Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Kuolimo (04.141.1.001)/Metsäojituksia, Kiesilänjoki

2013-07-06T08:02:02Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Metsäojituksia, Kiesilänjoki |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus=Metsäojituksia 2005-2010, |Koordinaatit=61.27467936326993° Pohj., 27.40987243683776° It. |Ylläp...

{{Paikka
|Nimi=Metsäojituksia, Kiesilänjoki
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Metsäojituksia 2005-2010,
|Koordinaatit=61.27467936326993° Pohj., 27.40987243683776° It.
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Kalliosaari

2013-07-06T06:02:54Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Kalliosaari |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus=Sinilevänäyte |Koordinaatit=61.22071301437112° Pohj., 27.649295426672324° It. |Ylläpito=Tavallinen käyttäjä }} ...

{{Paikka
|Nimi=Kalliosaari
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Sinilevänäyte
|Koordinaatit=61.22071301437112° Pohj., 27.649295426672324° It.
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}
Vesinäyte Kuolimolta, otettu 4.7.2013, Kalliosaaren rannasta. Havainto Tuomo Kirjavainen,

Kuolimo (04.141.1.001)/kokeilu 1

2013-07-06T05:15:59Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=kokeilu 1 |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Koordinaatit=61.23387588244175° Pohj., 27.48080292250961° It. |Ylläpito=Tavallinen käyttäjä }}

{{Paikka
|Nimi=kokeilu 1
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Koordinaatit=61.23387588244175° Pohj., 27.48080292250961° It.
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/ELY, Etelä Savo, vedentarkkailupaikka,Kuolimo Häränlahti 268

2013-06-22T13:40:53Z

Eerojahonala:

{{Paikka
|Nimi=ELY, Etelä Savo, Kuolimo Häränlahti 268
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=EUREF-FIN/WGS84 61,34382 27,42780
|Kunta=Mikkeli
|Koordinaatit=61.3438435576, 27.4277114868
|Ylläpito=Kokenut käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Suomensalo, leiripaikka saaressa

2013-06-22T13:30:43Z

Eerojahonala:

{{Paikka
|Nimi=Suomensalo, leiripaikka saaressa
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=SUOMENSALON LEIRIPAIKKA

Palvelut: kuivakäymälä, laavu, melonta, nuotiopaikka, veneily

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&&id=786
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.2415330603, 27.5682867056
|Tyyppi=Nuotiopaikka, Uimaranta
|Ylläpito=Kokenut käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Suomensalo, leiripaikka saaressa

2013-06-22T13:28:23Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Suomensalo, leiripaikka saaressa |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus=SUOMENSALON LEIRIPAIKKA Palvelut: kuivakäymälä, laavu, melonta, nuotiopaikka, veneily |Kunta=S...

{{Paikka
|Nimi=Suomensalo, leiripaikka saaressa
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=SUOMENSALON LEIRIPAIKKA

Palvelut: kuivakäymälä, laavu, melonta, nuotiopaikka, veneily
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.24153306033361° Pohj., 27.568286705645732° It.
|Tyyppi=Nuotiopaikka, Uimaranta
|Ylläpito=Kokenut käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Rovastinoja, laavu

2013-06-22T13:20:50Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Rovastinja.jpg
|Teksti=Rovastinoja
}}

{{Paikka
|Nimi=Rovastinoja, laavu
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=ROVASTINOJAN LAAVU

Retkikohde esihistoriallisella asuinpaikalla, johon on vanhan mallin mukaan rakennettu turvemaja. Jääkauden jäljet - Kivikauden ihminen -reitin levähdyspaikka.

Palvelut:
kuivakäymälä, laavu, nuotiopaikka, nähtävyys

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&&id=784
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.21741389514682° Pohj., 27.572020340594463° It.
|Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka, Nuotiopaikka, Uimaranta
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Rovastinja.jpg

2013-06-22T13:20:35Z

Eerojahonala:

Kuolimo (04.141.1.001)/Rovastinoja, laavu

2013-06-22T13:19:50Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Rovastinoja, laavu |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus=ROVASTINOJAN LAAVU Retkikohde esihistoriallisella asuinpaikalla, johon on vanhan mallin mukaan rakennettu turve...

{{Paikka
|Nimi=Rovastinoja, laavu
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=ROVASTINOJAN LAAVU

Retkikohde esihistoriallisella asuinpaikalla, johon on vanhan mallin mukaan rakennettu turvemaja. Jääkauden jäljet - Kivikauden ihminen -reitin levähdyspaikka.

Palvelut:
kuivakäymälä, laavu, nuotiopaikka, nähtävyys

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&&id=784
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.21741389514682° Pohj., 27.572020340594463° It.
|Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka, Nuotiopaikka, Uimaranta
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Onkilammen laavu

2013-06-22T13:16:14Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Onkilammen laavu.jpg
|Teksti=Onkilammen laavu
}}

{{Paikka
|Nimi=Onkilammen laavu
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=ONKILAMMEN LAAVU

Laavukohde, johon on helppo pääsy autolla. Soveltuu liikuntaesteisille. Onkilammen laavu sijaitsee Orrainpolulla, joka on 10 km pituinen retkeilyreitistö.

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&&id=770
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.309107272546726° Pohj., 27.633432198199443° It.
|Tyyppi=Luontopolku, Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Onkilammen laavu.jpg

2013-06-22T13:15:58Z

Eerojahonala:

Kuolimo (04.141.1.001)/Onkilammen laavu

2013-06-22T13:15:07Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Onkilammen laavu |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus=ONKILAMMEN LAAVU Laavukohde, johon on helppo pääsy autolla. Soveltuu liikuntaesteisille. Onkilammen laavu sijai...

{{Paikka
|Nimi=Onkilammen laavu
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=ONKILAMMEN LAAVU

Laavukohde, johon on helppo pääsy autolla. Soveltuu liikuntaesteisille. Onkilammen laavu sijaitsee Orrainpolulla, joka on 10 km pituinen retkeilyreitistö.

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&&id=770
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.309107272546726° Pohj., 27.633432198199443° It.
|Tyyppi=Luontopolku, Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Lepänkanto, virkistysalue

2013-06-22T13:10:03Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Lepänkanto.jpg
|Teksti=Lepänkanto virkistysalue
}}

{{Paikka
|Nimi=Lepänkanto, virkistysalue
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Lepänkanto

Lepänkannon virkistysalue sijaitsee Kuolimon rannalla, muutaman kilometrin päässä Savitaipaleen kirkonkylältä. Viitoitus valtatieltä 13, jolta matkaa n. kaksi kilometriä. Lepänkannon alue on upeaa hiekkarantaa, joka syvenee erittäin loivasti.

Palvelut:

kuivakäymälä, lapsiperheille, liikuntaesteisille, nuotiopaikka, pysäköintipaikka, rantautumispaikka, retkeilyreitti, uintipaikka

|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.207187052839195° Pohj., 27.60751133027952° It.
|Tyyppi=Nuotiopaikka, Uimaranta
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Lepänkanto.jpg

2013-06-22T13:09:34Z

Eerojahonala:

Kuolimo (04.141.1.001)/Lepänkanto, virkistysalue

2013-06-22T13:08:45Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Lepänkanto, virkistysalue |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus=Lepänkanto Lepänkannon virkistysalue sijaitsee Kuolimon rannalla, muutaman kilometrin päässä Savit...

{{Paikka
|Nimi=Lepänkanto, virkistysalue
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Lepänkanto

Lepänkannon virkistysalue sijaitsee Kuolimon rannalla, muutaman kilometrin päässä Savitaipaleen kirkonkylältä. Viitoitus valtatieltä 13, jolta matkaa n. kaksi kilometriä. Lepänkannon alue on upeaa hiekkarantaa, joka syvenee erittäin loivasti.

Palvelut:

kuivakäymälä, lapsiperheille, liikuntaesteisille, nuotiopaikka, pysäköintipaikka, rantautumispaikka, retkeilyreitti, uintipaikka

|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.207187052839195° Pohj., 27.60751133027952° It.
|Tyyppi=Nuotiopaikka, Uimaranta
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Luotolahden laavu

2013-06-22T12:55:12Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Luotolahden laavu.jpg
|Teksti=Luotolahden laavu
}}

{{Paikka
|Nimi=Luotolahden laavu
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Kuvaus

Laavu sijaitsee Luotolahden kapian pohjoispäässä.

Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

Palvelut: kuivakäymälä, laavu, liikuntaesteisille, melonta, nuotiopaikka, pysäköintipaikka, retkeilyreitti, veneily

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&id=785
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.2969773993, 27.6109291089
|Tyyppi=Luonnonsuojelualue, Luontopolku, Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Luotolahden laavu.jpg

2013-06-22T12:54:55Z

Eerojahonala:

Kuolimo (04.141.1.001)/Luotolahden laavu

2013-06-22T12:53:55Z

Eerojahonala:

{{Paikka
|Nimi=Luotolahden laavu
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Kuvaus

Laavu sijaitsee Luotolahden kapian pohjoispäässä.

Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

Palvelut: kuivakäymälä, laavu, liikuntaesteisille, melonta, nuotiopaikka, pysäköintipaikka, retkeilyreitti, veneily

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&id=785
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.2969773993, 27.6109291089
|Tyyppi=Luonnonsuojelualue, Luontopolku, Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Luotolahden laavu

2013-06-22T12:39:43Z

Eerojahonala:

{{Paikka
|Nimi=Luotolahden laavu
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Kuvaus

Laavu sijaitsee Luotolahden kapian pohjoispäässä.

Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&id=785
|Koordinaatit=61.2969773993, 27.6109291089
|Tyyppi=Luonnonsuojelualue, Luontopolku, Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Luotolahden laavu

2013-06-22T12:38:54Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Luotolahden laavu |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus= Kuvaus Laavu sijaitsee Luotolahden kapian pohjoispäässä. Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kape...

{{Paikka
|Nimi=Luotolahden laavu
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=
Kuvaus
Laavu sijaitsee Luotolahden kapian pohjoispäässä.

Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&id=785

|Koordinaatit=61.296977399319765° Pohj., 27.6109291089233° It.
|Tyyppi=Luonnonsuojelualue, Luontopolku, Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Lehtisensaari

2013-06-22T12:21:19Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Ristniuemen tila.gif
|Teksti=Ristniemen tila
}}
{{Paikka
|Nimi=Lehtisensaari
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=LUONTO

Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Vaaramainen, korkea mäki Kuolimon Lehtisensaaressa. Kalliopaljastumat ja -kasvillisuus niukkoja, mutta vaaramaisemana edustava. Rinteillä eriasteista kaskiviljelyn jälkeistä sukkessiota. Erottuu pohjoisen ja idän suunnilta Kuolimolta erinomaisesti, lännestä kohtalaisesti, etelässä hiipuu vähittäisesti ympäristöönsä. Samoin rajautuminen etelän suuntaan on epämääräistä. Tiheä puusto estää pääasiassa kauniita näköaloja Kuolimolle. Metsien tila on hyvin vaihteleva: laella on nuorta kuusikkoa ja taimikkoa, länsirinne harmaalepikkoa, itärinteet sekametsää. Vuoren pohjatason Kuolimojärvi on hyvin kirkasvetinen ja karurantainen. Ympäristön metsät ovat talousmetsiä, joita on hoidettu paikoin hyvin pienipiirteisesti ja huolellisesti. Etelärinteen viljelykset pääasiassa metsittyneet.

SAARELLA SIJAISTEE RISTNIEMEN TILA:

Nimi: Talon virallinen maarekisterinimi oli Laamo 1890-luvun loppupuolelle saakka. Nimi muutettiin Ristniemeksi maakirjatarkastuksessa vuonna 1897.
Asukkaat: Henkikirjamerkintöjen mukaan Ristniemen tila kuului vuosina 1723-30 Pauli Aabrahaminpojalle, mutta oli autiotila. Myöhemmin tila oli autiotilana merkitty Pauli Aabraminpojan lesken nimiin.

Vuonna 1843 tilalle muuttivat Mikko Jaakonpoika Matikka (1799-1860) ja vaimonsa Anna Antintytär (1803-1859) sekä Eeva Kristiina Juhontytär Matikka (1823-1862) ja Mikon ja Annan poika Ville (s.1824).

ANTTI MATIKAN SÄÄTIÖ

Ristniemen isäntä Antti Matikka, joka syntyi 23.9.1892 ja kuoli 11.5.1985 määräsi testamentillaan, että kaikesta omaisuudesta, joka häneltä jälkeen jää, on muodostettava Antti Matikan säätiö. Säätiön tarkoituksena on omistaa ja hallita Ristniemen tilaa siten, että tila säilytetään kokonaisena ja sen metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti. Metsiä käytetään myös metsänhoidollisena opinto- ja retkeilykohteena, sekä savitaipalelaisten virkistysalueena.

Lisäksi säätiön tulee toimia niin, että omaisuuden tuotto käytetään savitaipalelaisten hyväksi. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, joita tulee säätiön tarkoituksen mukaan ohjata hyviin ja terveellisiin elämäntapoihin ohjaaviin harrastuksiin mm. hankkimalla ja ylläpitämällä tätä varten toimitiloja sekä tukemalla savitaipalelaisten nuorten opiskelua ja harrastustoimintaa.

http://koulut.etela-karjala.fi/savilu/lehtinen/lehtieto.htm
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.2463804807, 27.6425079396
|Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Lehtisensaari

2013-06-22T12:19:29Z

Eerojahonala:

Tiedosto:Ristniuemen tila.gif

2013-06-22T12:19:05Z

Eerojahonala:

Kuolimo (04.141.1.001)/Lehtisensaari

2013-06-22T12:17:59Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Lehtisensaari |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus=LUONTO Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Vaaramainen, korkea mäki Kuolimon Lehtisensaaressa. Kalliopa...

{{Paikka
|Nimi=Lehtisensaari
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=LUONTO

Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Vaaramainen, korkea mäki Kuolimon Lehtisensaaressa. Kalliopaljastumat ja -kasvillisuus niukkoja, mutta vaaramaisemana edustava. Rinteillä eriasteista kaskiviljelyn jälkeistä sukkessiota. Erottuu pohjoisen ja idän suunnilta Kuolimolta erinomaisesti, lännestä kohtalaisesti, etelässä hiipuu vähittäisesti ympäristöönsä. Samoin rajautuminen etelän suuntaan on epämääräistä. Tiheä puusto estää pääasiassa kauniita näköaloja Kuolimolle. Metsien tila on hyvin vaihteleva: laella on nuorta kuusikkoa ja taimikkoa, länsirinne harmaalepikkoa, itärinteet sekametsää. Vuoren pohjatason Kuolimojärvi on hyvin kirkasvetinen ja karurantainen. Ympäristön metsät ovat talousmetsiä, joita on hoidettu paikoin hyvin pienipiirteisesti ja huolellisesti. Etelärinteen viljelykset pääasiassa metsittyneet.

SAARELLA SIJAISTEE RISTNIEMEN TILA:
Nimi: Talon virallinen maarekisterinimi oli Laamo 1890-luvun loppupuolelle saakka. Nimi muutettiin Ristniemeksi maakirjatarkastuksessa vuonna 1897.
Asukkaat: Henkikirjamerkintöjen mukaan Ristniemen tila kuului vuosina 1723-30 Pauli Aabrahaminpojalle, mutta oli autiotila. Myöhemmin tila oli autiotilana merkitty Pauli Aabraminpojan lesken nimiin.

Vuonna 1843 tilalle muuttivat Mikko Jaakonpoika Matikka (1799-1860) ja vaimonsa Anna Antintytär (1803-1859) sekä Eeva Kristiina Juhontytär Matikka (1823-1862) ja Mikon ja Annan poika Ville (s.1824).

http://koulut.etela-karjala.fi/savilu/lehtinen/lehtieto.htm

|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.246380480672485° Pohj., 27.642507939599454° It.
|Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Hakamäen museoalue

2013-06-22T12:07:21Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Hakamakitupa.jpg
|Teksti=N. 150 -vuotias Hakamäen tupa (Survajan kylästä) edustaa tyypillistä eteläkarjalaista maalaistaloa.
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Tuulimylly hakamäki.jpg
|Teksti=Tuulimylly on tyypiltään ns. jalkamylly. Se on siirretty Hakamäelle Ristiinan kunnan Liiansaaresta.
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Kuolimotornista.jpg
|Teksti=Näkymä Kuolimolle
}}
{{Paikka
|Nimi=Hakamäen museoalue
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=HAKAMÄEN MUSEOALUE

Osoite: Kirkkotie 6, 54800 Savitaipale

Opastus- ym. tiedustelut: Savitaipaleen Kotiseutuyhdistys 0400 665 615 ja 0400 615 566

Museoalue sijaitsee vehreällä mäellä, josta aukeaa kaunis näköala Kuolimolle. Opastus: Nikkarintietä seurakuntatalon ohi ja kellotapulin jälkeen oikealle hautausmaan reunaa seuraten vasemmalle ylös Hakamäelle. Museoalueella sijaitsevat päärakennuksen eli tuvan lisäksi aitta, tuulimylly, ruotusotamiehen torppa, savusauna, riihi ja riihilato. Vuonna 2008 mäelle pystytettiin myös 14-metrinen näkötorni. Kunnaninsinööri Jaakko Nopanen suunnitteli tornin vanhaa, 1930-luvulla purettua tornia mukaellen. Hakamäelle on koottu alueen kansanperinnettä rakennuksina, käyttöesineinä ja tekstiileinä. Perusnäyttelyn lisäksi museolla on vuosittain vaihtuvia näyttelyjä eri aihepiireistä.

http://www.savitaipale.fi/matka/museot/hakamaki.php
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.2028460731, 27.6853168494
|Tyyppi=Näköalapaikka, Lintutorni
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Hakamäen museoalue

2013-06-22T12:06:33Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Hakamakitupa.jpg
|Teksti=N. 150 -vuotias Hakamäen tupa (Survajan kylästä) edustaa tyypillistä eteläkarjalaista maalaistaloa.
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Tuulimylly hakam�ki.jpg
|Teksti=Tuulimylly on tyypiltään ns. jalkamylly. Se on siirretty Hakamäelle Ristiinan kunnan Liiansaaresta.
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Kuolimotornista.jpg
|Teksti=Näkymä Kuolimolle
}}
{{Paikka
|Nimi=Hakamäen museoalue
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=HAKAMÄEN MUSEOALUE

Osoite: Kirkkotie 6, 54800 Savitaipale

Opastus- ym. tiedustelut: Savitaipaleen Kotiseutuyhdistys 0400 665 615 ja 0400 615 566

Museoalue sijaitsee vehreällä mäellä, josta aukeaa kaunis näköala Kuolimolle. Opastus: Nikkarintietä seurakuntatalon ohi ja kellotapulin jälkeen oikealle hautausmaan reunaa seuraten vasemmalle ylös Hakamäelle. Museoalueella sijaitsevat päärakennuksen eli tuvan lisäksi aitta, tuulimylly, ruotusotamiehen torppa, savusauna, riihi ja riihilato. Vuonna 2008 mäelle pystytettiin myös 14-metrinen näkötorni. Kunnaninsinööri Jaakko Nopanen suunnitteli tornin vanhaa, 1930-luvulla purettua tornia mukaellen. Hakamäelle on koottu alueen kansanperinnettä rakennuksina, käyttöesineinä ja tekstiileinä. Perusnäyttelyn lisäksi museolla on vuosittain vaihtuvia näyttelyjä eri aihepiireistä.

http://www.savitaipale.fi/matka/museot/hakamaki.php
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.2028460731, 27.6853168494
|Tyyppi=Näköalapaikka, Lintutorni
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Hakamäen museoalue

2013-06-22T12:05:12Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Hakamakitupa.jpg
|Teksti=N. 150 -vuotias Hakamäen tupa (Survajan kylästä) edustaa tyypillistä eteläkarjalaista maalaistaloa.
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Tuulimylly hakam�ki.jpg
|Teksti=Tuulimylly on tyypiltään ns. jalkamylly. Se on siirretty Hakamäelle Ristiinan kunnan Liiansaaresta.
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Kuolimotornista.jpg
|Teksti=Näkymä Kuolimolle
}}
{{Paikka
|Nimi=Hakamäen museoalue
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=HAKAMÄEN MUSEOALUE

Opastus- ym. tiedustelut: Savitaipaleen Kotiseutuyhdistys 0400 665 615 ja 0400 615 566

Museoalue sijaitsee vehreällä mäellä, josta aukeaa kaunis näköala Kuolimolle. Opastus: Nikkarintietä seurakuntatalon ohi ja kellotapulin jälkeen oikealle hautausmaan reunaa seuraten vasemmalle ylös Hakamäelle. Museoalueella sijaitsevat päärakennuksen eli tuvan lisäksi aitta, tuulimylly, ruotusotamiehen torppa, savusauna, riihi ja riihilato. Vuonna 2008 mäelle pystytettiin myös 14-metrinen näkötorni. Kunnaninsinööri Jaakko Nopanen suunnitteli tornin vanhaa, 1930-luvulla purettua tornia mukaellen. Hakamäelle on koottu alueen kansanperinnettä rakennuksina, käyttöesineinä ja tekstiileinä. Perusnäyttelyn lisäksi museolla on vuosittain vaihtuvia näyttelyjä eri aihepiireistä.

http://www.savitaipale.fi/matka/museot/hakamaki.php
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.20284607313102° Pohj., 27.685316849383525° It.
|Tyyppi=Näköalapaikka, Lintutorni
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Kuolimotornista.jpg

2013-06-22T12:04:44Z

Eerojahonala:

Tiedosto:Tuulimylly hakamäki.jpg

2013-06-22T12:04:01Z

Eerojahonala:

Tiedosto:Hakamakitupa.jpg

2013-06-22T12:03:12Z

Eerojahonala:

Kuolimo (04.141.1.001)/Hakamäen museoalue

2013-06-22T12:01:45Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Hakamäen museoalue |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus=HAKAMÄEN MUSEOALUE Opastus- ym. tiedustelut: Savitaipaleen Kotiseutuyhdistys 0400 665 615 ja 0400 615 566 ...

{{Paikka
|Nimi=Hakamäen museoalue
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=HAKAMÄEN MUSEOALUE

Opastus- ym. tiedustelut: Savitaipaleen Kotiseutuyhdistys 0400 665 615 ja 0400 615 566

Museoalue sijaitsee vehreällä mäellä, josta aukeaa kaunis näköala Kuolimolle. Opastus: Nikkarintietä seurakuntatalon ohi ja kellotapulin jälkeen oikealle hautausmaan reunaa seuraten vasemmalle ylös Hakamäelle. Museoalueella sijaitsevat päärakennuksen eli tuvan lisäksi aitta, tuulimylly, ruotusotamiehen torppa, savusauna, riihi ja riihilato. Vuonna 2008 mäelle pystytettiin myös 14-metrinen näkötorni. Kunnaninsinööri Jaakko Nopanen suunnitteli tornin vanhaa, 1930-luvulla purettua tornia mukaellen. Hakamäelle on koottu alueen kansanperinnettä rakennuksina, käyttöesineinä ja tekstiileinä. Perusnäyttelyn lisäksi museolla on vuosittain vaihtuvia näyttelyjä eri aihepiireistä.

http://www.savitaipale.fi/matka/museot/hakamaki.php
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.20284607313102° Pohj., 27.685316849383525° It.
|Tyyppi=Näköalapaikka, Lintutorni
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Savitaipaleen kirkko

2013-06-22T11:38:34Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Savitaipaleen kirkko.jpg
}}

{{Paikka
|Nimi=Savitaipaleen kirkko
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Savitaipaleen kirkko

Seurakunta: Savitaipaleen seurakunta
Rakentamisvuosi 1924
Suunnittelija Josef Stenbäck
Materiaali rapakivigraniitti
Istumapaikkoja 700
Tyylisuunta kansallisromantiikka
Avoinna yleisölle
16.6.–12.8.2007 ma–su klo 9–18

Savitaipaleen kirkko on kirkkorakennus Savitaipaleella. Se on rakennettu 1921–1924 rapakivigraniitista ja on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema.

Edellinen kirkko tuhoutui tulipalossa 24. huhtikuuta 1918 sisällissodan aikana. Jo tätä kirkkoa ennen seurakunnalla on ollut viisi kirkkoa, toisin sanoen nykyinen on järjestykseessään seitsemäs. Tyyliltään kirkko edustaa kansallisromantiikkaa ja sille on ominaista korkeat holvikaaret. Rakennusmateriaalina käytetyt kiven on louhittu pitäjän Kaskeinkylän Viuhovuoresta. Kirkon nykyisissä uruissa on 33 äänikertaa ja ne ovat Hans Heinrichin rakentamat. Ne ovat olleet kirkossa vuodesta 1979.

Savitaipaleen kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelemista kirkoista viimeisiä. Sen jälkeen rakennettiin enää Kauhavan (1925) ja Killinkosken (1928) kirkot.

Kirkko sijaitsee Savitaipaleen keskustassa mäen päällä, josta on näköalat kirkonkylään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Savitaipaleen_kirkko
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.1994795° Pohj., 27.6863084° It.
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Savitaipaleen kirkko.jpg

2013-06-22T11:38:27Z

Eerojahonala:

Kuolimo (04.141.1.001)/Savitaipaleen kirkko

2013-06-22T11:37:20Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Savitaipaleen kirkko |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus=Savitaipaleen kirkko Seurakunta: Savitaipaleen seurakunta Rakentamisvuosi 1924 Suunnittelija Josef Stenbäc...

{{Paikka
|Nimi=Savitaipaleen kirkko
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Savitaipaleen kirkko

Seurakunta: Savitaipaleen seurakunta
Rakentamisvuosi 1924
Suunnittelija Josef Stenbäck
Materiaali rapakivigraniitti
Istumapaikkoja 700
Tyylisuunta kansallisromantiikka
Avoinna yleisölle
16.6.–12.8.2007 ma–su klo 9–18

Savitaipaleen kirkko on kirkkorakennus Savitaipaleella. Se on rakennettu 1921–1924 rapakivigraniitista ja on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema.

Edellinen kirkko tuhoutui tulipalossa 24. huhtikuuta 1918 sisällissodan aikana. Jo tätä kirkkoa ennen seurakunnalla on ollut viisi kirkkoa, toisin sanoen nykyinen on järjestykseessään seitsemäs. Tyyliltään kirkko edustaa kansallisromantiikkaa ja sille on ominaista korkeat holvikaaret. Rakennusmateriaalina käytetyt kiven on louhittu pitäjän Kaskeinkylän Viuhovuoresta. Kirkon nykyisissä uruissa on 33 äänikertaa ja ne ovat Hans Heinrichin rakentamat. Ne ovat olleet kirkossa vuodesta 1979.

Savitaipaleen kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelemista kirkoista viimeisiä. Sen jälkeen rakennettiin enää Kauhavan (1925) ja Killinkosken (1928) kirkot.

Kirkko sijaitsee Savitaipaleen keskustassa mäen päällä, josta on näköalat kirkonkylään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Savitaipaleen_kirkko
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.1994795° Pohj., 27.6863084° It.
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Morruuvuori, Mikkeli

2013-06-22T11:29:25Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Morruuvuori2.JPG
|Teksti=Morruuvuori
}}

{{Paikka
|Nimi=Morruuvuori, Mikkeli
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kunta=Mikkeli
|Koordinaatit=61.346945886558785° Pohj., 27.403905488317832° It.
|Tyyppi=Näköalapaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Morruuvuori2.JPG

2013-06-22T11:29:08Z

Eerojahonala:

Kuolimo (04.141.1.001)/Morruuvuori, Mikkeli

2013-06-22T11:27:35Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Moruuvuori.jpg
|Teksti=Morruuvuori
}}

{{Paikka
|Nimi=Morruuvuori, Mikkeli
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kunta=Mikkeli
|Koordinaatit=61.346945886558785° Pohj., 27.403905488317832° It.
|Tyyppi=Näköalapaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Moruuvuori.jpg

2013-06-22T11:27:17Z

Eerojahonala:

Kuolimo (04.141.1.001)/Morruuvuori, Mikkeli

2013-06-22T11:26:50Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Morruuvuori, Mikkeli |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kunta=Mikkeli |Koordinaatit=61.346945886558785° Pohj., 27.403905488317832° It. |Tyyppi=Näköalapaikka |Ylläpito=T...

{{Paikka
|Nimi=Morruuvuori, Mikkeli
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kunta=Mikkeli
|Koordinaatit=61.346945886558785° Pohj., 27.403905488317832° It.
|Tyyppi=Näköalapaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)

2013-06-22T11:17:16Z

Eerojahonala: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kuolimo sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Savitaipaleen ja Suomenniemen kuntien alueella. Järven pinta-ala on 79,1 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 56.

Kuolimon valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 864 km², josta vettä 23 %. Valuma-alueen suurin järvi on [[Korpijärvi_(04.143.1.001)|Korpijärvi]], 31 km². Kuolimo on bifurkaatio; se laskee [[Saimaa_(04.112.1.001)|Saimaaseen]] kahta reittiä, Partakosken ja Kärnänkosken kautta, joissa molemmissa on komeat kosket. Kuolimolla on ikää noin 4 000 vuotta.

Järven suurimmat saaret ovat Lehtisensalo (311 ha), Suomensalo (178 ha), Lamposaari (126 ha) ja Paassalo (120 ha).

Kuolimo on itse asiassa suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Etelä-Karjalan alueella. Saimaa ulottuu myös Etelä-Savoon (ja Suur-Saimaa neljään maakuntaan), [[Pyhäjärvi_(04.391.1.001)|Kiteen Pyhäjärvestä]] melkoinen pala ja [[Simpelejärvi_(yhd.)|Simpeleenjärvestä]] pieni lahdenpohja ovat Venäjän puolella.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Kuolimon vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1931–1950 sekä vuodesta 1967 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 77,02 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut varsin pieni, vain 39 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,55 m (joulukuussa 1974) ja alin N60+ 76,66 m (elokuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 89 cm.

Kuolimon menovirtaamahavaintoja on vuodesta 1971 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s, keskiylivirtaama 13,5 m3/s ja keskialivirtaama 3,2 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 27 m3/s (joulukuussa 1974) ja 1,14 m3/s (syyskuussa 2006).

=Kuolimon rauhoituspiirit (Kala- ja riistahallinon julkaisusta 80/2006, s. 15)=Nykytila ja suojelu==
http://194.251.35.222/LiiteTiedostoNayta.asb?DokumenttiID=7348&TauluNimi=Tiedote&NakymaID=437&TiedoteID=13758

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

PRO KUOLIMO RY:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON EHDO-TUKSEEN KALASTUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
Kalastuslaki (286/1982) 34 § ja35 §

1. Saimaannieriän rauhoittaminen

Pro Kuolimo ry katsoo, että ministeriön esitys nieriän rauhoittamiseksi Vuoksen vesistöalueella on oikea toimenpide. Rauhoitus tulee saattaa voimaan mahdollisimman pian ja sen kestoksi suositte-lemme 6+6 vuotta. Ehdotamme, että rauhoitusaikaa voidaan tarkastella 6 vuoden kuluttua sen alka-misesta. Mikäli Pro Kuolimon ehdottama nieriä-tutkimus osoittaa, että kanta on elinkelpoinen, olo-suhteet ovat luonnolliselle lisääntymiselle otolliset ja nieriän Kuolimon kanta kestää kestävää kalas-tamista voidaan rauhoitusaika lopettaa. Vastaavasti mikäli rauhoittaminen sekä nieriätutkimuksessa syntyneiden toimenpiteiden vaikutukset eivät ole tehonneet, voidaan rauhoitusta jatkaa seuraavat 6 vuotta.
Periaatteena on, että emokalat voivat sukukypsiksi tultuaan lisääntyä elämänsä aikana ainakin 2-3 kertaa

2. Saimaannieriän ja Kuolimon tutkimukset

Pro Kuolimo on lähestynyt 6.5.2013 ministeri Jari Koskista aloitteella, jossa todetaan nieriätutki-muksen välttämättömyys. Lähtökohtana on Saimaannieriän toimenpideohjelman 2006 suositukset. Olemme alustavasti olleet yhteydessä Helsingin yliopiston professori Sakari Kuikkaan, joka on anta-nut luvan käyttää suunnitelmien yhteydessä hänen ja yliopiston nimeä.
Valmistelemamme ehdotus nieriä-tutkimusohjelmaksi sisältää myös kalastuksen valvontaan, tiedot-tamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimia.
Pro Kuolimo ry on 6.5.2013 lähestynyt ympäristöministeri Ville Niinistöä vastaavanlaisella Kuolimo-järveä koskevalla tutkimuksella. Toivomme molemmilta ministeriöiltä apua suunniteltujen tut-kimushankkeiden rahoituksen löytämiseksi.

3. Muiden lohikalojen vähimmäismitat

Järvitaimenen osalta 50 cm alamitta on riittämätön Vuoksen vesistöalueella. Jotta villit taimennaaraat ehtisivät saavuttaa sukukypsyyden, tulisi alamitta olla järvitaimenen osalta vähintään 55 cm ja mie-luummin 60 cm. Tuolloin myös tunnistettavuusongelma lohen ja taimenen välillä poistuisi.

4. Valvonnan tehostamisesta

Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Kaakkois-Suomen kalastuksenvalvojien koulutukseen viime syksynä. Sen perusteella olemme arvioineet, että nykyisillä kalastuksenvalvojilla ei ole tarvittavia mahdollisuuksia valvoa tai puuttua väärinkäytöksiin silloin kun niitä tehdään tietoisesti.
Paras tapa vaikuttaa ihmisten asenteisiin on julkisuus ja neuvontatyö sekä kouluissa tapahtuva ympä-ristökasvatus. Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Savitaipaleen ala-asteen ja lukion ympäris-tökasvatukseen. Yhteistyön lisääntyminen on sisällytetty yhdistyksen nieriä- ja Kuolimo-tutkimusohjelmiin.

5. Kalastuksenohjaus

Pro Kuolimo ry pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan vapaa-ajan sekä ammattikalastuksesta päättäviin Kuolimon kalastusalueeseen sekä kalastamisesta päättäviin osakaskuntiin, että he ottavat kantaa ja neuvovat vapaa-ajan kalastajia toimimaan tavalla, joka ehkäisee ennalta nieriöiden tarttu-misen minkäänlaisiin pyydyksiin. Nieriällä on ominaisuus tarttua - muita kaloja helpommin - suustaan kiinni verkkoihin. Jos nieriä joutuu kalastetuksi syvännealueella syvästä vedestä, sen mahdollisuudet jäädä henkiin vapauttamisen jälkeen ovat pienet.

6. Rauhoitusalueiden laajentaminen sekä uusien alueiden perustaminen Kuolimolle

Pro Kuolimo ry esittää Kuolimon kalastusalueelle sekä kalastusosuuskunnille, että nykyistä Isoselän rauhoitusaluetta (600 ha) laajennetaan koska kalastus aivan rauhoitusalueen rajalla on lisääntynyt. Isoselän alueella kaikki kalastus on kielletty ympäri vuoden lukuun ottamatta jäällä tapahtuvaa mui-kun talvinuottausta. Samoin "ei-silmällä-pyytävän" muikkuloukun käyttö on sallittua.
Lisäksi esitämme, että uusia rauhoitusalueita ehdotetaan kalastusosuuskunnille perustettavaksi Mo-rovanselän sekä Kirvesselän syvännealueille, joissa nieriän lisääntyminen on mahdollista ja joissa aikaisemmin on ollut rauhoitusalue. Kirvesselän alueen vedenlaatu on heikompaa kuin muualla Kuo-limolla ja se vaatii tulevan Kuolimo-tutkimuksen erityishuomiota sekä asukkaiden, kuntien ja Kaak-kois-Suomen ELY-keskuksen yhteisiä toimenpiteitä, jotta nieriälle voidaan palauttaa sen lisääntymi-sen edellytyksenä olevat elinolosuhteet.
Pro Kuolimo esittää myös uudeksi suojelualueeksi Pylkönselkää.

7. Tavoitteena on kestävää kalastusta kestävä kalakanta, joka lisääntyy luonnonmukaisesti

Nieriän rauhoittaminen ja muiden lohikalojen vähimmäismitan nostaminen johtavat kaikkia sidos-ryhmiä tyydyttävään lopputulokseen. Toimenpiteet mahdollistavat nieriän luonnollinen lisääntymisen. Emokalat voivat lisääntyä sukukypsiksi tultuaan useamman kerran ja järvien kalaekosysteemin tasapaino palautuu ennalleen. Järvet tarvitsevat suuria petokaloja, jotka pitävät mm. muikun vuotuiset poikaskannat oikean suuruisina.
Tavoitteena on luoda olosuhteet ja kalakannat, jotka kestävät kestävää kalastamista. Saalista riittää niin vapaa-ajan kalastajille kuin ammattikalastajillekin.

17.6.2013 Savitaipaleella

puheenjohtaja Seppo Pekasti, sihteeri Eero-J Ahonala, Pro Kuolimo

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

'''
== Kuolimon melontareitti: =='''

Kuolimon kierroksella meloja tutustu Suomijärven ja Kuolimon monipuolisiin melontareittimahdollisuuksiin. Reitti on järvimelontaa juomavedessä! Lähtö onnistuu Savitaipaleelta, Partakoskelta tai Suomijärveltä.

Kesto: 1-4 pv

Ks. linkki http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/kuolimon-kierros/

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kuolimo (04.141.1.001)

2013-06-22T11:11:17Z

Eerojahonala: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kuolimo sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Savitaipaleen ja Suomenniemen kuntien alueella. Järven pinta-ala on 79,1 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 56.

Kuolimon valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 864 km², josta vettä 23 %. Valuma-alueen suurin järvi on [[Korpijärvi_(04.143.1.001)|Korpijärvi]], 31 km². Kuolimo on bifurkaatio; se laskee [[Saimaa_(04.112.1.001)|Saimaaseen]] kahta reittiä, Partakosken ja Kärnänkosken kautta, joissa molemmissa on komeat kosket. Kuolimolla on ikää noin 4 000 vuotta.

Järven suurimmat saaret ovat Lehtisensalo (311 ha), Suomensalo (178 ha), Lamposaari (126 ha) ja Paassalo (120 ha).

Kuolimo on itse asiassa suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Etelä-Karjalan alueella. Saimaa ulottuu myös Etelä-Savoon (ja Suur-Saimaa neljään maakuntaan), [[Pyhäjärvi_(04.391.1.001)|Kiteen Pyhäjärvestä]] melkoinen pala ja [[Simpelejärvi_(yhd.)|Simpeleenjärvestä]] pieni lahdenpohja ovat Venäjän puolella.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Kuolimon vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1931–1950 sekä vuodesta 1967 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 77,02 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut varsin pieni, vain 39 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,55 m (joulukuussa 1974) ja alin N60+ 76,66 m (elokuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 89 cm.

Kuolimon menovirtaamahavaintoja on vuodesta 1971 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s, keskiylivirtaama 13,5 m3/s ja keskialivirtaama 3,2 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 27 m3/s (joulukuussa 1974) ja 1,14 m3/s (syyskuussa 2006).

=Kuolimon rauhoituspiirit (Kala- ja riistahallinon julkaisusta 80/2006, s. 15)=Nykytila ja suojelu==
http://194.251.35.222/LiiteTiedostoNayta.asb?DokumenttiID=7348&TauluNimi=Tiedote&NakymaID=437&TiedoteID=13758

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

PRO KUOLIMO RY:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON EHDO-TUKSEEN KALASTUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
Kalastuslaki (286/1982) 34 § ja35 §

1. Saimaannieriän rauhoittaminen

Pro Kuolimo ry katsoo, että ministeriön esitys nieriän rauhoittamiseksi Vuoksen vesistöalueella on oikea toimenpide. Rauhoitus tulee saattaa voimaan mahdollisimman pian ja sen kestoksi suositte-lemme 6+6 vuotta. Ehdotamme, että rauhoitusaikaa voidaan tarkastella 6 vuoden kuluttua sen alka-misesta. Mikäli Pro Kuolimon ehdottama nieriä-tutkimus osoittaa, että kanta on elinkelpoinen, olo-suhteet ovat luonnolliselle lisääntymiselle otolliset ja nieriän Kuolimon kanta kestää kestävää kalas-tamista voidaan rauhoitusaika lopettaa. Vastaavasti mikäli rauhoittaminen sekä nieriätutkimuksessa syntyneiden toimenpiteiden vaikutukset eivät ole tehonneet, voidaan rauhoitusta jatkaa seuraavat 6 vuotta.
Periaatteena on, että emokalat voivat sukukypsiksi tultuaan lisääntyä elämänsä aikana ainakin 2-3 kertaa

2. Saimaannieriän ja Kuolimon tutkimukset

Pro Kuolimo on lähestynyt 6.5.2013 ministeri Jari Koskista aloitteella, jossa todetaan nieriätutki-muksen välttämättömyys. Lähtökohtana on Saimaannieriän toimenpideohjelman 2006 suositukset. Olemme alustavasti olleet yhteydessä Helsingin yliopiston professori Sakari Kuikkaan, joka on anta-nut luvan käyttää suunnitelmien yhteydessä hänen ja yliopiston nimeä.
Valmistelemamme ehdotus nieriä-tutkimusohjelmaksi sisältää myös kalastuksen valvontaan, tiedot-tamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimia.
Pro Kuolimo ry on 6.5.2013 lähestynyt ympäristöministeri Ville Niinistöä vastaavanlaisella Kuolimo-järveä koskevalla tutkimuksella. Toivomme molemmilta ministeriöiltä apua suunniteltujen tut-kimushankkeiden rahoituksen löytämiseksi.

3. Muiden lohikalojen vähimmäismitat

Järvitaimenen osalta 50 cm alamitta on riittämätön Vuoksen vesistöalueella. Jotta villit taimennaaraat ehtisivät saavuttaa sukukypsyyden, tulisi alamitta olla järvitaimenen osalta vähintään 55 cm ja mie-luummin 60 cm. Tuolloin myös tunnistettavuusongelma lohen ja taimenen välillä poistuisi.

4. Valvonnan tehostamisesta

Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Kaakkois-Suomen kalastuksenvalvojien koulutukseen viime syksynä. Sen perusteella olemme arvioineet, että nykyisillä kalastuksenvalvojilla ei ole tarvittavia mahdollisuuksia valvoa tai puuttua väärinkäytöksiin silloin kun niitä tehdään tietoisesti.
Paras tapa vaikuttaa ihmisten asenteisiin on julkisuus ja neuvontatyö sekä kouluissa tapahtuva ympä-ristökasvatus. Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Savitaipaleen ala-asteen ja lukion ympäris-tökasvatukseen. Yhteistyön lisääntyminen on sisällytetty yhdistyksen nieriä- ja Kuolimo-tutkimusohjelmiin.

5. Kalastuksenohjaus

Pro Kuolimo ry pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan vapaa-ajan sekä ammattikalastuksesta päättäviin Kuolimon kalastusalueeseen sekä kalastamisesta päättäviin osakaskuntiin, että he ottavat kantaa ja neuvovat vapaa-ajan kalastajia toimimaan tavalla, joka ehkäisee ennalta nieriöiden tarttu-misen minkäänlaisiin pyydyksiin. Nieriällä on ominaisuus tarttua - muita kaloja helpommin - suustaan kiinni verkkoihin. Jos nieriä joutuu kalastetuksi syvännealueella syvästä vedestä, sen mahdollisuudet jäädä henkiin vapauttamisen jälkeen ovat pienet.

6. Rauhoitusalueiden laajentaminen sekä uusien alueiden perustaminen Kuolimolle

Pro Kuolimo ry esittää Kuolimon kalastusalueelle sekä kalastusosuuskunnille, että nykyistä Isoselän rauhoitusaluetta (600 ha) laajennetaan koska kalastus aivan rauhoitusalueen rajalla on lisääntynyt. Isoselän alueella kaikki kalastus on kielletty ympäri vuoden lukuun ottamatta jäällä tapahtuvaa mui-kun talvinuottausta. Samoin "ei-silmällä-pyytävän" muikkuloukun käyttö on sallittua.
Lisäksi esitämme, että uusia rauhoitusalueita ehdotetaan kalastusosuuskunnille perustettavaksi Mo-rovanselän sekä Kirvesselän syvännealueille, joissa nieriän lisääntyminen on mahdollista ja joissa aikaisemmin on ollut rauhoitusalue. Kirvesselän alueen vedenlaatu on heikompaa kuin muualla Kuo-limolla ja se vaatii tulevan Kuolimo-tutkimuksen erityishuomiota sekä asukkaiden, kuntien ja Kaak-kois-Suomen ELY-keskuksen yhteisiä toimenpiteitä, jotta nieriälle voidaan palauttaa sen lisääntymi-sen edellytyksenä olevat elinolosuhteet.
Pro Kuolimo esittää myös uudeksi suojelualueeksi Pylkönselkää.

7. Tavoitteena on kestävää kalastusta kestävä kalakanta, joka lisääntyy luonnonmukaisesti

Nieriän rauhoittaminen ja muiden lohikalojen vähimmäismitan nostaminen johtavat kaikkia sidos-ryhmiä tyydyttävään lopputulokseen. Toimenpiteet mahdollistavat nieriän luonnollinen lisääntymisen. Emokalat voivat lisääntyä sukukypsiksi tultuaan useamman kerran ja järvien kalaekosysteemin tasapaino palautuu ennalleen. Järvet tarvitsevat suuria petokaloja, jotka pitävät mm. muikun vuotuiset poikaskannat oikean suuruisina.
Tavoitteena on luoda olosuhteet ja kalakannat, jotka kestävät kestävää kalastamista. Saalista riittää niin vapaa-ajan kalastajille kuin ammattikalastajillekin.

17.6.2013 Savitaipaleella

Seppo Pekasti Eero-J Ahonala
puheenjohtaja sihteeri
Pro Kuolimo ry Pro Kuolimo ry

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

'''
== Kuolimon melontareitti: =='''

Kuolimon kierroksella meloja tutustu Suomijärven ja Kuolimon monipuolisiin melontareittimahdollisuuksiin. Reitti on järvimelontaa juomavedessä! Lähtö onnistuu Savitaipaleelta, Partakoskelta tai Suomijärveltä.

Kesto: 1-4 pv

Ks. linkki http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/kuolimon-kierros/

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kuolimo (04.141.1.001)/Orrain polku, Savitaipale

2013-06-22T11:04:55Z

Eerojahonala:

{{Paikka
|Nimi=Orrain polku, Savitaipale
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Retkikohteet ja reitit

Orrain Polku

Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua: Luotolahden kapian laavu on Kuolimon rannalla, ja palvelee myös vesiltä tulevia veneilijöitä sekä melojia. Onkilammen laavulle on pääsy suoraan Partakoskentieltä.

Sijainti
Lappeenrannan seutu > Savitaipale > Orrai, Partakoski

Etäisyydet
45 km Lappeenrannasta

Ajo-ohje
Savitaipaleen kirkolta lähdetään Partakosken suuntaan tietä nro 409. Ajetaan Kärnäkosken ja Partakosken ohi n. 5 km, kunnes vasemmalle viitta 'Orrain luontopolku'. Polun lähtöpaikka ja P-alue on aivan tien läheisyydessä.

Kuvaus
Koko reitin pituus on n. 10 km. Reitillä on vaativia nousuja mäelle, mutta kipuamisen vaiva palkitaan upeilla näkymillä Kuolimolle.

Reitti soveltuu patikointiin, parhaiten lumettomana aikana. Laavut ovat käytettävissä myös talviaikana. Reitin voi kulkea ulkoilukengissä kuivalla säällä. Märällä kelillä ja talvella kallioilla ja pitkospuilla tulee varoa liukkautta. Poluilla ja laavujen ympäristössä ei ole talvikunnossapitoa.

Reitin maasto:
vaihtelevaa maastoa, jossa on korkeuseroja. Erittäin vaativa osuus on nousu Luotolahdenvuorelle, jonka korkeus n. 45 m Kuolimon tasosta.

Orrainpolun varrella on kaksi laavua:
Onkilammen laavulle pääsee myös suoraan Partakoskentieltä. Onkilammen laavu soveltuu retkikohteeks lapsiperheille sekä liikuntaesteisille.
Luotolahdenkapian laavu on Kuolimon rannalla.

ORRAI - Orrain ’syvänmaa’
Orrain alue sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa, Kuolimon alueella. Alue on erämainen metsätalousalue. Maasto on pääosin kangasmaastoa, johon vaihtelua tuovat kalliokumpareet, soistuneet painanteet ja useat pienet lammet. Alueen omistaa Savitaipaleen seurakunta.

LUOTOLAHDEN KAPIA
Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

KUOLIMO
Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi. Kuolimon yhdistää Saimaaseen lähes kilometrin pituinen Partakosken koskireitti, johon sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi nykyisin todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä. Kuolimo on erityissuojeltu vesistö.

Orrainpolku ja levähdyspaikat on rakennettu 2006-07 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimassa Retkeilyn infrahankkeessa. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Savitaipaleen kunta.

Linkit

http://www.savitaipale.fi/map/orrainpolku.pdf

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&&id=770

Karttatiedot - Käyttöehdot

Ilmoita karttavirheestä

Kartta

Satelliitti

Avaa kohde karttasivulla

Orrain Polku

Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua: Luotolahden kapian laavu on Kuolimon rannalla, ja palvelee myös vesiltä tulevia veneilijöitä sekä melojia. Onkilammen laavulle on pääsy suoraan Partakoskentieltä. Tämä la

Sijainti
Lappeenrannan seutu > Savitaipale > Orrai, Partakoski
Etäisyydet
45 km Lappeenrannasta
Ajo-ohje
Savitaipaleen kirkolta lähdetään Partakosken suuntaan tietä nro 409. Ajetaan Kärnäkosken ja Partakosken ohi n. 5 km, kunnes vasemmalle viitta 'Orrain luontopolku'. Polun lähtöpaikka ja P-alue on aivan tien läheisyydessä.

Kuvaus
Koko reitin pituus on n. 10 km. Reitillä on vaativia nousuja mäelle, mutta kipuamisen vaiva palkitaan upeilla näkymillä Kuolimolle.

Reitti soveltuu patikointiin, parhaiten lumettomana aikana. Laavut ovat käytettävissä myös talviaikana. Reitin voi kulkea ulkoilukengissä kuivalla säällä. Märällä kelillä ja talvella kallioilla ja pitkospuilla tulee varoa liukkautta. Poluilla ja laavujen ympäristössä ei ole talvikunnossapitoa.

Reitin maasto:
vaihtelevaa maastoa, jossa on korkeuseroja. Erittäin vaativa osuus on nousu Luotolahdenvuorelle, jonka korkeus n. 45 m Kuolimon tasosta.

Orrainpolun varrella on kaksi laavua:
Onkilammen laavulle pääsee myös suoraan Partakoskentieltä. Onkilammen laavu soveltuu retkikohteeks lapsiperheille sekä liikuntaesteisille.
Luotolahdenkapian laavu on Kuolimon rannalla.

ORRAI - Orrain ’syvänmaa’
Orrain alue sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa, Kuolimon alueella. Alue on erämainen metsätalousalue. Maasto on pääosin kangasmaastoa, johon vaihtelua tuovat kalliokumpareet, soistuneet painanteet ja useat pienet lammet. Alueen omistaa Savitaipaleen seurakunta.

LUOTOLAHDEN KAPIA
Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

KUOLIMO
Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi. Kuolimon yhdistää Saimaaseen lähes kilometrin pituinen Partakosken koskireitti, johon sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi nykyisin todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä. Kuolimo on erityissuojeltu vesistö.

Orrainpolku ja levähdyspaikat on rakennettu 2006-07 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimassa Retkeilyn infrahankkeessa. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Savitaipaleen kunta.

Linkit

Tulostettava kartta Orrainpolusta
Onkilammen laavun sivu

Palvelut
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.3092179105, 27.6312709821
|Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka, Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Orrain polku, Savitaipale

2013-06-22T11:03:01Z

Eerojahonala:

{{Paikka
|Nimi=Orrain polku, Savitaipale
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Retkikohteet ja reitit

Orrain Polku

Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua: Luotolahden kapian laavu on Kuolimon rannalla, ja palvelee myös vesiltä tulevia veneilijöitä sekä melojia. Onkilammen laavulle on pääsy suoraan Partakoskentieltä. Tämä la

Sijainti
Lappeenrannan seutu > Savitaipale > Orrai, Partakoski

Etäisyydet
45 km Lappeenrannasta

Ajo-ohje
Savitaipaleen kirkolta lähdetään Partakosken suuntaan tietä nro 409. Ajetaan Kärnäkosken ja Partakosken ohi n. 5 km, kunnes vasemmalle viitta 'Orrain luontopolku'. Polun lähtöpaikka ja P-alue on aivan tien läheisyydessä.

Kuvaus
Koko reitin pituus on n. 10 km. Reitillä on vaativia nousuja mäelle, mutta kipuamisen vaiva palkitaan upeilla näkymillä Kuolimolle.

Reitti soveltuu patikointiin, parhaiten lumettomana aikana. Laavut ovat käytettävissä myös talviaikana. Reitin voi kulkea ulkoilukengissä kuivalla säällä. Märällä kelillä ja talvella kallioilla ja pitkospuilla tulee varoa liukkautta. Poluilla ja laavujen ympäristössä ei ole talvikunnossapitoa.

Reitin maasto:
vaihtelevaa maastoa, jossa on korkeuseroja. Erittäin vaativa osuus on nousu Luotolahdenvuorelle, jonka korkeus n. 45 m Kuolimon tasosta.

Orrainpolun varrella on kaksi laavua:
Onkilammen laavulle pääsee myös suoraan Partakoskentieltä. Onkilammen laavu soveltuu retkikohteeks lapsiperheille sekä liikuntaesteisille.
Luotolahdenkapian laavu on Kuolimon rannalla.

ORRAI - Orrain ’syvänmaa’
Orrain alue sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa, Kuolimon alueella. Alue on erämainen metsätalousalue. Maasto on pääosin kangasmaastoa, johon vaihtelua tuovat kalliokumpareet, soistuneet painanteet ja useat pienet lammet. Alueen omistaa Savitaipaleen seurakunta.

LUOTOLAHDEN KAPIA
Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

KUOLIMO
Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi. Kuolimon yhdistää Saimaaseen lähes kilometrin pituinen Partakosken koskireitti, johon sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi nykyisin todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä. Kuolimo on erityissuojeltu vesistö.

Orrainpolku ja levähdyspaikat on rakennettu 2006-07 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimassa Retkeilyn infrahankkeessa. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Savitaipaleen kunta.

Linkit

http://www.savitaipale.fi/map/orrainpolku.pdf

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&&id=770

Karttatiedot - Käyttöehdot

Ilmoita karttavirheestä

Kartta

Satelliitti

Avaa kohde karttasivulla

Orrain Polku

Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua: Luotolahden kapian laavu on Kuolimon rannalla, ja palvelee myös vesiltä tulevia veneilijöitä sekä melojia. Onkilammen laavulle on pääsy suoraan Partakoskentieltä. Tämä la

Sijainti
Lappeenrannan seutu > Savitaipale > Orrai, Partakoski
Etäisyydet
45 km Lappeenrannasta
Ajo-ohje
Savitaipaleen kirkolta lähdetään Partakosken suuntaan tietä nro 409. Ajetaan Kärnäkosken ja Partakosken ohi n. 5 km, kunnes vasemmalle viitta 'Orrain luontopolku'. Polun lähtöpaikka ja P-alue on aivan tien läheisyydessä.

Kuvaus
Koko reitin pituus on n. 10 km. Reitillä on vaativia nousuja mäelle, mutta kipuamisen vaiva palkitaan upeilla näkymillä Kuolimolle.

Reitti soveltuu patikointiin, parhaiten lumettomana aikana. Laavut ovat käytettävissä myös talviaikana. Reitin voi kulkea ulkoilukengissä kuivalla säällä. Märällä kelillä ja talvella kallioilla ja pitkospuilla tulee varoa liukkautta. Poluilla ja laavujen ympäristössä ei ole talvikunnossapitoa.

Reitin maasto:
vaihtelevaa maastoa, jossa on korkeuseroja. Erittäin vaativa osuus on nousu Luotolahdenvuorelle, jonka korkeus n. 45 m Kuolimon tasosta.

Orrainpolun varrella on kaksi laavua:
Onkilammen laavulle pääsee myös suoraan Partakoskentieltä. Onkilammen laavu soveltuu retkikohteeks lapsiperheille sekä liikuntaesteisille.
Luotolahdenkapian laavu on Kuolimon rannalla.

ORRAI - Orrain ’syvänmaa’
Orrain alue sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa, Kuolimon alueella. Alue on erämainen metsätalousalue. Maasto on pääosin kangasmaastoa, johon vaihtelua tuovat kalliokumpareet, soistuneet painanteet ja useat pienet lammet. Alueen omistaa Savitaipaleen seurakunta.

LUOTOLAHDEN KAPIA
Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

KUOLIMO
Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi. Kuolimon yhdistää Saimaaseen lähes kilometrin pituinen Partakosken koskireitti, johon sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi nykyisin todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä. Kuolimo on erityissuojeltu vesistö.

Orrainpolku ja levähdyspaikat on rakennettu 2006-07 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimassa Retkeilyn infrahankkeessa. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Savitaipaleen kunta.

Linkit

Tulostettava kartta Orrainpolusta
Onkilammen laavun sivu

Palvelut
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.3092179105, 27.6312709821
|Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka, Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Orrain polku, Savitaipale

2013-06-22T11:01:50Z

Eerojahonala:

{{Paikka
|Nimi=Orrain polku, Savitaipale
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Retkikohteet ja reitit

Retkikohteet ja reitit

klikkaa suurentaaksesiklikkaa suurentaaksesiklikkaa suurentaaksesiklikkaa suurentaaksesiklikkaa suurentaaksesi

Orrain Polku

Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua: Luotolahden kapian laavu on Kuolimon rannalla, ja palvelee myös vesiltä tulevia veneilijöitä sekä melojia. Onkilammen laavulle on pääsy suoraan Partakoskentieltä. Tämä la

Sijainti
Lappeenrannan seutu > Savitaipale > Orrai, Partakoski

Etäisyydet
45 km Lappeenrannasta

Ajo-ohje
Savitaipaleen kirkolta lähdetään Partakosken suuntaan tietä nro 409. Ajetaan Kärnäkosken ja Partakosken ohi n. 5 km, kunnes vasemmalle viitta 'Orrain luontopolku'. Polun lähtöpaikka ja P-alue on aivan tien läheisyydessä.

Kuvaus
Koko reitin pituus on n. 10 km. Reitillä on vaativia nousuja mäelle, mutta kipuamisen vaiva palkitaan upeilla näkymillä Kuolimolle.

Reitti soveltuu patikointiin, parhaiten lumettomana aikana. Laavut ovat käytettävissä myös talviaikana. Reitin voi kulkea ulkoilukengissä kuivalla säällä. Märällä kelillä ja talvella kallioilla ja pitkospuilla tulee varoa liukkautta. Poluilla ja laavujen ympäristössä ei ole talvikunnossapitoa.

Reitin maasto:
vaihtelevaa maastoa, jossa on korkeuseroja. Erittäin vaativa osuus on nousu Luotolahdenvuorelle, jonka korkeus n. 45 m Kuolimon tasosta.

Orrainpolun varrella on kaksi laavua:
Onkilammen laavulle pääsee myös suoraan Partakoskentieltä. Onkilammen laavu soveltuu retkikohteeks lapsiperheille sekä liikuntaesteisille.
Luotolahdenkapian laavu on Kuolimon rannalla.

ORRAI - Orrain ’syvänmaa’
Orrain alue sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa, Kuolimon alueella. Alue on erämainen metsätalousalue. Maasto on pääosin kangasmaastoa, johon vaihtelua tuovat kalliokumpareet, soistuneet painanteet ja useat pienet lammet. Alueen omistaa Savitaipaleen seurakunta.

LUOTOLAHDEN KAPIA
Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

KUOLIMO
Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi. Kuolimon yhdistää Saimaaseen lähes kilometrin pituinen Partakosken koskireitti, johon sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi nykyisin todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä. Kuolimo on erityissuojeltu vesistö.

Orrainpolku ja levähdyspaikat on rakennettu 2006-07 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimassa Retkeilyn infrahankkeessa. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Savitaipaleen kunta.

Linkit

http://www.savitaipale.fi/map/orrainpolku.pdf

http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&&id=770

Karttatiedot - Käyttöehdot

Ilmoita karttavirheestä

Kartta

Satelliitti

Avaa kohde karttasivulla

Orrain Polku

Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua: Luotolahden kapian laavu on Kuolimon rannalla, ja palvelee myös vesiltä tulevia veneilijöitä sekä melojia. Onkilammen laavulle on pääsy suoraan Partakoskentieltä. Tämä la

Sijainti
Lappeenrannan seutu > Savitaipale > Orrai, Partakoski
Etäisyydet
45 km Lappeenrannasta
Ajo-ohje
Savitaipaleen kirkolta lähdetään Partakosken suuntaan tietä nro 409. Ajetaan Kärnäkosken ja Partakosken ohi n. 5 km, kunnes vasemmalle viitta 'Orrain luontopolku'. Polun lähtöpaikka ja P-alue on aivan tien läheisyydessä.

Kuvaus
Koko reitin pituus on n. 10 km. Reitillä on vaativia nousuja mäelle, mutta kipuamisen vaiva palkitaan upeilla näkymillä Kuolimolle.

Reitti soveltuu patikointiin, parhaiten lumettomana aikana. Laavut ovat käytettävissä myös talviaikana. Reitin voi kulkea ulkoilukengissä kuivalla säällä. Märällä kelillä ja talvella kallioilla ja pitkospuilla tulee varoa liukkautta. Poluilla ja laavujen ympäristössä ei ole talvikunnossapitoa.

Reitin maasto:
vaihtelevaa maastoa, jossa on korkeuseroja. Erittäin vaativa osuus on nousu Luotolahdenvuorelle, jonka korkeus n. 45 m Kuolimon tasosta.

Orrainpolun varrella on kaksi laavua:
Onkilammen laavulle pääsee myös suoraan Partakoskentieltä. Onkilammen laavu soveltuu retkikohteeks lapsiperheille sekä liikuntaesteisille.
Luotolahdenkapian laavu on Kuolimon rannalla.

ORRAI - Orrain ’syvänmaa’
Orrain alue sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa, Kuolimon alueella. Alue on erämainen metsätalousalue. Maasto on pääosin kangasmaastoa, johon vaihtelua tuovat kalliokumpareet, soistuneet painanteet ja useat pienet lammet. Alueen omistaa Savitaipaleen seurakunta.

LUOTOLAHDEN KAPIA
Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

KUOLIMO
Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi. Kuolimon yhdistää Saimaaseen lähes kilometrin pituinen Partakosken koskireitti, johon sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi nykyisin todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä. Kuolimo on erityissuojeltu vesistö.

Orrainpolku ja levähdyspaikat on rakennettu 2006-07 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimassa Retkeilyn infrahankkeessa. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Savitaipaleen kunta.

Linkit

Tulostettava kartta Orrainpolusta
Onkilammen laavun sivu

Palvelut
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.3092179105, 27.6312709821
|Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka, Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Orrain polku, Savitaipale

2013-06-22T10:58:24Z

Eerojahonala: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Orrain polku, Savitaipale |Alue=Kuolimo (04.141.1.001) |Kuvaus=Retkikohteet ja reitit klikkaa suurentaaksesiklikkaa suurentaaksesiklikkaa suurentaaksesiklikkaa su...

{{Paikka
|Nimi=Orrain polku, Savitaipale
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Retkikohteet ja reitit

klikkaa suurentaaksesiklikkaa suurentaaksesiklikkaa suurentaaksesiklikkaa suurentaaksesiklikkaa suurentaaksesi

Karttatiedot - Käyttöehdot

Ilmoita karttavirheestä

Kartta

Satelliitti

Avaa kohde karttasivulla

Orrain Polku

Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua: Luotolahden kapian laavu on Kuolimon rannalla, ja palvelee myös vesiltä tulevia veneilijöitä sekä melojia. Onkilammen laavulle on pääsy suoraan Partakoskentieltä. Tämä la

Sijainti
Lappeenrannan seutu > Savitaipale > Orrai, Partakoski
Etäisyydet
45 km Lappeenrannasta
Ajo-ohje
Savitaipaleen kirkolta lähdetään Partakosken suuntaan tietä nro 409. Ajetaan Kärnäkosken ja Partakosken ohi n. 5 km, kunnes vasemmalle viitta 'Orrain luontopolku'. Polun lähtöpaikka ja P-alue on aivan tien läheisyydessä.

Kuvaus
Koko reitin pituus on n. 10 km. Reitillä on vaativia nousuja mäelle, mutta kipuamisen vaiva palkitaan upeilla näkymillä Kuolimolle.

Reitti soveltuu patikointiin, parhaiten lumettomana aikana. Laavut ovat käytettävissä myös talviaikana. Reitin voi kulkea ulkoilukengissä kuivalla säällä. Märällä kelillä ja talvella kallioilla ja pitkospuilla tulee varoa liukkautta. Poluilla ja laavujen ympäristössä ei ole talvikunnossapitoa.

Reitin maasto:
vaihtelevaa maastoa, jossa on korkeuseroja. Erittäin vaativa osuus on nousu Luotolahdenvuorelle, jonka korkeus n. 45 m Kuolimon tasosta.

Orrainpolun varrella on kaksi laavua:
Onkilammen laavulle pääsee myös suoraan Partakoskentieltä. Onkilammen laavu soveltuu retkikohteeks lapsiperheille sekä liikuntaesteisille.
Luotolahdenkapian laavu on Kuolimon rannalla.

ORRAI - Orrain ’syvänmaa’
Orrain alue sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa, Kuolimon alueella. Alue on erämainen metsätalousalue. Maasto on pääosin kangasmaastoa, johon vaihtelua tuovat kalliokumpareet, soistuneet painanteet ja useat pienet lammet. Alueen omistaa Savitaipaleen seurakunta.

LUOTOLAHDEN KAPIA
Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta.

KUOLIMO
Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi. Kuolimon yhdistää Saimaaseen lähes kilometrin pituinen Partakosken koskireitti, johon sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi nykyisin todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä. Kuolimo on erityissuojeltu vesistö.

Orrainpolku ja levähdyspaikat on rakennettu 2006-07 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimassa Retkeilyn infrahankkeessa. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Savitaipaleen kunta.

Linkit

Tulostettava kartta Orrainpolusta
Onkilammen laavun sivu

Palvelut

|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.3092179105304° Pohj., 27.631270982092246° It.
|Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka, Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)

2013-06-22T10:41:10Z

Eerojahonala: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kuolimo sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Savitaipaleen ja Suomenniemen kuntien alueella. Järven pinta-ala on 79,1 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 56.

Kuolimon valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 864 km², josta vettä 23 %. Valuma-alueen suurin järvi on [[Korpijärvi_(04.143.1.001)|Korpijärvi]], 31 km². Kuolimo on bifurkaatio; se laskee [[Saimaa_(04.112.1.001)|Saimaaseen]] kahta reittiä, Partakosken ja Kärnänkosken kautta, joissa molemmissa on komeat kosket. Kuolimolla on ikää noin 4 000 vuotta.

Järven suurimmat saaret ovat Lehtisensalo (311 ha), Suomensalo (178 ha), Lamposaari (126 ha) ja Paassalo (120 ha).

Kuolimo on itse asiassa suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Etelä-Karjalan alueella. Saimaa ulottuu myös Etelä-Savoon (ja Suur-Saimaa neljään maakuntaan), [[Pyhäjärvi_(04.391.1.001)|Kiteen Pyhäjärvestä]] melkoinen pala ja [[Simpelejärvi_(yhd.)|Simpeleenjärvestä]] pieni lahdenpohja ovat Venäjän puolella.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Kuolimon vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1931–1950 sekä vuodesta 1967 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 77,02 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut varsin pieni, vain 39 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,55 m (joulukuussa 1974) ja alin N60+ 76,66 m (elokuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 89 cm.

Kuolimon menovirtaamahavaintoja on vuodesta 1971 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s, keskiylivirtaama 13,5 m3/s ja keskialivirtaama 3,2 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 27 m3/s (joulukuussa 1974) ja 1,14 m3/s (syyskuussa 2006).

=Kuolimon rauhoituspiirit (Kala- ja riistahallinon julkaisusta 80/2006, s. 15)=Nykytila ja suojelu==
http://194.251.35.222/LiiteTiedostoNayta.asb?DokumenttiID=7348&TauluNimi=Tiedote&NakymaID=437&TiedoteID=13758

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

PRO KUOLIMO RY:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON EHDO-TUKSEEN KALASTUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
Kalastuslaki (286/1982) 34 § ja35 §

1. Saimaannieriän rauhoittaminen

Pro Kuolimo ry katsoo, että ministeriön esitys nieriän rauhoittamiseksi Vuoksen vesistöalueella on oikea toimenpide. Rauhoitus tulee saattaa voimaan mahdollisimman pian ja sen kestoksi suositte-lemme 6+6 vuotta. Ehdotamme, että rauhoitusaikaa voidaan tarkastella 6 vuoden kuluttua sen alka-misesta. Mikäli Pro Kuolimon ehdottama nieriä-tutkimus osoittaa, että kanta on elinkelpoinen, olo-suhteet ovat luonnolliselle lisääntymiselle otolliset ja nieriän Kuolimon kanta kestää kestävää kalas-tamista voidaan rauhoitusaika lopettaa. Vastaavasti mikäli rauhoittaminen sekä nieriätutkimuksessa syntyneiden toimenpiteiden vaikutukset eivät ole tehonneet, voidaan rauhoitusta jatkaa seuraavat 6 vuotta.
Periaatteena on, että emokalat voivat sukukypsiksi tultuaan lisääntyä elämänsä aikana ainakin 2-3 kertaa

2. Saimaannieriän ja Kuolimon tutkimukset

Pro Kuolimo on lähestynyt 6.5.2013 ministeri Jari Koskista aloitteella, jossa todetaan nieriätutki-muksen välttämättömyys. Lähtökohtana on Saimaannieriän toimenpideohjelman 2006 suositukset. Olemme alustavasti olleet yhteydessä Helsingin yliopiston professori Sakari Kuikkaan, joka on anta-nut luvan käyttää suunnitelmien yhteydessä hänen ja yliopiston nimeä.
Valmistelemamme ehdotus nieriä-tutkimusohjelmaksi sisältää myös kalastuksen valvontaan, tiedot-tamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimia.
Pro Kuolimo ry on 6.5.2013 lähestynyt ympäristöministeri Ville Niinistöä vastaavanlaisella Kuolimo-järveä koskevalla tutkimuksella. Toivomme molemmilta ministeriöiltä apua suunniteltujen tut-kimushankkeiden rahoituksen löytämiseksi.

3. Muiden lohikalojen vähimmäismitat

Järvitaimenen osalta 50 cm alamitta on riittämätön Vuoksen vesistöalueella. Jotta villit taimennaaraat ehtisivät saavuttaa sukukypsyyden, tulisi alamitta olla järvitaimenen osalta vähintään 55 cm ja mie-luummin 60 cm. Tuolloin myös tunnistettavuusongelma lohen ja taimenen välillä poistuisi.

4. Valvonnan tehostamisesta

Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Kaakkois-Suomen kalastuksenvalvojien koulutukseen viime syksynä. Sen perusteella olemme arvioineet, että nykyisillä kalastuksenvalvojilla ei ole tarvittavia mahdollisuuksia valvoa tai puuttua väärinkäytöksiin silloin kun niitä tehdään tietoisesti.
Paras tapa vaikuttaa ihmisten asenteisiin on julkisuus ja neuvontatyö sekä kouluissa tapahtuva ympä-ristökasvatus. Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Savitaipaleen ala-asteen ja lukion ympäris-tökasvatukseen. Yhteistyön lisääntyminen on sisällytetty yhdistyksen nieriä- ja Kuolimo-tutkimusohjelmiin.

5. Kalastuksenohjaus

Pro Kuolimo ry pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan vapaa-ajan sekä ammattikalastuksesta päättäviin Kuolimon kalastusalueeseen sekä kalastamisesta päättäviin osakaskuntiin, että he ottavat kantaa ja neuvovat vapaa-ajan kalastajia toimimaan tavalla, joka ehkäisee ennalta nieriöiden tarttu-misen minkäänlaisiin pyydyksiin. Nieriällä on ominaisuus tarttua - muita kaloja helpommin - suustaan kiinni verkkoihin. Jos nieriä joutuu kalastetuksi syvännealueella syvästä vedestä, sen mahdollisuudet jäädä henkiin vapauttamisen jälkeen ovat pienet.

6. Rauhoitusalueiden laajentaminen sekä uusien alueiden perustaminen Kuolimolle

Pro Kuolimo ry esittää Kuolimon kalastusalueelle sekä kalastusosuuskunnille, että nykyistä Isoselän rauhoitusaluetta (600 ha) laajennetaan koska kalastus aivan rauhoitusalueen rajalla on lisääntynyt. Isoselän alueella kaikki kalastus on kielletty ympäri vuoden lukuun ottamatta jäällä tapahtuvaa mui-kun talvinuottausta. Samoin "ei-silmällä-pyytävän" muikkuloukun käyttö on sallittua.
Lisäksi esitämme, että uusia rauhoitusalueita ehdotetaan kalastusosuuskunnille perustettavaksi Mo-rovanselän sekä Kirvesselän syvännealueille, joissa nieriän lisääntyminen on mahdollista ja joissa aikaisemmin on ollut rauhoitusalue. Kirvesselän alueen vedenlaatu on heikompaa kuin muualla Kuo-limolla ja se vaatii tulevan Kuolimo-tutkimuksen erityishuomiota sekä asukkaiden, kuntien ja Kaak-kois-Suomen ELY-keskuksen yhteisiä toimenpiteitä, jotta nieriälle voidaan palauttaa sen lisääntymi-sen edellytyksenä olevat elinolosuhteet.
Pro Kuolimo esittää myös uudeksi suojelualueeksi Pylkönselkää.

7. Tavoitteena on kestävää kalastusta kestävä kalakanta, joka lisääntyy luonnonmukaisesti

Nieriän rauhoittaminen ja muiden lohikalojen vähimmäismitan nostaminen johtavat kaikkia sidos-ryhmiä tyydyttävään lopputulokseen. Toimenpiteet mahdollistavat nieriän luonnollinen lisääntymisen. Emokalat voivat lisääntyä sukukypsiksi tultuaan useamman kerran ja järvien kalaekosysteemin tasapaino palautuu ennalleen. Järvet tarvitsevat suuria petokaloja, jotka pitävät mm. muikun vuotuiset poikaskannat oikean suuruisina.
Tavoitteena on luoda olosuhteet ja kalakannat, jotka kestävät kestävää kalastamista. Saalista riittää niin vapaa-ajan kalastajille kuin ammattikalastajillekin.

17.6.2013 Savitaipaleella

Seppo Pekasti Eero-J Ahonala
puheenjohtaja sihteeri
Pro Kuolimo ry Pro Kuolimo ry

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kuolimo (04.141.1.001)

2013-06-22T10:29:03Z

Eerojahonala: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kuolimo sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Savitaipaleen ja Suomenniemen kuntien alueella. Järven pinta-ala on 79,1 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 56.

Kuolimon valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 864 km², josta vettä 23 %. Valuma-alueen suurin järvi on [[Korpijärvi_(04.143.1.001)|Korpijärvi]], 31 km². Kuolimo on bifurkaatio; se laskee [[Saimaa_(04.112.1.001)|Saimaaseen]] kahta reittiä, Partakosken ja Kärnänkosken kautta, joissa molemmissa on komeat kosket. Kuolimolla on ikää noin 4 000 vuotta.

Järven suurimmat saaret ovat Lehtisensalo (311 ha), Suomensalo (178 ha), Lamposaari (126 ha) ja Paassalo (120 ha).

Kuolimo on itse asiassa suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Etelä-Karjalan alueella. Saimaa ulottuu myös Etelä-Savoon (ja Suur-Saimaa neljään maakuntaan), [[Pyhäjärvi_(04.391.1.001)|Kiteen Pyhäjärvestä]] melkoinen pala ja [[Simpelejärvi_(yhd.)|Simpeleenjärvestä]] pieni lahdenpohja ovat Venäjän puolella.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Kuolimon vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1931–1950 sekä vuodesta 1967 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 77,02 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut varsin pieni, vain 39 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,55 m (joulukuussa 1974) ja alin N60+ 76,66 m (elokuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 89 cm.

Kuolimon menovirtaamahavaintoja on vuodesta 1971 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s, keskiylivirtaama 13,5 m3/s ja keskialivirtaama 3,2 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 27 m3/s (joulukuussa 1974) ja 1,14 m3/s (syyskuussa 2006).

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

PRO KUOLIMO RY:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON EHDO-TUKSEEN KALASTUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
Kalastuslaki (286/1982) 34 § ja35 §

1. Saimaannieriän rauhoittaminen

Pro Kuolimo ry katsoo, että ministeriön esitys nieriän rauhoittamiseksi Vuoksen vesistöalueella on oikea toimenpide. Rauhoitus tulee saattaa voimaan mahdollisimman pian ja sen kestoksi suositte-lemme 6+6 vuotta. Ehdotamme, että rauhoitusaikaa voidaan tarkastella 6 vuoden kuluttua sen alka-misesta. Mikäli Pro Kuolimon ehdottama nieriä-tutkimus osoittaa, että kanta on elinkelpoinen, olo-suhteet ovat luonnolliselle lisääntymiselle otolliset ja nieriän Kuolimon kanta kestää kestävää kalas-tamista voidaan rauhoitusaika lopettaa. Vastaavasti mikäli rauhoittaminen sekä nieriätutkimuksessa syntyneiden toimenpiteiden vaikutukset eivät ole tehonneet, voidaan rauhoitusta jatkaa seuraavat 6 vuotta.
Periaatteena on, että emokalat voivat sukukypsiksi tultuaan lisääntyä elämänsä aikana ainakin 2-3 kertaa

2. Saimaannieriän ja Kuolimon tutkimukset

Pro Kuolimo on lähestynyt 6.5.2013 ministeri Jari Koskista aloitteella, jossa todetaan nieriätutki-muksen välttämättömyys. Lähtökohtana on Saimaannieriän toimenpideohjelman 2006 suositukset. Olemme alustavasti olleet yhteydessä Helsingin yliopiston professori Sakari Kuikkaan, joka on anta-nut luvan käyttää suunnitelmien yhteydessä hänen ja yliopiston nimeä.
Valmistelemamme ehdotus nieriä-tutkimusohjelmaksi sisältää myös kalastuksen valvontaan, tiedot-tamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimia.
Pro Kuolimo ry on 6.5.2013 lähestynyt ympäristöministeri Ville Niinistöä vastaavanlaisella Kuolimo-järveä koskevalla tutkimuksella. Toivomme molemmilta ministeriöiltä apua suunniteltujen tut-kimushankkeiden rahoituksen löytämiseksi.

3. Muiden lohikalojen vähimmäismitat

Järvitaimenen osalta 50 cm alamitta on riittämätön Vuoksen vesistöalueella. Jotta villit taimennaaraat ehtisivät saavuttaa sukukypsyyden, tulisi alamitta olla järvitaimenen osalta vähintään 55 cm ja mie-luummin 60 cm. Tuolloin myös tunnistettavuusongelma lohen ja taimenen välillä poistuisi.

4. Valvonnan tehostamisesta

Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Kaakkois-Suomen kalastuksenvalvojien koulutukseen viime syksynä. Sen perusteella olemme arvioineet, että nykyisillä kalastuksenvalvojilla ei ole tarvittavia mahdollisuuksia valvoa tai puuttua väärinkäytöksiin silloin kun niitä tehdään tietoisesti.
Paras tapa vaikuttaa ihmisten asenteisiin on julkisuus ja neuvontatyö sekä kouluissa tapahtuva ympä-ristökasvatus. Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Savitaipaleen ala-asteen ja lukion ympäris-tökasvatukseen. Yhteistyön lisääntyminen on sisällytetty yhdistyksen nieriä- ja Kuolimo-tutkimusohjelmiin.

5. Kalastuksenohjaus

Pro Kuolimo ry pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan vapaa-ajan sekä ammattikalastuksesta päättäviin Kuolimon kalastusalueeseen sekä kalastamisesta päättäviin osakaskuntiin, että he ottavat kantaa ja neuvovat vapaa-ajan kalastajia toimimaan tavalla, joka ehkäisee ennalta nieriöiden tarttu-misen minkäänlaisiin pyydyksiin. Nieriällä on ominaisuus tarttua - muita kaloja helpommin - suustaan kiinni verkkoihin. Jos nieriä joutuu kalastetuksi syvännealueella syvästä vedestä, sen mahdollisuudet jäädä henkiin vapauttamisen jälkeen ovat pienet.

6. Rauhoitusalueiden laajentaminen sekä uusien alueiden perustaminen Kuolimolle

Pro Kuolimo ry esittää Kuolimon kalastusalueelle sekä kalastusosuuskunnille, että nykyistä Isoselän rauhoitusaluetta (600 ha) laajennetaan koska kalastus aivan rauhoitusalueen rajalla on lisääntynyt. Isoselän alueella kaikki kalastus on kielletty ympäri vuoden lukuun ottamatta jäällä tapahtuvaa mui-kun talvinuottausta. Samoin "ei-silmällä-pyytävän" muikkuloukun käyttö on sallittua.
Lisäksi esitämme, että uusia rauhoitusalueita ehdotetaan kalastusosuuskunnille perustettavaksi Mo-rovanselän sekä Kirvesselän syvännealueille, joissa nieriän lisääntyminen on mahdollista ja joissa aikaisemmin on ollut rauhoitusalue. Kirvesselän alueen vedenlaatu on heikompaa kuin muualla Kuo-limolla ja se vaatii tulevan Kuolimo-tutkimuksen erityishuomiota sekä asukkaiden, kuntien ja Kaak-kois-Suomen ELY-keskuksen yhteisiä toimenpiteitä, jotta nieriälle voidaan palauttaa sen lisääntymi-sen edellytyksenä olevat elinolosuhteet.
Pro Kuolimo esittää myös uudeksi suojelualueeksi Pylkönselkää.

7. Tavoitteena on kestävää kalastusta kestävä kalakanta, joka lisääntyy luonnonmukaisesti

Nieriän rauhoittaminen ja muiden lohikalojen vähimmäismitan nostaminen johtavat kaikkia sidos-ryhmiä tyydyttävään lopputulokseen. Toimenpiteet mahdollistavat nieriän luonnollinen lisääntymisen. Emokalat voivat lisääntyä sukukypsiksi tultuaan useamman kerran ja järvien kalaekosysteemin tasapaino palautuu ennalleen. Järvet tarvitsevat suuria petokaloja, jotka pitävät mm. muikun vuotuiset poikaskannat oikean suuruisina.
Tavoitteena on luoda olosuhteet ja kalakannat, jotka kestävät kestävää kalastamista. Saalista riittää niin vapaa-ajan kalastajille kuin ammattikalastajillekin.

17.6.2013 Savitaipaleella

Seppo Pekasti Eero-J Ahonala
puheenjohtaja sihteeri
Pro Kuolimo ry Pro Kuolimo ry

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kuolimo (04.141.1.001)/Kärnäkosken linnoitus, Savitaipale

2013-06-22T10:23:45Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Karnakosken linnoitus ilmak.jpg
|Teksti=Ilmakuva Museoviraston kunnostamasta Kärnäkosken linnoituksesta
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Karnamylly.jpg
|Teksti=Kärnäkosken mylly
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Karnakosken mylly.jpg
|Teksti=Kärnäkoski ja mylly
}}
{{Paikka
|Nimi=Kärnäkosken linnoitus, Savitaipale
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Kärnäkoski osana Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää,

Kärnäkosken linnoitus oli osa laajempaa Venäjän pääkaupunkia Pietaria suojaavaa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää. Kustaa III:n sodan (1788–1790) ja etenkin ruotsalaisille menestyksekkäiden Porrassalmen taistelun ja Ruotsinsalmen toisen meritaistelun seurauksena Venäjän sotilaspiirit ja keisarinna Katariina II kiinnostuivat keisarikunnan luoteisrajan puolustuksen tehostamisesta. Kaakkois-Suomessa käynnistettiin laaja linnoitusprojekti, josta vastasi maineikas venäläinen kenraali Aleksandr Suvorov.

Pääkaupunkia puolustamaan rakennettiin useista sisäkkäisistä linnoitusketjuista muodostuvat puolustusvyöhykkeet. Kärnäkosken linnoitus oli osa järjestelmän ulointa aivan valtakunnan rajan pinnassa sijainnutta linnoitusketjua. Sen tehtävänä oli suojata sekä Saimaan ja Suomenlahden välisen kannaksen pohjoispäätä mahdollista maahyökkäystä silmällä pitäen että antaa turvaa juuri perustetulle Venäjän Saimaan laivastolle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rn%C3%A4kosken_linnoitus
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.2622968245, 27.7125526441
|Tyyppi=Näköalapaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuolimo (04.141.1.001)/Kärnäkosken linnoitus, Savitaipale

2013-06-22T10:20:45Z

Eerojahonala:

{{Valokuva
|Tiedosto=Karnakosken linnoitus ilmak.jpg
|Teksti=Ilmakuva Museoviraston kunnostamasta Kärnäkosken linnoituksesta
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Karnamylly.jpg
|Teksti=Kärnäkosken mylly
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Karnakosken mylly.jpg
|Teksti=Kärnäkoski ja mylly
}}
{{Paikka
|Nimi=Kärnäkosken linnoitus, Savitaipale
|Alue=Kuolimo (04.141.1.001)
|Kuvaus=Kärnäkoski osana Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää[muokkaa]

Museoviraston entisöimiä muureja Kärnäkosken linnoituksessa.
Kärnäkosken linnoitus oli osa laajempaa Venäjän pääkaupunkia Pietaria suojaavaa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää. Kustaa III:n sodan (1788–1790) ja etenkin ruotsalaisille menestyksekkäiden Porrassalmen taistelun ja Ruotsinsalmen toisen meritaistelun seurauksena Venäjän sotilaspiirit ja keisarinna Katariina II kiinnostuivat keisarikunnan luoteisrajan puolustuksen tehostamisesta. Kaakkois-Suomessa käynnistettiin laaja linnoitusprojekti, josta vastasi maineikas venäläinen kenraali Aleksandr Suvorov.

Pääkaupunkia puolustamaan rakennettiin useista sisäkkäisistä linnoitusketjuista muodostuvat puolustusvyöhykkeet. Kärnäkosken linnoitus oli osa järjestelmän ulointa aivan valtakunnan rajan pinnassa sijainnutta linnoitusketjua. Sen tehtävänä oli suojata sekä Saimaan ja Suomenlahden välisen kannaksen pohjoispäätä mahdollista maahyökkäystä silmällä pitäen että antaa turvaa juuri perustetulle Venäjän Saimaan laivastolle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rn%C3%A4kosken_linnoitus
|Kunta=Savitaipale
|Koordinaatit=61.26229682451728° Pohj., 27.71255264407955° It.
|Tyyppi=Näköalapaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Karnakosken mylly.jpg

2013-06-22T10:20:24Z

Eerojahonala: