https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=ElinaS 2026-05-07T07:00:13Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=442755 2014-03-26T17:03:39Z

<p>ElinaS: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1970–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 1,9 metriä. A-klorofyllipitoisuuden keskiarvojen perusteella Valkjärvi on lievästi rehevä ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella Valkjärvi vaikuttaisi lievästi rehevältä tai rehevältä. Valkjärvellä minimiravinne näyttäisi vaihdelleen siten, että pääasiassa fosfori on ollut minimiravinteena, mutta välillä niin fosfori kuin typpi on voinut säädellä levätuotantoa. Valkjärven veden puskurointikyky happamoittavia aineita vastaan on hyvä eikä rehevässä järvessä ole minkäänlaista happamoitumisen vaaraa.(Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2014).<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen mukaan järvi on mesotrofinen (niukkatuottoisen ja rehevän väliltä). Silmälläpidettävää on sinilevien runsas osuus. Elokuussa otetussa näytteessä haitallisten sinilevien osuus oli korkea, 23 % (Keskitalo 2012).<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven ympäristössä on melko runsaasti vakituista asutusta ja loma-asutusta. <br /> <br /> Valkjärven eteläpäässä on kaksi uimarantaa, Tiiran Eu-uimaranta ja Lähtelän uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Aleksis Kiven soutuveneen huhutaan olevan Valkjärven pohjassa. Liekö totta vai tarua?<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.<br /> <br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> <br /> Nurmijärven järvien veden laatu 2012–2013 (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2014)<br /> Julkaisu on ladattavissa osoitteessa: http://web.tuusula.fi/keskiuudenmaanymparistokeskus &gt; ympäristönsuojelu &gt; vesiensuojelu &gt; Nurmijärven vesistöt<br /> <br /> Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009) http://www.vhvsy.fi/f/Valkjarvenpurotraportti.pdf<br /> <br /> Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=442731 2014-03-25T11:13:44Z

<p>ElinaS: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1970–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 1,9 metriä. A-klorofyllipitoisuuden keskiarvojen perusteella Valkjärvi on lievästi rehevä ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella Valkjärvi vaikuttaisi lievästi rehevältä tai rehevältä. Valkjärvellä minimiravinne näyttäisi vaihdelleen siten, että pääasiassa fosfori on ollut minimiravinteena, mutta välillä niin fosfori kuin typpi on voinut säädellä levätuotantoa. Valkjärven veden puskurointikyky happamoittavia aineita vastaan on hyvä eikä rehevässä järvessä ole minkäänlaista happamoitumisen vaaraa.(Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2014).<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen mukaan järvi on mesotrofinen (niukkatuottoisen ja rehevän väliltä). Silmälläpidettävää on sinilevien runsas osuus. Elokuussa otetussa näytteessä haitallisten sinilevien osuus oli korkea, 23 % (Keskitalo 2012).<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven ympäristössä on melko runsaasti vakituista asutusta ja loma-asutusta. <br /> <br /> Valkjärven eteläpäässä on kaksi uimarantaa, Tiiran Eu-uimaranta ja Lähtelän uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.<br /> <br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> <br /> Nurmijärven järvien veden laatu 2012–2013 (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2014)<br /> Julkaisu on ladattavissa osoitteessa: http://web.tuusula.fi/keskiuudenmaanymparistokeskus &gt; ympäristönsuojelu &gt; vesiensuojelu &gt; Nurmijärven vesistöt<br /> <br /> Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009) http://www.vhvsy.fi/f/Valkjarvenpurotraportti.pdf<br /> <br /> Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=442729 2014-03-25T11:11:39Z

<p>ElinaS: /* Julkaisut */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1970–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 1,9 metriä. A-klorofyllipitoisuuden keskiarvojen perusteella Valkjärvi on lievästi rehevä ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella Valkjärvi vaikuttaisi lievästi rehevältä tai rehevältä. Valkjärvellä minimiravinne näyttäisi vaihdelleen siten, että pääasiassa fosfori on ollut minimiravinteena, mutta välillä niin fosfori kuin typpi on voinut säädellä levätuotantoa. Valkjärven veden puskurointikyky happamoittavia aineita vastaan on hyvä eikä rehevässä järvessä ole minkäänlaista happamoitumisen vaaraa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen mukaan järvi on mesotrofinen (niukkatuottoisen ja rehevän väliltä). Silmälläpidettävää on sinilevien runsas osuus. Elokuussa otetussa näytteessä haitallisten sinilevien osuus oli korkea, 23 % (Keskitalo 2012).<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven ympäristössä on melko runsaasti vakituista asutusta ja loma-asutusta. <br /> <br /> Valkjärven eteläpäässä on kaksi uimarantaa, Tiiran Eu-uimaranta ja Lähtelän uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.<br /> <br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> <br /> Nurmijärven järvien veden laatu 2012–2013 (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2014)<br /> Julkaisu on ladattavissa osoitteessa: http://web.tuusula.fi/keskiuudenmaanymparistokeskus &gt; ympäristönsuojelu &gt; vesiensuojelu &gt; Nurmijärven vesistöt<br /> <br /> Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009) http://www.vhvsy.fi/f/Valkjarvenpurotraportti.pdf<br /> <br /> Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=442728 2014-03-25T11:11:13Z

<p>ElinaS: /* Julkaisut */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1970–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 1,9 metriä. A-klorofyllipitoisuuden keskiarvojen perusteella Valkjärvi on lievästi rehevä ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella Valkjärvi vaikuttaisi lievästi rehevältä tai rehevältä. Valkjärvellä minimiravinne näyttäisi vaihdelleen siten, että pääasiassa fosfori on ollut minimiravinteena, mutta välillä niin fosfori kuin typpi on voinut säädellä levätuotantoa. Valkjärven veden puskurointikyky happamoittavia aineita vastaan on hyvä eikä rehevässä järvessä ole minkäänlaista happamoitumisen vaaraa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen mukaan järvi on mesotrofinen (niukkatuottoisen ja rehevän väliltä). Silmälläpidettävää on sinilevien runsas osuus. Elokuussa otetussa näytteessä haitallisten sinilevien osuus oli korkea, 23 % (Keskitalo 2012).<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven ympäristössä on melko runsaasti vakituista asutusta ja loma-asutusta. <br /> <br /> Valkjärven eteläpäässä on kaksi uimarantaa, Tiiran Eu-uimaranta ja Lähtelän uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.<br /> <br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> <br /> Nurmijärven järvien veden laatu 2012–2013 (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.2.2014)<br /> Julkaisu on ladattavissa osoitteessa: http://web.tuusula.fi/keskiuudenmaanymparistokeskus &gt; ympäristönsuojelu &gt; vesiensuojelu &gt; Nurmijärven vesistöt<br /> <br /> Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009) http://www.vhvsy.fi/f/Valkjarvenpurotraportti.pdf<br /> <br /> Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Herustenj%C3%A4rvi_(l)_(21.062.1.003)&diff=440843 2014-01-31T08:28:36Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Herustenjärvet sijaitsevat Nurmijärven kunnan pohjoisosassa. Itä-Herunen eli Etuherunen on kahdesta järvestä suurempi. Järvet ovat matalia, syvimmillään vain reilut 3 metriä. Herustenjärviä erottavan suokannaksen läpi on kaivettu veneellä kuljettava väylä. Länsi-Herusen rannoilla on suota enemmän kuin Itä-Herusen ympäristössä. Kummallakaan alueella ei ole viemäröintiä. Herustenjärvet sijaitsevat happamoitusmisherkällä Salpausselän harjualueella, valuma-alue on pieni ja maaperän neutralointikyky heikko. Järvillä onkin mitattu matalia pH- ja alkaliniteettiarvoja. <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Näkösyvyyden keskiarvo vuosilta 1985–2013 on 1,8 metriä. Pitkällä aikavälillä näkösyvyys on pienentynyt. Länsi-Herusen a-klorofyllipitoisuus kuvastaa erittäin reheviä oloja. Päällysveden avovesikauden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Länsi-Herusen ravinnetaso on rehevä. Järven vesi on tummempaa, kuin Itä-Herusen.<br /> <br /> Länsi-Herusen pH-arvo kohosi 1970-luvun loppupuolen ja vuonna 1985 tehtyjen kalkitusten myötä, mutta kalkituksen vaikutus jäi lyhytaikaiseksi ja pH on ollut laskussa. Myös Länsi-Herusen alkaliniteetti on erittäin matala.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Herustenjärvien vesiluontoa on tutkittu hyvin vähän.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Länsi-Herusen rannoilla on loma-asutusta melko vähän.<br /> <br /> Herusten uimapaikka sijaitsee osoitteessa Palkkisillantie 535.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Länsi-Herunen kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Herustenj%C3%A4rvi_(l)_(21.062.1.003)&diff=440842 2014-01-31T08:25:59Z

<p>ElinaS: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Herustenjärvet sijaitsevat Nurmijärven kunnan pohjoisosassa. Itä-Herunen eli Etuherunen on kahdesta järvestä suurempi. Järvet ovat matalia, syvimmillään vain reilut 3 metriä. Herustenjärviä erottavan suokannaksen läpi on kaivettu veneellä kuljettava väylä. Länsi-Herusen rannoilla on suota enemmän kuin Itä-Herusen ympäristössä, loma-asutusta puolestaan on melko vähän. Kummallakaan alueella ei ole viemäröintiä. Herustenjärvet sijaitsevat happamoitusmisherkällä Salpausselän harjualueella, valuma-alue on pieni ja maaperän neutralointikyky heikko. Järvillä onkin mitattu matalia pH- ja alkaliniteettiarvoja. <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Näkösyvyyden keskiarvo vuosilta 1985–2013 on 1,8 metriä. Pitkällä aikavälillä näkösyvyys on pienentynyt. Länsi-Herusen a-klorofyllipitoisuus kuvastaa erittäin reheviä oloja. Päällysveden avovesikauden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Länsi-Herusen ravinnetaso on rehevä. Järven vesi on tummempaa, kuin Itä-Herusen.<br /> <br /> Länsi-Herusen pH-arvo kohosi 1970-luvun loppupuolen ja vuonna 1985 tehtyjen kalkitusten myötä, mutta kalkituksen vaikutus jäi lyhytaikaiseksi ja pH on ollut laskussa. Myös Länsi-Herusen alkaliniteetti on erittäin matala.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Herustenjärvien vesiluontoa on tutkittu hyvin vähän.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Länsi-Herunen kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Herustenj%C3%A4rvi_(l)_(21.062.1.003)&diff=440841 2014-01-31T08:25:25Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Herustenjärvet sijaitsevat Nurmijärven kunnan pohjoisosassa. Itä-Herunen eli Etuherunen on kahdesta järvestä suurempi. Järvet ovat matalia, syvimmillään vain reilut 3 metriä. Herustenjärviä erottavan suokannaksen läpi on kaivettu veneellä kuljettava väylä. Länsi-Herusen rannoilla on suota enemmän kuin Itä-Herusen ympäristössä, loma-asutusta puolestaan on melko vähän. Kummallakaan alueella ei ole viemäröintiä. Herustenjärvet sijaitsevat happamoitusmisherkällä Salpausselän harjualueella, valuma-alue on pieni ja maaperän neutralointikyky heikko. Järvillä onkin mitattu matalia pH- ja alkaliniteettiarvoja. <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Näkösyvyyden keskiarvo vuosilta 1985–2013 on 1,8 metriä. Pitkällä aikavälillä näkösyvyys on pienentynyt. Länsi-Herusen a-klorofyllipitoisuus kuvastaa erittäin reheviä oloja. Päällysveden avovesikauden kokonaisfosfori¬pitoisuuksien perusteella Länsi-Herusen ravinnetaso on rehevä. Järven vesi on tummempaa, kuin Itä-Herusen.<br /> <br /> Länsi-Herusen pH-arvo kohosi 1970-luvun loppupuolen ja vuonna 1985 tehtyjen kalkitusten myötä, mutta kalkituksen vaikutus jäi lyhytaikaiseksi ja pH on ollut laskussa. Myös Länsi-Herusen alkaliniteetti on erittäin matala. <br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Herustenjärvien vesiluontoa on tutkittu hyvin vähän.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Länsi-Herunen kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Herustenj%C3%A4rvi_(l)_(21.062.1.003)&diff=440840 2014-01-31T08:21:45Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Herustenjärvet sijaitsevat Nurmijärven kunnan pohjoisosassa. Itä-Herunen eli Etuherunen on kahdesta järvestä suurempi. Järvet ovat matalia, syvimmillään vain reilut 3 metriä. Herustenjärviä erottavan suokannaksen läpi on kaivettu veneellä kuljettava väylä. Länsi-Herusen rannoilla on suota enemmän kuin Itä-Herusen ympäristössä, loma-asutusta puolestaan on melko vähän. Kummallakaan alueella ei ole viemäröintiä. Herustenjärvet sijaitsevat happamoitusmisherkällä Salpausselän harjualueella, valuma-alue on pieni ja maaperän neutralointikyky heikko. Järvillä onkin mitattu matalia pH- ja alkaliniteettiarvoja. <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Herustenjärvien vesiluontoa on tutkittu hyvin vähän.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Länsi-Herunen kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440839 2014-01-31T08:09:37Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1989–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 3 metriä. Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen, pohjan muodosta johtuva ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). A-klorofyllipitoisuuden ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Vaaksinjärvi on karu eli vähäravinteinen. Levätuotantoa rajoittava ravinne on fosfori. Järven puskurikyky on tyydyttävä-hyvä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen perusteella järven tila oli hyvä, sillä lajisto oli monipuolista ja edusti niukkaravinteisen vesistön lajistoa. Muutoksia kasviplanktonlajistossa ei voitu tutkia, sillä aiempia tutkimustuloksia ei ollut saatavilla (Keskitalo 2012).<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Vaaksinjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> ==Julkaisut==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440838 2014-01-31T08:08:18Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1970–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 1,9 metriä. A-klorofyllipitoisuuden keskiarvojen perusteella Valkjärvi on lievästi rehevä ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella Valkjärvi vaikuttaisi lievästi rehevältä tai rehevältä. Valkjärvellä minimiravinne näyttäisi vaihdelleen siten, että pääasiassa fosfori on ollut minimiravinteena, mutta välillä niin fosfori kuin typpi on voinut säädellä levätuotantoa. Valkjärven veden puskurointikyky happamoittavia aineita vastaan on hyvä eikä rehevässä järvessä ole minkäänlaista happamoitumisen vaaraa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen mukaan järvi on mesotrofinen (niukkatuottoisen ja rehevän väliltä). Silmälläpidettävää on sinilevien runsas osuus. Elokuussa otetussa näytteessä haitallisten sinilevien osuus oli korkea, 23 % (Keskitalo 2012).<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven ympäristössä on melko runsaasti vakituista asutusta ja loma-asutusta. <br /> <br /> Valkjärven eteläpäässä on kaksi uimarantaa, Tiiran Eu-uimaranta ja Lähtelän uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.<br /> <br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009) http://www.vhvsy.fi/f/Valkjarvenpurotraportti.pdf<br /> <br /> Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440837 2014-01-31T08:07:18Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1970–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 1,9 metriä. A-klorofyllipitoisuuden keskiarvojen perusteella Valkjärvi on lievästi rehevä ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella Valkjärvi vaikuttaisi lievästi rehevältä tai rehevältä. Valkjärvellä minimiravinne näyttäisi vaihdelleen siten, että pääasiassa fosfori on ollut minimiravinteena, mutta välillä niin fosfori kuin typpi on voinut säädellä levätuotantoa. Valkjärven veden puskurointikyky happamoittavia aineita vastaan on hyvä eikä rehevässä järvessä ole minkäänlaista happamoitumisen vaaraa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen mukaan järvi on mesotrofinen (niukkatuottoisen ja rehevän väliltä). Silmälläpidettävää on sinilevien runsas osuus. Elokuussa otetussa näytteessä haitallisten sinilevien osuus oli korkea, 23 % (Keskitalo 2012).<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven ympäristössä on melko runsaasti vakituista asutusta ja loma-asutusta. <br /> <br /> Valkjärven eteläpäässä on kaksi uimarantaa, Tiiran Eu-uimaranta ja Lähtelän uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.<br /> <br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009) http://www.vhvsy.fi/f/Valkjarvenpurotraportti.pdf<br /> <br /> Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440836 2014-01-31T08:06:00Z

<p>ElinaS: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1970–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 1,9 metriä. A-klorofyllipitoisuuden keskiarvojen perusteella Valkjärvi on lievästi rehevä ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella Valkjärvi vaikuttaisi lievästi rehevältä tai rehevältä. Valkjärvellä minimiravinne näyttäisi vaihdelleen siten, että pääasiassa fosfori on ollut minimiravinteena, mutta välillä niin fosfori kuin typpi on voinut säädellä levätuotantoa. Valkjärven veden puskurointikyky happamoittavia aineita vastaan on hyvä eikä rehevässä järvessä ole minkäänlaista happamoitumisen vaaraa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen mukaan järvi on mesotrofinen (niukkatuottoisen ja rehevän väliltä). Silmälläpidettävää on sinilevien runsas osuus. Elokuussa otetussa näytteessä haitallisten sinilevien osuus oli korkea, 23 % (Keskitalo 2012).<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.<br /> <br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009) http://www.vhvsy.fi/f/Valkjarvenpurotraportti.pdf<br /> <br /> Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440835 2014-01-31T08:03:28Z

<p>ElinaS: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1970–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 1,9 metriä. A-klorofyllipitoisuuden keskiarvojen perusteella Valkjärvi on lievästi rehevä ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella Valkjärvi vaikuttaisi lievästi rehevältä tai rehevältä. Valkjärvellä minimiravinne näyttäisi vaihdelleen siten, että pääasiassa fosfori on ollut minimiravinteena, mutta välillä niin fosfori kuin typpi on voinut säädellä levätuotantoa. Valkjärven veden puskurointikyky happamoittavia aineita vastaan on hyvä eikä rehevässä järvessä ole minkäänlaista happamoitumisen vaaraa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.<br /> <br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009) http://www.vhvsy.fi/f/Valkjarvenpurotraportti.pdf<br /> <br /> Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440834 2014-01-31T07:59:55Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.<br /> <br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009) http://www.vhvsy.fi/f/Valkjarvenpurotraportti.pdf<br /> <br /> Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440833 2014-01-31T07:55:01Z

<p>ElinaS: /* Seuranta ja tarkkailu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.<br /> <br /> Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440832 2014-01-31T07:53:28Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440831 2014-01-31T07:49:18Z

<p>ElinaS: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1989–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 3 metriä. Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen, pohjan muodosta johtuva ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). A-klorofyllipitoisuuden ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Vaaksinjärvi on karu eli vähäravinteinen. Levätuotantoa rajoittava ravinne on fosfori. Järven puskurikyky on tyydyttävä-hyvä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen perusteella järven tila oli hyvä, sillä lajisto oli monipuolista ja edusti niukkaravinteisen vesistön lajistoa. Muutoksia kasviplanktonlajistossa ei voitu tutkia, sillä aiempia tutkimustuloksia ei ollut saatavilla (Keskitalo 2012).<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Vaaksinjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440830 2014-01-31T07:48:21Z

<p>ElinaS: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1989–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 3 metriä. Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen, pohjan muodosta johtuva ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). A-klorofyllipitoisuuden ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Vaaksinjärvi on karu eli vähäravinteinen. Levätuotantoa rajoittava ravinne on fosfori. Järven puskurikyky on tyydyttävä-hyvä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen perusteella järven tila oli hyvä, sillä lajisto oli monipuolista ja edusti niukkaravinteisen vesistön lajistoa. Muutoksia kasviplanktonlajistossa ei voitu tutkia, sillä aiempia tutkimustuloksia ei ollut saatavilla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Vaaksinjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440829 2014-01-31T07:47:42Z

<p>ElinaS: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1989–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 3 metriä. Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). A-klorofyllipitoisuuden ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Vaaksinjärvi on karu eli vähäravinteinen. Levätuotantoa rajoittava ravinne on fosfori. Järven puskurikyky on tyydyttävä-hyvä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen perusteella järven tila oli hyvä, sillä lajisto oli monipuolista ja edusti niukkaravinteisen vesistön lajistoa. Muutoksia kasviplanktonlajistossa ei voitu tutkia, sillä aiempia tutkimustuloksia ei ollut saatavilla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Vaaksinjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440828 2014-01-31T07:42:01Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1989–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 3 metriä. Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). A-klorofyllipitoisuuden ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Vaaksinjärvi on karu eli vähäravinteinen. Levätuotantoa rajoittava ravinne on fosfori. Järven puskurikyky on perusteella tyydyttävä-hyvä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen perusteella järven tila oli hyvä, sillä lajisto oli monipuolista ja edusti niukkaravinteisen vesistön lajistoa. Muutoksia kasviplanktonlajistossa ei voitu tutkia, sillä aiempia tutkimustuloksia ei ollut saatavilla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Vaaksinjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Herustenj%C3%A4rvi_(l)_(21.062.1.003)&diff=440827 2014-01-31T07:41:36Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Länsi-Herunen kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Herustenj%C3%A4rvi_(i)_(21.062.1.004)&diff=440826 2014-01-31T07:41:10Z

<p>ElinaS: /* Seuranta ja tarkkailu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Herustenjärvet sijaitsevat Nurmijärven kunnan pohjoisosassa, Salpausselän alueella. Itä-Herunen eli Etuherunen on kahdesta järvestä suurempi, pinta-alaltaan reilut 12 hehtaaria. Länsi-Herusen eli Takaherusen pinta-ala puolestaan on vajaat 8 hehtaaria. Järvet ovat matalia, syvimmillään vain reilut 3 metriä. Herustenjärviä erottavan suokannaksen läpi on kaivettu veneellä kuljettava väylä. Länsi-Herusen rannoilla on suota enemmän kuin Itä-Herusen ympäristössä, loma-asutusta puolestaan on melko vähän. Itä-Herusen rannat sitä vastoin on käytetty tiheään lomarakentamiseen.<br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Itä-Herunen kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Herustenj%C3%A4rvi_(i)_(21.062.1.004)&diff=440825 2014-01-31T07:40:34Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Herustenjärvet sijaitsevat Nurmijärven kunnan pohjoisosassa, Salpausselän alueella. Itä-Herunen eli Etuherunen on kahdesta järvestä suurempi, pinta-alaltaan reilut 12 hehtaaria. Länsi-Herusen eli Takaherusen pinta-ala puolestaan on vajaat 8 hehtaaria. Järvet ovat matalia, syvimmillään vain reilut 3 metriä. Herustenjärviä erottavan suokannaksen läpi on kaivettu veneellä kuljettava väylä. Länsi-Herusen rannoilla on suota enemmän kuin Itä-Herusen ympäristössä, loma-asutusta puolestaan on melko vähän. Itä-Herusen rannat sitä vastoin on käytetty tiheään lomarakentamiseen.<br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Itä-Herunen kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Seurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440824 2014-01-31T07:38:53Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1989–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 3 metriä. Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). A-klorofyllipitoisuuden ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Vaaksinjärvi on karu eli vähäravinteinen. Levätuotantoa rajoittava ravinne on fosfori. Järven puskurikyky on perusteella tyydyttävä-hyvä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen perusteella järven tila oli hyvä, sillä lajisto oli monipuolista ja edusti niukkaravinteisen vesistön lajistoa. Muutoksia kasviplanktonlajistossa ei voitu tutkia, sillä aiempia tutkimustuloksia ei ollut saatavilla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> ==Seuranta ja tarkkailu==<br /> Vaaksinjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Seurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440823 2014-01-31T07:32:38Z

<p>ElinaS: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1989–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 3 metriä. Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). A-klorofyllipitoisuuden ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Vaaksinjärvi on karu eli vähäravinteinen. Levätuotantoa rajoittava ravinne on fosfori. Järven puskurikyky on perusteella tyydyttävä-hyvä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen perusteella järven tila oli hyvä, sillä lajisto oli monipuolista ja edusti niukkaravinteisen vesistön lajistoa. Muutoksia kasviplanktonlajistossa ei voitu tutkia, sillä aiempia tutkimustuloksia ei ollut saatavilla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440822 2014-01-31T07:32:25Z

<p>ElinaS: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1989–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 3 metriä. Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). A-klorofyllipitoisuuden ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Vaaksinjärvi on karu eli vähäravinteinen. Levätuotantoa rajoittava ravinne on fosfori. Järven puskurikyky on perusteella tyydyttävä-hyvä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen perusteella järven tila oli hyvä, sillä lajisto oli monipuolista ja edusti niukkaravinteisen vesistön lajistoa. Muutoksia kasviplanktonlajistossa ei voitu tutkia, sillä aiempia tutkimustuloksia ei ollut saatavilla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440821 2014-01-31T07:27:44Z

<p>ElinaS: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuosina 1970–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 1,9 metriä. Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen perusteella järven tila oli hyvä, sillä lajisto oli monipuolista ja edusti niukkaravinteisen vesistön lajistoa. Muutoksia kasviplanktonlajistossa ei voitu tutkia, sillä aiempia tutkimustuloksia ei ollut saatavilla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440820 2014-01-31T07:26:10Z

<p>ElinaS: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen perusteella järven tila oli hyvä, sillä lajisto oli monipuolista ja edusti niukkaravinteisen vesistön lajistoa. Muutoksia kasviplanktonlajistossa ei voitu tutkia, sillä aiempia tutkimustuloksia ei ollut saatavilla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaaksinj%C3%A4rvi_(21.055.1.001)&diff=440819 2014-01-31T07:24:59Z

<p>ElinaS: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vaaksinjärvi sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, syvin kohta on reilut 20 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.<br /> <br /> Vaaksinjärvi on niukkatuottoinen ja Vaaksinjärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440818 2014-01-31T07:22:15Z

<p>ElinaS: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440817 2014-01-31T07:21:37Z

<p>ElinaS: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440816 2014-01-31T07:21:04Z

<p>ElinaS: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.<br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=440815 2014-01-31T07:09:49Z

<p>ElinaS: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. <br /> <br /> Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Rehevöitymisen aiheuttajia ovat olleet alun perin maatalouden, loma- ja haja-asutuksen ravinnepäästöt. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi. <br /> <br /> Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(23.097.1.002)&diff=440814 2014-01-31T07:04:25Z

<p>ElinaS: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomessa on 17 [[Sääksjärvi|Sääksjärveä]], Nurmijärven Sääksjärvi (2,6 km²) on niistä neljänneksi suurin. [[Sääksjärvi_(35.152.1.001)|Ylivoimainen ykkönen]] (33,2 km²) sijaitsee Kokemäenjoen sivujoen, Kauvatsanjoen alueella, seuraavaksi suurin on [[Sääksjärvi_(48.006.1.001)|Vimpelin Sääksjärvi]] (3,0 km²). <br /> <br /> Sääksjärven pinta-ala on 260 ha (2,6 km²), Järven valuma-alueen, eli sadealueen koko on n. 600 ha (6 km²). Järven keskisyvyys on pinnankorkeudesta riippuen 4-5 m., syvin kohta vastaavasti 7,5-8,5 m. Sääksjärvi on yksi Etelä-Suomen kirkasvetisimmistä järvistä, näkösyvyys on keväällä - alkukesästä 5-6 m.<br /> <br /> Sääksjärvi on syvyyssuhteiltaan laakea: suurin osa järven pinta-alasta on noin neljän metrin syvyistä. Järven syvin kohta on noin kahdeksan metriä. Hydrograafinen toimisto teki järvestä syvyyskartan vuonna 1927. Luotaus tapahtui jäältä; kaikkiaan tehtiin 758 reikää. Hyvinkään kaupungin sivuilta löytyy järven syvyyskartta: http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_Ymp%C3%A4rist%C3%B6_luonnonsuojelu/Pintavedet/J%C3%A4rvet/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_syvyyskartta.pdf.<br /> <br /> Sääksjärvi on hydrologisesti mielenkiintoinen järvi sikäli, että sillä ei ole lasku-uomaa laisinkaan. Kyseessä on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.<br /> Sääksjärven vedet purkautuvat suotautumalla Salpausselän läpi Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöihin. Sääksjärvi on siis bifurkoiva, eli kahteen vesistöön laskeva järvi.<br /> <br /> Se on merkitty kuuluvaksi Karjaanjoen latvoilla olevan Mätäjoen (valuma-alue 41 km²) vesistöön, mutta uomayhteyttä on turha kartalta etsiä. Vesi poistuu järvestä vain maanalaisia reittejä – sekä tietysti haihtumalla.<br /> <br /> Sääksjärven vesi on suhteellisen puhdasta, happitilanne on hyvä ja näkösyvyys suuri.<br /> <br /> Sääksjärven alueesta iso osa kuuluu Kalkkilammin - Sääksjärven Natura-alueeseen.<br /> <br /> Järvessä on pienehkö saari, Mustasaari (0,26 ha).<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja jäähavainnot==<br /> Sääksjärven vedenkorkeutta mittasi Nummela-sanatorio vuosina 1905–1918 ja Röykän ilmastoasema 1914–1922.Vuodesta 1960 tämä toiminta jatkui geofysikaalisessa observatoriossa järven eteläpäässä (Sääksjärvi-esite 2004, Matti Kivinen). <br /> <br /> Vuodesta 1960 alkavan havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+99,39 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut vain 30 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+100,03 m (toukokuussa 1985) ja alin N60+98,70 m (lokakuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 133 cm. Vedenkorkeushavainnoissa on hieman epävarmuutta.<br /> <br /> Järven pinnakorkeuden pitkän ajan vuosikeskiarvo on 99,8 mmpy ja se on vaihdellut 1960- 2010 havaintojaksolla siten, että alimmillaan vuoden keskiveden korkeus on ollut 98,7 mmpy ja korkeimmillaan 99,9 mmpy. Vuoden sisällä järven pinnakorkeus vaihtelee 20- 80 cm: Ylin havaittu pinnankorkeus on ollut 100,03 mmpy ( huhtikuu 1999) ja alin 98,64 mmpy ( lokakuu 1976).<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1959–1960 alkaen Havaintopaikka on geofysikaalisen observatorion kupeessa, näköpiiri kattaa lähes koko järven. Varhaisin jäätyminen on ollut 4. marraskuuta 1970, myöhäisin 12. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 14. toukokuuta 1985.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Sääksjärven kalastoon kuuluu siika, ahven, hauki ja made. Järveen on istutettu myös ankeriasta, kirjolohta ja järvitaimenta, joiden kanta on sittemmin taantunut. Järven kalalajeista mainittakoon myös kymmenpiikki (Pungitius pungitius), joka on relikti ajoilta, jolloin järvi on ollut yhteydessä muinaiseen Balttian jääjärveen.<br /> <br /> Maininnan arvoinen on Sääksjärvestä v. 1958 saatu ahven, joka painoi 2 kg 300 g, pituus 50 cm. Ahvenesta lähetettiin suomunäyte silloisen Maataloushallituksen Kalataloudelliseen tutkimustoimistoon, jossa kalastusbiologi arvioi ahvenen iäksi 13-15 vuotta, mutta totesi kyseisen ahvenen olleen &quot;verrattain nopekasvuinen&quot;.<br /> <br /> Sääksjärvellä pesiviä lintulajeja on haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, kalatiira ja rantasipi.<br /> <br /> Ei-pesiviä, mutta järvellä ruokailemassa käyviä lajeja on kuikka ja kalasääksi<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Sääksjärvi sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkää rajalla, Ensimmäisen Salpausselän päällä. Järven rannalla on kaksi sairaalaa, alunperin keuhkotautiparantoloiksi rakennetut Röykän sairaala (Nummela sanatorium) ja Kiljavan parantola. Järven rannalla on myös Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven Geofysikaalinen Observatorio, SAK:n Ammattiyhdistysopisto, Nurmijärven ja Hyvinkään seurakuntien lerikeskukset ja hyvin suosittu Sääksin uimaranta, jossa helteisinä kesäviikonloppuina saattaa vierailla 2000 - 3000 kävijää. Röykässä on &quot;Pikku-Sääksi&quot;, eli Kotolahden uimaranta. Ammattiyhdistysopiston naapurina on Lomakoti Kotoranta. <br /> <br /> Nurmijärven kunta ottaa pohjavettä Sääksjärven lähialueelta. Rajamäen ja Röykän taajamat saavat vesijohtovetensä Kiljavan vedenottamon pohjavedestä. Pohjaveden ottaminen vaikuttaa osaltaan Sääksjärven vedenkorkeutta laskevasti, koska järvi saa osan vedestään pohjavesilähteistä. Pohjavedenoton ehtona on, että Sääksjärven vedenkorkeus pysyy määrätyllä tasolla. Vedenkorkeuden ylläpitämiseksi järveen juoksutetaan tarvittaessa lisävettä Vihtilammista, laskuojassa on pieni puinen säännöstelypato. Pinnankorkeuseroa näillä kahdella on vajaat kolme metriä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Sääksjärven arvellaan olevan Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Ilvesjärvi: ”Ahkerasti harjoittelivat veljekset kalastamista kirkkaalla Ilvesjärvellä” (12. luku).<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_Ymp%C3%A4rist%C3%B6_luonnonsuojelu/Pintavedet/J%C3%A4rvet/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi.pdf</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(23.097.1.002)&diff=440813 2014-01-31T06:58:41Z

<p>ElinaS: /* Vedenkorkeus ja jäähavainnot */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomessa on 17 [[Sääksjärvi|Sääksjärveä]], Nurmijärven Sääksjärvi (2,6 km²) on niistä neljänneksi suurin. [[Sääksjärvi_(35.152.1.001)|Ylivoimainen ykkönen]] (33,2 km²) sijaitsee Kokemäenjoen sivujoen, Kauvatsanjoen alueella, seuraavaksi suurin on [[Sääksjärvi_(48.006.1.001)|Vimpelin Sääksjärvi]] (3,0 km²). <br /> <br /> Sääksjärven pinta-ala on 260 ha (2,6 km²), Järven valuma-alueen, eli sadealueen koko on n. 600 ha (6 km²). Järven keskisyvyys on pinnankorkeudesta riippuen 4-5 m., syvin kohta vastaavasti 7,5-8,5 m. Sääksjärvi on yksi Etelä-Suomen kirkasvetisimmistä järvistä, näkösyvyys on keväällä - alkukesästä 5-6 m.<br /> <br /> Sääksjärvi on syvyyssuhteiltaan laakea: suurin osa järven pinta-alasta on noin neljän metrin syvyistä. Järven syvin kohta on noin kahdeksan metriä. Hydrograafinen toimisto teki järvestä syvyyskartan vuonna 1927. Luotaus tapahtui jäältä; kaikkiaan tehtiin 758 reikää.<br /> <br /> Sääksjärvi on hydrologisesti mielenkiintoinen järvi sikäli, että sillä ei ole lasku-uomaa laisinkaan. Kyseessä on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.<br /> Sääksjärven vedet purkautuvat suotautumalla Salpausselän läpi Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöihin. Sääksjärvi on siis bifurkoiva, eli kahteen vesistöön laskeva järvi.<br /> <br /> Se on merkitty kuuluvaksi Karjaanjoen latvoilla olevan Mätäjoen (valuma-alue 41 km²) vesistöön, mutta uomayhteyttä on turha kartalta etsiä. Vesi poistuu järvestä vain maanalaisia reittejä – sekä tietysti haihtumalla.<br /> <br /> Sääksjärven vesi on suhteellisen puhdasta, happitilanne on hyvä ja näkösyvyys suuri.<br /> <br /> Sääksjärven alueesta iso osa kuuluu Kalkkilammin - Sääksjärven Natura-alueeseen.<br /> <br /> Järvessä on pienehkö saari, Mustasaari (0,26 ha).<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja jäähavainnot==<br /> Sääksjärven vedenkorkeutta mittasi Nummela-sanatorio vuosina 1905–1918 ja Röykän ilmastoasema 1914–1922.Vuodesta 1960 tämä toiminta jatkui geofysikaalisessa observatoriossa järven eteläpäässä (Sääksjärvi-esite 2004, Matti Kivinen). <br /> <br /> Vuodesta 1960 alkavan havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+99,39 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut vain 30 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+100,03 m (toukokuussa 1985) ja alin N60+98,70 m (lokakuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 133 cm. Vedenkorkeushavainnoissa on hieman epävarmuutta.<br /> <br /> Järven pinnakorkeuden pitkän ajan vuosikeskiarvo on 99,8 mmpy ja se on vaihdellut 1960- 2010 havaintojaksolla siten, että alimmillaan vuoden keskiveden korkeus on ollut 98,7 mmpy ja korkeimmillaan 99,9 mmpy. Vuoden sisällä järven pinnakorkeus vaihtelee 20- 80 cm: Ylin havaittu pinnankorkeus on ollut 100,03 mmpy ( huhtikuu 1999) ja alin 98,64 mmpy ( lokakuu 1976).<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1959–1960 alkaen Havaintopaikka on geofysikaalisen observatorion kupeessa, näköpiiri kattaa lähes koko järven. Varhaisin jäätyminen on ollut 4. marraskuuta 1970, myöhäisin 12. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 14. toukokuuta 1985.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Sääksjärven kalastoon kuuluu siika, ahven, hauki ja made. Järveen on istutettu myös ankeriasta, kirjolohta ja järvitaimenta, joiden kanta on sittemmin taantunut. Järven kalalajeista mainittakoon myös kymmenpiikki (Pungitius pungitius), joka on relikti ajoilta, jolloin järvi on ollut yhteydessä muinaiseen Balttian jääjärveen.<br /> <br /> Maininnan arvoinen on Sääksjärvestä v. 1958 saatu ahven, joka painoi 2 kg 300 g, pituus 50 cm. Ahvenesta lähetettiin suomunäyte silloisen Maataloushallituksen Kalataloudelliseen tutkimustoimistoon, jossa kalastusbiologi arvioi ahvenen iäksi 13-15 vuotta, mutta totesi kyseisen ahvenen olleen &quot;verrattain nopekasvuinen&quot;.<br /> <br /> Sääksjärvellä pesiviä lintulajeja on haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, kalatiira ja rantasipi.<br /> <br /> Ei-pesiviä, mutta järvellä ruokailemassa käyviä lajeja on kuikka ja kalasääksi<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Sääksjärvi sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkää rajalla, Ensimmäisen Salpausselän päällä. Järven rannalla on kaksi sairaalaa, alunperin keuhkotautiparantoloiksi rakennetut Röykän sairaala (Nummela sanatorium) ja Kiljavan parantola. Järven rannalla on myös Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven Geofysikaalinen Observatorio, SAK:n Ammattiyhdistysopisto, Nurmijärven ja Hyvinkään seurakuntien lerikeskukset ja hyvin suosittu Sääksin uimaranta, jossa helteisinä kesäviikonloppuina saattaa vierailla 2000 - 3000 kävijää. Röykässä on &quot;Pikku-Sääksi&quot;, eli Kotolahden uimaranta. Ammattiyhdistysopiston naapurina on Lomakoti Kotoranta. <br /> <br /> Nurmijärven kunta ottaa pohjavettä Sääksjärven lähialueelta. Rajamäen ja Röykän taajamat saavat vesijohtovetensä Kiljavan vedenottamon pohjavedestä. Pohjaveden ottaminen vaikuttaa osaltaan Sääksjärven vedenkorkeutta laskevasti, koska järvi saa osan vedestään pohjavesilähteistä. Pohjavedenoton ehtona on, että Sääksjärven vedenkorkeus pysyy määrätyllä tasolla. Vedenkorkeuden ylläpitämiseksi järveen juoksutetaan tarvittaessa lisävettä Vihtilammista, laskuojassa on pieni puinen säännöstelypato. Pinnankorkeuseroa näillä kahdella on vajaat kolme metriä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Sääksjärven arvellaan olevan Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Ilvesjärvi: ”Ahkerasti harjoittelivat veljekset kalastamista kirkkaalla Ilvesjärvellä” (12. luku).<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_Ymp%C3%A4rist%C3%B6_luonnonsuojelu/Pintavedet/J%C3%A4rvet/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi.pdf</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(23.097.1.002)&diff=440812 2014-01-31T06:57:56Z

<p>ElinaS: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomessa on 17 [[Sääksjärvi|Sääksjärveä]], Nurmijärven Sääksjärvi (2,6 km²) on niistä neljänneksi suurin. [[Sääksjärvi_(35.152.1.001)|Ylivoimainen ykkönen]] (33,2 km²) sijaitsee Kokemäenjoen sivujoen, Kauvatsanjoen alueella, seuraavaksi suurin on [[Sääksjärvi_(48.006.1.001)|Vimpelin Sääksjärvi]] (3,0 km²). <br /> <br /> Sääksjärven pinta-ala on 260 ha (2,6 km²), Järven valuma-alueen, eli sadealueen koko on n. 600 ha (6 km²). Järven keskisyvyys on pinnankorkeudesta riippuen 4-5 m., syvin kohta vastaavasti 7,5-8,5 m. Sääksjärvi on yksi Etelä-Suomen kirkasvetisimmistä järvistä, näkösyvyys on keväällä - alkukesästä 5-6 m.<br /> <br /> Sääksjärvi on syvyyssuhteiltaan laakea: suurin osa järven pinta-alasta on noin neljän metrin syvyistä. Järven syvin kohta on noin kahdeksan metriä. Hydrograafinen toimisto teki järvestä syvyyskartan vuonna 1927. Luotaus tapahtui jäältä; kaikkiaan tehtiin 758 reikää.<br /> <br /> Sääksjärvi on hydrologisesti mielenkiintoinen järvi sikäli, että sillä ei ole lasku-uomaa laisinkaan. Kyseessä on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.<br /> Sääksjärven vedet purkautuvat suotautumalla Salpausselän läpi Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöihin. Sääksjärvi on siis bifurkoiva, eli kahteen vesistöön laskeva järvi.<br /> <br /> Se on merkitty kuuluvaksi Karjaanjoen latvoilla olevan Mätäjoen (valuma-alue 41 km²) vesistöön, mutta uomayhteyttä on turha kartalta etsiä. Vesi poistuu järvestä vain maanalaisia reittejä – sekä tietysti haihtumalla.<br /> <br /> Sääksjärven vesi on suhteellisen puhdasta, happitilanne on hyvä ja näkösyvyys suuri.<br /> <br /> Sääksjärven alueesta iso osa kuuluu Kalkkilammin - Sääksjärven Natura-alueeseen.<br /> <br /> Järvessä on pienehkö saari, Mustasaari (0,26 ha).<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja jäähavainnot==<br /> Sääksjärven vedenkorkeutta mittasi Nummela-sanatorio vuosina 1905–1918 ja Röykän ilmastoasema 1914–1922.Vuodesta 1960 tämä toiminta jatkui geofysikaalisessa observatoriossa järven eteläpäässä (Jääksjärvi-esite 2004, Matti Kivinen). <br /> <br /> Vuodesta 1960 alkavan havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+99,39 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut vain 30 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+100,03 m (toukokuussa 1985) ja alin N60+98,70 m (lokakuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 133 cm. Vedenkorkeushavainnoissa on hieman epävarmuutta.<br /> <br /> Järven pinnakorkeuden pitkän ajan vuosikeskiarvo on 99,8 mmpy ja se on vaihdellut 1960- 2010 havaintojaksolla siten, että alimmillaan vuoden keskiveden korkeus on ollut 98,7 mmpy ja korkeimmillaan 99,9 mmpy. Vuoden sisällä järven pinnakorkeus vaihtelee 20- 80 cm: Ylin havaittu pinnankorkeus on ollut 100,03 mmpy ( huhtikuu 1999) ja alin 98,64 mmpy ( lokakuu 1976).<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1959–1960 alkaen Havaintopaikka on geofysikaalisen observatorion kupeessa, näköpiiri kattaa lähes koko järven. Varhaisin jäätyminen on ollut 4. marraskuuta 1970, myöhäisin 12. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 14. toukokuuta 1985.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Sääksjärven kalastoon kuuluu siika, ahven, hauki ja made. Järveen on istutettu myös ankeriasta, kirjolohta ja järvitaimenta, joiden kanta on sittemmin taantunut. Järven kalalajeista mainittakoon myös kymmenpiikki (Pungitius pungitius), joka on relikti ajoilta, jolloin järvi on ollut yhteydessä muinaiseen Balttian jääjärveen.<br /> <br /> Maininnan arvoinen on Sääksjärvestä v. 1958 saatu ahven, joka painoi 2 kg 300 g, pituus 50 cm. Ahvenesta lähetettiin suomunäyte silloisen Maataloushallituksen Kalataloudelliseen tutkimustoimistoon, jossa kalastusbiologi arvioi ahvenen iäksi 13-15 vuotta, mutta totesi kyseisen ahvenen olleen &quot;verrattain nopekasvuinen&quot;.<br /> <br /> Sääksjärvellä pesiviä lintulajeja on haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, kalatiira ja rantasipi.<br /> <br /> Ei-pesiviä, mutta järvellä ruokailemassa käyviä lajeja on kuikka ja kalasääksi<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Sääksjärvi sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkää rajalla, Ensimmäisen Salpausselän päällä. Järven rannalla on kaksi sairaalaa, alunperin keuhkotautiparantoloiksi rakennetut Röykän sairaala (Nummela sanatorium) ja Kiljavan parantola. Järven rannalla on myös Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven Geofysikaalinen Observatorio, SAK:n Ammattiyhdistysopisto, Nurmijärven ja Hyvinkään seurakuntien lerikeskukset ja hyvin suosittu Sääksin uimaranta, jossa helteisinä kesäviikonloppuina saattaa vierailla 2000 - 3000 kävijää. Röykässä on &quot;Pikku-Sääksi&quot;, eli Kotolahden uimaranta. Ammattiyhdistysopiston naapurina on Lomakoti Kotoranta. <br /> <br /> Nurmijärven kunta ottaa pohjavettä Sääksjärven lähialueelta. Rajamäen ja Röykän taajamat saavat vesijohtovetensä Kiljavan vedenottamon pohjavedestä. Pohjaveden ottaminen vaikuttaa osaltaan Sääksjärven vedenkorkeutta laskevasti, koska järvi saa osan vedestään pohjavesilähteistä. Pohjavedenoton ehtona on, että Sääksjärven vedenkorkeus pysyy määrätyllä tasolla. Vedenkorkeuden ylläpitämiseksi järveen juoksutetaan tarvittaessa lisävettä Vihtilammista, laskuojassa on pieni puinen säännöstelypato. Pinnankorkeuseroa näillä kahdella on vajaat kolme metriä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Sääksjärven arvellaan olevan Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Ilvesjärvi: ”Ahkerasti harjoittelivat veljekset kalastamista kirkkaalla Ilvesjärvellä” (12. luku).<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_Ymp%C3%A4rist%C3%B6_luonnonsuojelu/Pintavedet/J%C3%A4rvet/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi.pdf</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(23.097.1.002)&diff=440811 2014-01-31T06:56:41Z

<p>ElinaS: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomessa on 17 [[Sääksjärvi|Sääksjärveä]], Nurmijärven Sääksjärvi (2,6 km²) on niistä neljänneksi suurin. [[Sääksjärvi_(35.152.1.001)|Ylivoimainen ykkönen]] (33,2 km²) sijaitsee Kokemäenjoen sivujoen, Kauvatsanjoen alueella, seuraavaksi suurin on [[Sääksjärvi_(48.006.1.001)|Vimpelin Sääksjärvi]] (3,0 km²). <br /> <br /> Sääksjärven pinta-ala on 260 ha (2,6 km²), Järven valuma-alueen, eli sadealueen koko on n. 600 ha (6 km²). Järven keskisyvyys on pinnankorkeudesta riippuen 4-5 m., syvin kohta vastaavasti 7,5-8,5 m. Sääksjärvi on yksi Etelä-Suomen kirkasvetisimmistä järvistä, näkösyvyys on keväällä - alkukesästä 5-6 m.<br /> <br /> Sääksjärvi on syvyyssuhteiltaan laakea: suurin osa järven pinta-alasta on noin neljän metrin syvyistä. Järven syvin kohta on noin kahdeksan metriä. Hydrograafinen toimisto teki järvestä syvyyskartan vuonna 1927. Luotaus tapahtui jäältä; kaikkiaan tehtiin 758 reikää.<br /> <br /> Sääksjärvi on hydrologisesti mielenkiintoinen järvi sikäli, että sillä ei ole lasku-uomaa laisinkaan. Kyseessä on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.<br /> Sääksjärven vedet purkautuvat suotautumalla Salpausselän läpi Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöihin. Sääksjärvi on siis bifurkoiva, eli kahteen vesistöön laskeva järvi.<br /> <br /> Se on merkitty kuuluvaksi Karjaanjoen latvoilla olevan Mätäjoen (valuma-alue 41 km²) vesistöön, mutta uomayhteyttä on turha kartalta etsiä. Vesi poistuu järvestä vain maanalaisia reittejä – sekä tietysti haihtumalla.<br /> <br /> Sääksjärven vesi on suhteellisen puhdasta, happitilanne on hyvä ja näkösyvyys suuri.<br /> <br /> Sääksjärven alueesta iso osa kuuluu Kalkkilammin - Sääksjärven Natura-alueeseen.<br /> <br /> Järvessä on pienehkö saari, Mustasaari (0,26 ha).<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja jäähavainnot==<br /> Sääksjärven vedenkorkeutta mittasi Nummela-sanatorio vuosina 1905–1918 ja Röykän ilmastoasema 1914–1922.Vuodesta 1960 tämä toiminta jatkui geofysikaalisessa observatoriossa järven eteläpäässä (Jääksjärvi-esite 2004, Matti Kivinen). <br /> <br /> Vuodesta 1960 alkavan havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+99,39 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut vain 30 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+100,03 m (toukokuussa 1985) ja alin N60+98,70 m (lokakuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 133 cm. Vedenkorkeushavainnoissa on hieman epävarmuutta.<br /> <br /> Järven pinnakorkeuden pitkän ajan vuosikeskiarvo on 99,8 mmpy ja se on vaihdellut 1960- 2010 havaintojaksolla siten, että alimmillaan vuoden keskiveden korkeus on ollut 98,7 mmpy ja korkeimmillaan 99,9 mmpy. Vuoden sisällä järven pinnakorkeus vaihtelee 20- 80 cm: Ylin havaittu pinnankorkeus on ollut 100,03 mmpy ( huhtikuu 1999) ja alin 98,64 mmpy ( lokakuu 1976).<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1959–1960 alkaen Havaintopaikka on geofysikaalisen observatorion kupeessa, näköpiiri kattaa lähes koko järven. Varhaisin jäätyminen on ollut 4. marraskuuta 1970, myöhäisin 12. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 14. toukokuuta 1985.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Sääksjärven kalastoon kuuluu siika, ahven, hauki ja made. Järveen on istutettu myös ankeriasta, kirjolohta ja järvitaimenta, joiden kanta on sittemmin taantunut. Järven kalalajeista mainittakoon myös kymmenpiikki (Pungitius pungitius), joka on relikti ajoilta, jolloin järvi on ollut yhteydessä muinaiseen Balttian jääjärveen.<br /> <br /> Maininnan arvoinen on Sääksjärvestä v. 1958 saatu ahven, joka painoi 2 kg 300 g, pituus 50 cm. Ahvenesta lähetettiin suomunäyte silloisen Maataloushallituksen Kalataloudelliseen tutkimustoimistoon, jossa kalastusbiologi arvioi ahvenen iäksi 13-15 vuotta, mutta totesi kyseisen ahvenen olleen &quot;verrattain nopekasvuinen&quot;.<br /> <br /> Sääksjärvellä pesiviä lintulajeja on haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, kalatiira ja rantasipi.<br /> <br /> Ei-pesiviä, mutta järvellä ruokailemassa käyviä lajeja on kuikka ja kalasääksi<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Sääksjärvi sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkää rajalla, Ensimmäisen Salpausselän päällä. Järven rannalla on kaksi sairaalaa, alunperin keuhkotautiparantoloiksi rakennetut Röykän sairaala (Nummela sanatorium) ja Kiljavan parantola. Järven rannalla on myös Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven Geofysikaalinen Observatorio, SAK:n Ammattiyhdistysopisto, Nurmijärven ja Hyvinkään seurakuntien lerikeskukset ja hyvin suosittu Sääksin uimaranta, jossa helteisinä kesäviikonloppuina saattaa vierailla 2000 - 3000 kävijää. Röykässä on &quot;Pikku-Sääksi&quot;, eli Kotolahden uimaranta. Ammattiyhdistysopiston naapurina on Lomakoti Kotoranta. <br /> <br /> Nurmijärven kunta ottaa pohjavettä Sääksjärven lähialueelta. Rajamäen ja Röykän taajamat saavat vesijohtovetensä Kiljavan vedenottamon pohjavedestä. Pohjaveden ottaminen vaikuttaa osaltaan Sääksjärven vedenkorkeutta laskevasti, koska järvi saa osan vedestään pohjavesilähteistä. Pohjavedenoton ehtona on, että Sääksjärven vedenkorkeus pysyy määrätyllä tasolla. Vedenkorkeuden ylläpitämiseksi järveen juoksutetaan tarvittaessa lisävettä Vihtilammista, laskuojassa on pieni puinen säännöstelypato. Pinnankorkeuseroa näillä kahdella on vajaat kolme metriä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Sääksjärven arvellaan olevan Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Ilvesjärvi: ”Ahkerasti harjoittelivat veljekset kalastamista kirkkaalla Ilvesjärvellä” (12. luku).<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(23.097.1.002)&diff=440810 2014-01-31T06:55:24Z

<p>ElinaS: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomessa on 17 [[Sääksjärvi|Sääksjärveä]], Nurmijärven Sääksjärvi (2,6 km²) on niistä neljänneksi suurin. [[Sääksjärvi_(35.152.1.001)|Ylivoimainen ykkönen]] (33,2 km²) sijaitsee Kokemäenjoen sivujoen, Kauvatsanjoen alueella, seuraavaksi suurin on [[Sääksjärvi_(48.006.1.001)|Vimpelin Sääksjärvi]] (3,0 km²). <br /> <br /> Sääksjärven pinta-ala on 260 ha (2,6 km²), Järven valuma-alueen, eli sadealueen koko on n. 600 ha (6 km²). Järven keskisyvyys on pinnankorkeudesta riippuen 4-5 m., syvin kohta vastaavasti 7,5-8,5 m. Sääksjärvi on yksi Etelä-Suomen kirkasvetisimmistä järvistä, näkösyvyys on keväällä - alkukesästä 5-6 m.<br /> <br /> Sääksjärvi on syvyyssuhteiltaan laakea: suurin osa järven pinta-alasta on noin neljän metrin syvyistä. Järven syvin kohta on noin kahdeksan metriä. Hydrograafinen toimisto teki järvestä syvyyskartan vuonna 1927. Luotaus tapahtui jäältä; kaikkiaan tehtiin 758 reikää.<br /> <br /> Sääksjärvi on hydrologisesti mielenkiintoinen järvi sikäli, että sillä ei ole lasku-uomaa laisinkaan. Kyseessä on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.<br /> Sääksjärven vedet purkautuvat suotautumalla Salpausselän läpi Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöihin. Sääksjärvi on siis bifurkoiva, eli kahteen vesistöön laskeva järvi.<br /> <br /> Se on merkitty kuuluvaksi Karjaanjoen latvoilla olevan Mätäjoen (valuma-alue 41 km²) vesistöön, mutta uomayhteyttä on turha kartalta etsiä. Vesi poistuu järvestä vain maanalaisia reittejä – sekä tietysti haihtumalla.<br /> <br /> Sääksjärven vesi on suhteellisen puhdasta, happitilanne on hyvä ja näkösyvyys suuri.<br /> <br /> Sääksjärven alueesta iso osa kuuluu Kalkkilammin - Sääksjärven Natura-alueeseen.<br /> <br /> Järvessä on pienehkö saari, Mustasaari (0,26 ha).<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja jäähavainnot==<br /> Sääksjärven vedenkorkeutta mittasi Nummela-sanatorio vuosina 1905–1918 ja Röykän ilmastoasema 1914–1922.Vuodesta 1960 tämä toiminta jatkui geofysikaalisessa observatoriossa järven eteläpäässä (Jääksjärvi-esite 2004, Matti Kivinen). <br /> <br /> Vuodesta 1960 alkavan havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+99,39 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut vain 30 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+100,03 m (toukokuussa 1985) ja alin N60+98,70 m (lokakuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 133 cm. Vedenkorkeushavainnoissa on hieman epävarmuutta.<br /> <br /> Järven pinnakorkeuden pitkän ajan vuosikeskiarvo on 99,8 mmpy ja se on vaihdellut 1960- 2010 havaintojaksolla siten, että alimmillaan vuoden keskiveden korkeus on ollut 98,7 mmpy ja korkeimmillaan 99,9 mmpy. Vuoden sisällä järven pinnakorkeus vaihtelee 20- 80 cm: Ylin havaittu pinnankorkeus on ollut 100,03 mmpy ( huhtikuu 1999) ja alin 98,64 mmpy ( lokakuu 1976).<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1959–1960 alkaen Havaintopaikka on geofysikaalisen observatorion kupeessa, näköpiiri kattaa lähes koko järven. Varhaisin jäätyminen on ollut 4. marraskuuta 1970, myöhäisin 12. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 14. toukokuuta 1985.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Sääksjärven kalastoon kuuluu siika, ahven, hauki ja made. Järveen on istutettu myös ankeriasta, kirjolohta ja järvitaimenta, joiden kanta on sittemmin taantunut. Järven kalalajeista mainittakoon myös kymmenpiikki (Pungitius pungitius), joka on relikti ajoilta, jolloin järvi on ollut yhteydessä muinaiseen Balttian jääjärveen.<br /> <br /> Maininnan arvoinen on Sääksjärvestä v. 1958 saatu ahven, joka painoi 2 kg 300 g, pituus 50 cm. Ahvenesta lähetettiin suomunäyte silloisen Maataloushallituksen Kalataloudelliseen tutkimustoimistoon, jossa kalastusbiologi arvioi ahvenen iäksi 13-15 vuotta, mutta totesi kyseisen ahvenen olleen &quot;verrattain nopekasvuinen&quot;.<br /> <br /> Sääksjärvellä pesiviä lintulajeja on haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, kalatiira ja rantasipi.<br /> <br /> Ei-pesiviä, mutta järvellä ruokailemassa käyviä lajeja on kuikka ja kalasääksi<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Sääksjärvi sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkää rajalla, Ensimmäisen Salpausselän päällä. Järven rannalla on kaksi sairaalaa, alunperin keuhkotautiparantoloiksi rakennetut Röykän sairaala (Nummela sanatorium) ja Kiljavan parantola. Järven rannalla on myös Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven Geofysikaalinen Observatorio, SAK:n Ammattiyhdistysopisto, Nurmijärven ja Hyvinkään seurakuntien lerikeskukset ja hyvin suosittu Sääksin uimaranta, jossa helteisinä kesäviikonloppuina saattaa vierailla 2000 - 3000 kävijää. Röykässä on &quot;Pikku-Sääksi&quot;, eli Kotolahden uimaranta. Ammattiyhdistysopiston naapurina on Lomakoti Kotoranta. Rajamäen ja Röykän taajamat saavat vesijohtovetensä Kiljavan vedenottamon pohjavedestä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Sääksjärven arvellaan olevan Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Ilvesjärvi: ”Ahkerasti harjoittelivat veljekset kalastamista kirkkaalla Ilvesjärvellä” (12. luku).<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(23.097.1.002)&diff=440809 2014-01-31T06:54:37Z

<p>ElinaS: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomessa on 17 [[Sääksjärvi|Sääksjärveä]], Nurmijärven Sääksjärvi (2,6 km²) on niistä neljänneksi suurin. [[Sääksjärvi_(35.152.1.001)|Ylivoimainen ykkönen]] (33,2 km²) sijaitsee Kokemäenjoen sivujoen, Kauvatsanjoen alueella, seuraavaksi suurin on [[Sääksjärvi_(48.006.1.001)|Vimpelin Sääksjärvi]] (3,0 km²). <br /> <br /> Sääksjärven pinta-ala on 260 ha (2,6 km²), Järven valuma-alueen, eli sadealueen koko on n. 600 ha (6 km²). Järven keskisyvyys on pinnankorkeudesta riippuen 4-5 m., syvin kohta vastaavasti 7,5-8,5 m. Sääksjärvi on yksi Etelä-Suomen kirkasvetisimmistä järvistä, näkösyvyys on keväällä - alkukesästä 5-6 m.<br /> <br /> Sääksjärvi on syvyyssuhteiltaan laakea: suurin osa järven pinta-alasta on noin neljän metrin syvyistä. Järven syvin kohta on noin kahdeksan metriä. Hydrograafinen toimisto teki järvestä syvyyskartan vuonna 1927. Luotaus tapahtui jäältä; kaikkiaan tehtiin 758 reikää.<br /> <br /> Sääksjärvi on hydrologisesti mielenkiintoinen järvi sikäli, että sillä ei ole lasku-uomaa laisinkaan. Kyseessä on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.<br /> Sääksjärven vedet purkautuvat suotautumalla Salpausselän läpi Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöihin. Sääksjärvi on siis bifurkoiva, eli kahteen vesistöön laskeva järvi.<br /> <br /> Se on merkitty kuuluvaksi Karjaanjoen latvoilla olevan Mätäjoen (valuma-alue 41 km²) vesistöön, mutta uomayhteyttä on turha kartalta etsiä. Vesi poistuu järvestä vain maanalaisia reittejä – sekä tietysti haihtumalla.<br /> <br /> Sääksjärven vesi on suhteellisen puhdasta, happitilanne on hyvä ja näkösyvyys suuri.<br /> <br /> Yläpuolisesta Vihtilammista lasketaan ajoittain vettä Sääksjärveen, laskuojassa on pieni puinen säännöstelypato. Pinnankorkeuseroa näillä kahdella on vajaat kolme metriä. Nurmijärven kunta ottaa pohjavettä Sääksjärven lähialueelta. Pohjaveden ottaminen vaikuttaa osaltaan Sääksjärven vedenkorkeutta laskevasti, koska järvi saa osan vedestään pohjavesilähteistä. Pohjavedenoton ehtona on, että Sääksjärven vedenkorkeus pysyy määrätyllä tasolla. Vedenkorkeuden ylläpitämiseksi järveen juoksutetaan tarvittaessa lisävettä Vihtilammista. <br /> <br /> Sääksjärven alueesta iso osa kuuluu Kalkkilammin - Sääksjärven Natura-alueeseen.<br /> <br /> Järvessä on pienehkö saari, Mustasaari (0,26 ha).<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja jäähavainnot==<br /> Sääksjärven vedenkorkeutta mittasi Nummela-sanatorio vuosina 1905–1918 ja Röykän ilmastoasema 1914–1922.Vuodesta 1960 tämä toiminta jatkui geofysikaalisessa observatoriossa järven eteläpäässä (Jääksjärvi-esite 2004, Matti Kivinen). <br /> <br /> Vuodesta 1960 alkavan havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+99,39 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut vain 30 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+100,03 m (toukokuussa 1985) ja alin N60+98,70 m (lokakuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 133 cm. Vedenkorkeushavainnoissa on hieman epävarmuutta.<br /> <br /> Järven pinnakorkeuden pitkän ajan vuosikeskiarvo on 99,8 mmpy ja se on vaihdellut 1960- 2010 havaintojaksolla siten, että alimmillaan vuoden keskiveden korkeus on ollut 98,7 mmpy ja korkeimmillaan 99,9 mmpy. Vuoden sisällä järven pinnakorkeus vaihtelee 20- 80 cm: Ylin havaittu pinnankorkeus on ollut 100,03 mmpy ( huhtikuu 1999) ja alin 98,64 mmpy ( lokakuu 1976).<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1959–1960 alkaen Havaintopaikka on geofysikaalisen observatorion kupeessa, näköpiiri kattaa lähes koko järven. Varhaisin jäätyminen on ollut 4. marraskuuta 1970, myöhäisin 12. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 14. toukokuuta 1985.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Sääksjärven kalastoon kuuluu siika, ahven, hauki ja made. Järveen on istutettu myös ankeriasta, kirjolohta ja järvitaimenta, joiden kanta on sittemmin taantunut. Järven kalalajeista mainittakoon myös kymmenpiikki (Pungitius pungitius), joka on relikti ajoilta, jolloin järvi on ollut yhteydessä muinaiseen Balttian jääjärveen.<br /> <br /> Maininnan arvoinen on Sääksjärvestä v. 1958 saatu ahven, joka painoi 2 kg 300 g, pituus 50 cm. Ahvenesta lähetettiin suomunäyte silloisen Maataloushallituksen Kalataloudelliseen tutkimustoimistoon, jossa kalastusbiologi arvioi ahvenen iäksi 13-15 vuotta, mutta totesi kyseisen ahvenen olleen &quot;verrattain nopekasvuinen&quot;.<br /> <br /> Sääksjärvellä pesiviä lintulajeja on haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, kalatiira ja rantasipi.<br /> <br /> Ei-pesiviä, mutta järvellä ruokailemassa käyviä lajeja on kuikka ja kalasääksi<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Sääksjärvi sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkää rajalla, Ensimmäisen Salpausselän päällä. Järven rannalla on kaksi sairaalaa, alunperin keuhkotautiparantoloiksi rakennetut Röykän sairaala (Nummela sanatorium) ja Kiljavan parantola. Järven rannalla on myös Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven Geofysikaalinen Observatorio, SAK:n Ammattiyhdistysopisto, Nurmijärven ja Hyvinkään seurakuntien lerikeskukset ja hyvin suosittu Sääksin uimaranta, jossa helteisinä kesäviikonloppuina saattaa vierailla 2000 - 3000 kävijää. Röykässä on &quot;Pikku-Sääksi&quot;, eli Kotolahden uimaranta. Ammattiyhdistysopiston naapurina on Lomakoti Kotoranta. Rajamäen ja Röykän taajamat saavat vesijohtovetensä Kiljavan vedenottamon pohjavedestä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Sääksjärven arvellaan olevan Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Ilvesjärvi: ”Ahkerasti harjoittelivat veljekset kalastamista kirkkaalla Ilvesjärvellä” (12. luku).<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Valkj%C3%A4rvi_(21.054.1.001)&diff=438179 2013-11-19T08:51:02Z

<p>ElinaS: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> http://www.provalkjarvi.fi/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Herustenj%C3%A4rvi_(i)_(21.062.1.004)&diff=438111 2013-11-18T11:47:14Z

<p>ElinaS: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Herustenjärvet sijaitsevat Nurmijärven kunnan pohjoisosassa, Salpausselän alueella. Itä-Herunen eli Etuherunen on kahdesta järvestä suurempi, pinta-alaltaan reilut 12 hehtaaria. Länsi-Herusen eli Takaherusen pinta-ala puolestaan on vajaat 8 hehtaaria. Järvet ovat matalia, syvimmillään vain reilut 3 metriä. Herustenjärviä erottavan suokannaksen läpi on kaivettu veneellä kuljettava väylä. Länsi-Herusen rannoilla on suota enemmän kuin Itä-Herusen ympäristössä, loma-asutusta puolestaan on melko vähän. Itä-Herusen rannat sitä vastoin on käytetty tiheään lomarakentamiseen.<br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

ElinaS