, 23.811598703513354 |KoordPohj=61.41651595878806 |KoordIta=23.811598703513354 |Z...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Höytämönjärvi (35.242.1.001)<br /> |Nimi=Kirskaanniemi<br /> |Koordinaatit=61.41651595878806, 23.811598703513354<br /> |KoordPohj=61.41651595878806<br /> |KoordIta=23.811598703513354<br /> |Zoom=16<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(23.811598703513354 61.41651595878806))<br /> |Kunta=Lempäälä<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Lempäälän kunnan ylläpitämä retkeilykohde laavuineen ja nuotioineen<br /> |Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka, Nuotiopaikka<br /> }}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Diarisid&diff=488886 2014-11-14T10:07:36Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Saannostellyt_jarvet_ja_joet/Kokemaenjoen_vesistoalueen_saannostelyta%2831113%29 Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelyjen kehittäminen] (ymparisto.fi)<br /> <br /> [[Näsijärvi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Vanajavesi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)]]<br /> <br /> [[Iso-Kulovesi]]<br /> <br /> [[Kyrösjärvi (35.521.1.001)]]<br /> <br /> [[Iso-Längelmävesi]], [[Mallasvesi (35.711.1.001)|Mallasvesi]]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Vanajavesi_on_my%C3%B6s_Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4ss%C3%A4/vastaus_(5)&diff=476704 2014-08-15T07:40:53Z

<p>Diarisid: Vastaa Vanajavesi on myös Lempäälässä</p> <hr /> <div>Vanajavesi on jatkuvasti kallellaan oleva järvi. Lempäälän kanavan ja Hämeenlinnan välillä vedenkorkeus voi parhaimmillaan olla reilusti yli metri ja muutenkin yleisesti yli 10 cm. Ei se kuitenkaan tarkoita, että järviä olisi useita. Hämeenlinnan kapeikotkin nähdään osana Vanajavettä, vaikka keskivedenkorkeus siellä on NN+79,53 m.</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Diarisid&diff=476512 2014-08-14T11:37:33Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>[[Näsijärvi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Vanajavesi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)]]<br /> <br /> [[Iso-Kulovesi]]<br /> <br /> [[Kyrösjärvi (35.521.1.001)]]<br /> <br /> [[Iso-Längelmävesi]], [[Mallasvesi (35.711.1.001)|Mallasvesi]]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Diarisid&diff=476445 2014-08-14T09:27:58Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>[[Näsijärvi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Vanajavesi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)]]<br /> <br /> [[Iso-Kulovesi]]<br /> <br /> [[Kyrösjärvi (35.521.1.001)]]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Vanajavesi_on_my%C3%B6s_Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4ss%C3%A4/vastaus_(2)&diff=476401 2014-08-14T08:03:19Z

<p>Diarisid: Vastaa Vanajavesi on myös Lempäälässä</p> <hr /> <div>Kyllä se Liponselkä on osa Vanajavettä. Löytyi toinenkin kuntavirhe: [[Kyrösjärvi (35.521.1.001)|Kyrösjärvi]] sijaitsee myös Hämeenkyrössä. Lisäksi [[Matkunjärvi (35.287.1.005)|Matkunjärvestä]] osa on Urjalaa.</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vanajavesi_(yhd.)&diff=475750 2014-08-13T06:49:57Z

<p>Diarisid: /* Vedenkorkeus ja virtaama */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottaa läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki.<br /> <br /> Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8641 km², josta järviä 14,1 %. [[Längelmäveden_ja_Hauhon_reittien_valuma-alue_(35.7)|Längelmäveden-Hauhon reitti]] muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat [[Hiidenjoen_valuma-alue_(02.027)|Hiidenjoki]] (2192 km²), [[Tarpianjoen_valuma-alue_(35.28)|Tarpianjoki]] (774 km²) ja [[Oikolanjoen_valuma-alue_(35.26)|Oikolanjoki]] (136 km²).<br /> <br /> Vanajavedessä on 387 saarta, niistä ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä. <br /> <br /> Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. Järvessä on 4 ympäristöhallinnon vedenkorkeusasteikkoa, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Hattulan Lepaassa ja Konhonselällä Tojalan satamassa sekä Lempäälän kanavalla. Koko havaintojakson keskivedenkorkeus Konhonselällä on ollut N60+79,48 m (NN+79+30 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut kesällä 1899 N60+81,50 m (NN+81,32 m) ja alin kevättalvella 1981 N60+78,27 m (NN+78,09 m).<br /> <br /> Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]] Lempäälässä. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamahavaintoja (koski+kanava) on tallennettu SYKEn rekisteriin vuodesta 1962 eli säännöstelyn aloittamisen myötä. Ennen tätä vuotta kokonaisvirtaamasta ei ole tietoa. Keskivirtaama on ollut 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s, keskiylivirtaama 153 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ja keskialivirtaama 31 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (keväällä 2003).<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena on vähentää Vanajaveden rantojen tulvavahinkoja sekä parantaa varautumista Kokemäenjoen tulviin.<br /> <br /> Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttö on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä. <br /> <br /> Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla ja tarvittaessa vettä juoksutetaan lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä yhteensä on 180 m3/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.<br /> <br /> Säännöstelyluvan mukaan Vanajavedellä on ehdolliset ylä- ja alarajat, joiden välillä vedenkorkeus vaihtelee. Suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.<br /> <br /> Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa. Vedenkorkeuden alentamisen tarkoituksena on tehdä järveen tilaa kevään sulamisvesille.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> | Hydrologinen tekijä || Säännöstelty ajanjakso 1962-2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1961<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama || 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden pienin lähtövirtaama || 13 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden suurin lähtövirtaama|| 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus|| NN+ 79,13 m ||NN+ 79,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN+ 79,41 m || NN+ 79,51 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus|| NN+ 78,08 m || NN+ 78,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus|| NN+ 79,67 m || NN+ 80,69 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,11 m || 1,21 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 0,57 m (v. 2008) || 0,51 m (v. 1940)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,53 m (v. 1981) || 1,97 m (v. 1951)<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> ==Jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajavesi Häme-Wiki: Vanajavesi] (hamewiki.fi)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi Wikipedia: Vanajavesi] (wikipedia.org)</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vanajavesi_(yhd.)&diff=475745 2014-08-13T06:46:25Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottaa läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki.<br /> <br /> Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8641 km², josta järviä 14,1 %. [[Längelmäveden_ja_Hauhon_reittien_valuma-alue_(35.7)|Längelmäveden-Hauhon reitti]] muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat [[Hiidenjoen_valuma-alue_(02.027)|Hiidenjoki]] (2192 km²), [[Tarpianjoen_valuma-alue_(35.28)|Tarpianjoki]] (774 km²) ja [[Oikolanjoen_valuma-alue_(35.26)|Oikolanjoki]] (136 km²).<br /> <br /> Vanajavedessä on 387 saarta, niistä ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä. <br /> <br /> Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. Järvessä on 4 ympäristöhallinnon vedenkorkeusasteikkoa, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Hattulan Lepaassa ja Konhonselällä Tojalan satamassa sekä Lempäälän kanavalla. Koko havaintojakson keskivedenkorkeus Konhonselällä on ollut N60+79,48 m (NN+79+30 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut kesällä 1899 N60+81,50 m (NN+81,32 m) ja alin kevättalvella 1981 N60+78,27 m (NN+78,09 m).<br /> <br /> Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]] Lempäälässä. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamahavaintoja (koski+kanava) on tallennettu SYKEn rekisteriin vuodesta 1962 eli säännöstelyn aloittamisen myötä. Ennen tätä vuotta ei ole tietoa kokonaisvirtaamasta. Keskivirtaama on ollut 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s, keskiylivirtaama 153 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ja keskialivirtaama 31 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (keväällä 2003).<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena on vähentää Vanajaveden rantojen tulvavahinkoja sekä parantaa varautumista Kokemäenjoen tulviin.<br /> <br /> Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttö on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä. <br /> <br /> Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla ja tarvittaessa vettä juoksutetaan lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä yhteensä on 180 m3/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.<br /> <br /> Säännöstelyluvan mukaan Vanajavedellä on ehdolliset ylä- ja alarajat, joiden välillä vedenkorkeus vaihtelee. Suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.<br /> <br /> Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa. Vedenkorkeuden alentamisen tarkoituksena on tehdä järveen tilaa kevään sulamisvesille.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> | Hydrologinen tekijä || Säännöstelty ajanjakso 1962-2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1961<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama || 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden pienin lähtövirtaama || 13 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden suurin lähtövirtaama|| 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus|| NN+ 79,13 m ||NN+ 79,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN+ 79,41 m || NN+ 79,51 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus|| NN+ 78,08 m || NN+ 78,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus|| NN+ 79,67 m || NN+ 80,69 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,11 m || 1,21 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 0,57 m (v. 2008) || 0,51 m (v. 1940)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,53 m (v. 1981) || 1,97 m (v. 1951)<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> ==Jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajavesi Häme-Wiki: Vanajavesi] (hamewiki.fi)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi Wikipedia: Vanajavesi] (wikipedia.org)</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vanajavesi_(yhd.)&diff=475744 2014-08-13T06:44:36Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottaa läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki.<br /> <br /> Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8641 km², josta järviä 14,1 %. [[Längelmäveden_ja_Hauhon_reittien_valuma-alue_(35.7)|Längelmäveden-Hauhon reitti]] muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat [[Hiidenjoen_valuma-alue_(02.027)|Hiidenjoki]] (2192 km²), [[Tarpianjoen_valuma-alue_(35.28)|Tarpianjoki]] (774 km²) ja [[Oikolanjoen_valuma-alue_(35.26)|Oikolanjoki]] (136 km²).<br /> <br /> Vanajavedessä on 387 saarta, niistä ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä. <br /> <br /> Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. Järvessä on 4 ympäristöhallinnon vedenkorkeusasteikkoa, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Hattulan Lepaassa ja Konhonselällä Tojalan satamassa sekä Lempäälän kanavalla. Koko havaintojakson keskivedenkorkeus Konhonselällä on ollut N60+79,48 m (NN+79+30 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut kesällä 1899 N60+81,50 m (NN+81,32 m) ja alin kevättalvella 1981 N60+78,27 m (NN+78,09 m).<br /> <br /> Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]] Lempäälässä. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamahavaintoja (koski+kanava) on tallennettu SYKEn rekisteriin vuodesta 1962 eli säännöstelyn aloittamisen myötä. Ennen tätä vuotta ei ole tietoa kokonaisvirtaamasta. Keskivirtaama on ollut 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s, keskiylivirtaama 153 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ja keskialivirtaama 31 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (keväällä 2003).<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena on vähentää Vanajaveden rantojen tulvavahinkoja sekä parantaa varautumista Kokemäenjoen tulviin.<br /> <br /> Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttö on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä. <br /> <br /> Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla ja tarvittaessa vettä juoksutetaan lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä yhteensä on 180 m3/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.<br /> <br /> Säännöstelyluvan mukaan Vanajavedellä on ehdolliset ylä- ja alarajat, joiden välillä vedenkorkeus vaihtelee. Suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.<br /> <br /> Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa. Vedenkorkeuden alentamisen tarkoituksena on tehdä järveen tilaa kevään sulamisvesille.<br /> <br /> <br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> | Hydrologinen tekijä || Säännöstelty ajanjakso 1962-2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1961<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama || 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden pienin lähtövirtaama || 13 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden suurin lähtövirtaama|| 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s || ei havaintoja<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus|| NN+ 79,13 m ||NN+ 79,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN+ 79,41 m || NN+ 79,51 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus|| NN+ 78,08 m || NN+ 78,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus|| NN+ 79,67 m || NN+ 80,69 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,11 m || 1,21 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 0,57 m (v. 2008) || 0,51 m (v. 1940)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,53 m (v. 1981) || 1,97 m (v. 1951)<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> ==Jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajavesi Häme-Wiki: Vanajavesi] (hamewiki.fi)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi Wikipedia: Vanajavesi] (wikipedia.org)</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vanajavesi_(yhd.)&diff=475742 2014-08-13T06:39:50Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottaa läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki.<br /> <br /> Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8641 km², josta järviä 14,1 %. [[Längelmäveden_ja_Hauhon_reittien_valuma-alue_(35.7)|Längelmäveden-Hauhon reitti]] muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat [[Hiidenjoen_valuma-alue_(02.027)|Hiidenjoki]] (2192 km²), [[Tarpianjoen_valuma-alue_(35.28)|Tarpianjoki]] (774 km²) ja [[Oikolanjoen_valuma-alue_(35.26)|Oikolanjoki]] (136 km²).<br /> <br /> Vanajavedessä on 387 saarta, niistä ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä. <br /> <br /> Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. Järvessä on 4 ympäristöhallinnon vedenkorkeusasteikkoa, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Hattulan Lepaassa ja Konhonselällä Tojalan satamassa sekä Lempäälän kanavalla. Koko havaintojakson keskivedenkorkeus Konhonselällä on ollut N60+79,48 m (NN+79+30 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut kesällä 1899 N60+81,50 m (NN+81,32 m) ja alin kevättalvella 1981 N60+78,27 m (NN+78,09 m).<br /> <br /> Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]] Lempäälässä. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamahavaintoja (koski+kanava) on tallennettu SYKEn rekisteriin vuodesta 1962 eli säännöstelyn aloittamisen myötä. Ennen tätä vuotta ei ole tietoa kokonaisvirtaamasta. Keskivirtaama on ollut 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s, keskiylivirtaama 153 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ja keskialivirtaama 31 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (keväällä 2003).<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena on vähentää Vanajaveden rantojen tulvavahinkoja sekä parantaa varautumista Kokemäenjoen tulviin.<br /> <br /> Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttö on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä. <br /> <br /> Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla ja tarvittaessa vettä juoksutetaan lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä yhteensä on 180 m3/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.<br /> <br /> Säännöstelyluvan mukaan Vanajavedellä on ehdolliset ylä- ja alarajat, joiden välillä vedenkorkeus vaihtelee. Suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.<br /> <br /> Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa. Vedenkorkeuden alentamisen tarkoituksena on tehdä järveen tilaa kevään sulamisvesille.<br /> <br /> <br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> | Hydrologinen tekijä || Säännöstelty ajanjakso 1962-2008<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama || 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s<br /> |-<br /> | Vanajaveden pienin lähtövirtaama || 13 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s<br /> |-<br /> | Vanajaveden suurin lähtövirtaama|| 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus|| NN+ 79,13 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN+ 79,41 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus|| NN+ 78,08 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus|| NN+ 79,67 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,11 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 0,57 m (v. 2008)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,53 m (v. 1981)<br /> |-<br /> !colspan=&quot;2&quot;| Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1961<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus vv.1911-1961|| NN+ 79,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv.1911-1961 || NN+ 79,51 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 78,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 80,69 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961|| 1,21 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961|| 0,51 m (v. 1940)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961|| 1,97 m (v. 1951)<br /> |}<br /> <br /> ==Jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajavesi Häme-Wiki: Vanajavesi] (hamewiki.fi)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi Wikipedia: Vanajavesi] (wikipedia.org)</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vanajavesi_(yhd.)&diff=475740 2014-08-13T06:37:24Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottaa läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki.<br /> <br /> Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8641 km², josta järviä 14,1 %. [[Längelmäveden_ja_Hauhon_reittien_valuma-alue_(35.7)|Längelmäveden-Hauhon reitti]] muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat [[Hiidenjoen_valuma-alue_(02.027)|Hiidenjoki]] (2192 km²), [[Tarpianjoen_valuma-alue_(35.28)|Tarpianjoki]] (774 km²) ja [[Oikolanjoen_valuma-alue_(35.26)|Oikolanjoki]] (136 km²).<br /> <br /> Vanajavedessä on 387 saarta, niistä ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä. <br /> <br /> Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. Järvessä on 4 ympäristöhallinnon vedenkorkeusasteikkoa, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Hattulan Lepaassa ja Konhonselällä Tojalan satamassa sekä Lempäälän kanavalla. Koko havaintojakson keskivedenkorkeus Konhonselällä on ollut N60+79,48 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+81,50 m (kesällä 1899) ja alin N60+78,27 m (kevättalvella 1981), joten äärivaihtelu on ollut 323 cm. <br /> <br /> Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen Lempäälässä]]. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamahavaintoja (koski+kanava) on tallennettu SYKEn rekisteriin vuodesta 1962 eli säännöstelyn aloittamisen myötä. Ennen tätä vuotta ei ole tietoa kokonaisvirtaamasta. Keskivirtaama on ollut 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s, keskiylivirtaama 153 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ja keskialivirtaama 31 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (keväällä 2003).<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena on vähentää Vanajaveden rantojen tulvavahinkoja sekä parantaa varautumista Kokemäenjoen tulviin.<br /> <br /> Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttö on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä. <br /> <br /> Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla ja tarvittaessa vettä juoksutetaan lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä yhteensä on 180 m3/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.<br /> <br /> Säännöstelyluvan mukaan Vanajavedellä on ehdolliset ylä- ja alarajat, joiden välillä vedenkorkeus vaihtelee. Suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.<br /> <br /> Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa. Vedenkorkeuden alentamisen tarkoituksena on tehdä järveen tilaa kevään sulamisvesille.<br /> <br /> <br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> | Hydrologinen tekijä || Säännöstelty ajanjakso 1962-2008<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama || 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s<br /> |-<br /> | Vanajaveden pienin lähtövirtaama || 13 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s<br /> |-<br /> | Vanajaveden suurin lähtövirtaama|| 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus|| NN+ 79,13 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN+ 79,41 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus|| NN+ 78,08 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus|| NN+ 79,67 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,11 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 0,57 m (v. 2008)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,53 m (v. 1981)<br /> |-<br /> !colspan=&quot;2&quot;| Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1961<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus vv.1911-1961|| NN+ 79,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv.1911-1961 || NN+ 79,51 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 78,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 80,69 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961|| 1,21 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961|| 0,51 m (v. 1940)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961|| 1,97 m (v. 1951)<br /> |}<br /> <br /> ==Jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajavesi Häme-Wiki: Vanajavesi] (hamewiki.fi)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi Wikipedia: Vanajavesi] (wikipedia.org)</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Vanajavesi_on_my%C3%B6s_Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4ss%C3%A4&diff=475714 2014-08-13T05:48:03Z

<p>Diarisid: Uusi ketju: Vanajavesi on myös Lempäälässä</p> <hr /> <div>[[Vanajavesi (yhd.)|Vanajavesi]] ei jostain syystä ole järviwikin mukaan Lempäälässä. Järven lasku-uomat (Herralanvirta ja Lempäälänkanava) kulkevat Lempäälän keskusta-alueen läpi. T. Diar</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vanajavesi_(yhd.)&diff=475529 2014-08-12T12:21:50Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottaa läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki.<br /> <br /> Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8641 km², josta järviä 14,1 %. [[Längelmäveden_ja_Hauhon_reittien_valuma-alue_(35.7)|Längelmäveden-Hauhon reitti]] muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat [[Hiidenjoen_valuma-alue_(02.027)|Hiidenjoki]] (2192 km²), [[Tarpianjoen_valuma-alue_(35.28)|Tarpianjoki]] (774 km²) ja [[Oikolanjoen_valuma-alue_(35.26)|Oikolanjoki]] (136 km²).<br /> <br /> Vanajavedessä on 387 saarta, niistä ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä. <br /> <br /> Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikot sijaitsevat Hämeenlinnassa (YKJ 6768077, 3363361) ja Konhonselällä (YKJ 6790891, 3333864). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+79,48 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+81,50 m (kesällä 1899) ja alin N60+78,27 m (kevättalvella 1981), joten äärivaihtelu on ollut 323 cm. <br /> <br /> Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen Lempäälässä]]. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamahavaintoja (koski+kanava) on tallennettu SYKEn rekisteriin vuodesta 1962 eli säännöstelyn aloittamisen myötä. Ennen tätä vuotta ei ole tietoa kokonaisvirtaamasta. Keskivirtaama on ollut 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s, keskiylivirtaama 153 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s ja keskialivirtaama 31 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s (keväällä 2003).<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena on vähentää Vanajaveden rantojen tulvavahinkoja sekä parantaa varautumista Kokemäenjoen tulviin.<br /> <br /> Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttö on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä. <br /> <br /> Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla ja tarvittaessa vettä juoksutetaan lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä yhteensä on 180 m3/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.<br /> <br /> Säännöstelyluvan mukaan Vanajavedellä on ehdolliset ylä- ja alarajat, joiden välillä vedenkorkeus vaihtelee. Suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.<br /> <br /> Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa. Vedenkorkeuden alentamisen tarkoituksena on tehdä järveen tilaa kevään sulamisvesille.<br /> <br /> <br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> | Hydrologinen tekijä || Säännöstelty ajanjakso 1962-2008<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama || 70 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s<br /> |-<br /> | Vanajaveden pienin lähtövirtaama || 13 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s<br /> |-<br /> | Vanajaveden suurin lähtövirtaama|| 229 m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;/s<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus|| NN+ 79,13 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN+ 79,41 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus|| NN+ 78,08 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus|| NN+ 79,67 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,11 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 0,57 m (v. 2008)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,53 m (v. 1981)<br /> |-<br /> !colspan=&quot;2&quot;| Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1961<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus vv.1911-1961|| NN+ 79,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv.1911-1961 || NN+ 79,51 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden alin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 78,36 m<br /> |-<br /> | Vanajaveden ylin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 80,69 m<br /> |-<br /> | Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961|| 1,21 m<br /> |-<br /> | Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961|| 0,51 m (v. 1940)<br /> |-<br /> | Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961|| 1,97 m (v. 1951)<br /> |}<br /> <br /> ==Jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajavesi Häme-Wiki: Vanajavesi] (hamewiki.fi)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi Wikipedia: Vanajavesi] (wikipedia.org)</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Diarisid&diff=457079 2014-06-11T07:50:29Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>[[Näsijärvi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Vanajavesi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)]]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:WP_000038.jpg&diff=444348 2014-05-13T05:53:38Z

<p>Diarisid: Toijalan sataman laituri 24.4.2013</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Toijalan sataman laituri 24.4.2013<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/PD-Oma}}</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Diarisid&diff=444346 2014-05-13T05:47:07Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>[[Näsijärvi]]<br /> <br /> [[Vanajavesi (yhd.)]]<br /> <br /> [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)]]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Diarisid&diff=444345 2014-05-13T05:46:02Z

<p>Diarisid: </p> <hr /> <div>[[Näsijärvi]]<br /> [[Vanajavesi]]<br /> [[Pyhäjärvi]]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Diarisid&diff=444344 2014-05-13T05:45:21Z

<p>Diarisid: Ak: Uusi sivu: [http://www.jarviwiki.fi/wiki/N%C3%A4sij%C3%A4rvi Näsijärvi] [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vanajavesi_%28yhd.%29 Vanajavesi (yhd.)] [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A...</p> <hr /> <div>[http://www.jarviwiki.fi/wiki/N%C3%A4sij%C3%A4rvi Näsijärvi]<br /> <br /> <br /> [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vanajavesi_%28yhd.%29 Vanajavesi (yhd.)]<br /> <br /> <br /> [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_%2835.211.1.001%29 Pyhäjärvi]<br /> <br /> <br /> [http://www.example.com linkin otsikko]<br /> [[Näsijärvi]]</div>

Diarisid https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&diff=443025 2014-04-14T12:16:24Z

<p>Diarisid: 2 viimeisintä linkkiä poistettu, koska viittaavat poistettuun sivuun.</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. <br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoen]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakaman]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoen]] (138 km²) alueet.<br /> <br /> Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva 'Kuru' haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.<br /> <br /> Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60+95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.<br /> <br /> Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m3/s, keskiylivirtaama 142 m3/s ja keskialivirtaama 2,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m3/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m3/s.<br /> <br /> ==Säännöstely==<br /> Näsijärven säännöstelyä hoidetaan Tammerkosken Yläkosken voimalaitoksilla. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. <br /> <br /> Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei miltään osin kuitenkaan muutettu Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.<br /> <br /> Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m3. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.<br /> <br /> ==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==<br /> Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,1, heinäkuussa 19,4 ja elokuussa 18,5 astetta.<br /> <br /> Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20ºC, 10 metrin syvyydessä 16ºC, 20 metrissä 13ºC ja 40 metrissä 9ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 astetta ja 40 metrin syvyydessä 1,3 astetta. <br /> <br /> Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. <br /> <br /> Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917-1932 ja 2000-2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.<br /> <br /> Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6843&amp;lan=fi Näsijärven Koljonselän vedenlaatu] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)</div>

Diarisid