https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Hahponen 2026-04-14T19:46:58Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Sinilevainfo.pdf&diff=720104 2017-07-04T11:10:27Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div></div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Phytoplankton_dominant_species_Gulf_of_Finland_September_7,_2015.pdf&diff=619664 2015-09-08T12:07:41Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Phytoplankton_dominant_species_Gulf_of_Finland_August_24,_2015.pdf&diff=617227 2015-08-25T10:35:46Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Phytoplankton_dominant_species_Gulf_of_Finland_August_20,_2015.pdf&diff=616507 2015-08-20T11:04:51Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Phytoplankton_dominant_species_16.8.2015.pdf&diff=616123 2015-08-19T09:51:56Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Phytoplankton_dominant_species_Aug_10-11.pdf&diff=615039 2015-08-14T10:15:36Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Phytoplankton_dominant_species_in_Ut%C3%B6_August_12_2015.pdf&diff=614648 2015-08-13T07:11:19Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div></div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Phytoplankton_dominant_species_Ut%C3%B6_August_3,_2015.pdf&diff=612343 2015-08-05T09:46:59Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Phytoplankton_dominant_species_Gulf_of_Finland_27.7.2015.pdf&diff=610884 2015-07-29T13:25:43Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Iiroonj%C3%A4rvi/vastaus&diff=609943 2015-07-24T09:50:10Z

<p>Hahponen: Vastaa Iiroonjärvi</p> <hr /> <div>Kiitos huomiosta, välitän tiedon ylläpidolle.<br /> t. Hannele</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Phytoplankton_dominant_species_Gulf_of_Finland_13.7.2015.pdf&diff=609472 2015-07-22T09:05:51Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Phytoplankton_dominant_species_Ut%C3%B6_20.7.2015.pdf&diff=609459 2015-07-22T08:08:09Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kasviplanktonin_valtalajit_Suomenlahti_13hein%C3%A42015.pdf&diff=608344 2015-07-15T10:52:15Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Vesist%C3%B6jen_kunnostus/Lohjanj%C3%A4rvi_vedenpinta/vastaus&diff=608096 2015-07-14T09:51:47Z

<p>Hahponen: Vastaa Lohjanjärvi vedenpinta</p> <hr /> <div>Hei!<br /> <br /> Kyselin Lohjanjärven säännöstelyistä Uudenmaan ELY-keskuksesta. Tässä heiltä selvennystä säännöstelykäytäntöihin.<br /> <br /> t. Hannele<br /> <br /> &quot;Lohjanjärven säännöstely etenee tavanomaiseen tapaansa säännöstelyrajojen puitteissa; 14.7.2015 vedenpinta on n. 3 cm ajankohdan keskiarvoa korkeammalla.<br /> <br /> Vedenpinnan vuosittainen lasku perustuu syysalennukseen, jolla varaudutaan syksyn lisääntyvään vesimäärään ja sateisiin. Vastaavanlainen (tosin suurempi) alennus tehdään keväisin lumien sulamisvesiä varten. Vedenpintaa ei siis ole tarpeen pudottaa talveksi, vaan syksyksi. Jos vedenpintaa pidettäisiin korkealla pidemmälle loppukesään tai alkusyksyyn, voisivat alkusyksystä tulevat pitkäkestoisemmat sateet nostaa järven hyvin nopeasti tulvakorkeuksiin. Tällöin jouduttaisiin turvautumaan poikkeusjuoksutuksiin, jotka taas lisäävät tulvavaaraa alapuolisella Mustionjoella.<br /> <br /> Säännöstelijää sitovat luvanmukaiset säännöstelyrajat, ja niiden noudattamista valvotaan jatkuvasti. Tällä hetkellä vesitilanne on hyvin tavanomainen, eikä merkittäviä poikkeamia ole näköpiirissä suuntaan eikä toiseen.&quot;</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Korjauksia_ja_t%C3%A4ydennyksi%C3%A4_Sallan_kunnan_j%C3%A4rviin/lampiin./vastaus&diff=606453 2015-07-07T06:56:50Z

<p>Hahponen: Vastaa Korjauksia ja täydennyksiä Sallan kunnan järviin/lampiin.</p> <hr /> <div>Kiitos korjauksista!<br /> t. Hannele /SYKE</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Katajaj%C3%A4rvi/vastaus&diff=606360 2015-07-06T08:10:56Z

<p>Hahponen: Vastaa Katajajärvi</p> <hr /> <div>Hei!<br /> <br /> Kiitos tiedosta. Välitän tiedon Järviwikin pääylläpitäjälle Matti Lindhomille, joka on tällä hetkellä lomalla.<br /> <br /> t. Hannele Ahponen / SYKE</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matomaiset_lajit&diff=490423 2014-11-29T19:19:04Z

<p>Hahponen: Siirretty muokattuna Itämeriportaalista.</p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Pohjaeläimiä}}<br /> __NOTOC__<br /> Pohjoisen Itämeren sedimenteissä viihtyviin matomaisiin lajeihin kuuluvat etenkin makkaramato ''(Halicryptus spinulosus)'' ja viherlimamato &quot;(Cyanophthalma obscura).''<br /> <br /> Makkaramato on muodoltaan pullistunut ja typäkkä. Laji on meillä ainoa Priapulida -pääjaksoon kuuluva mato. Se kaivautuu savi-, lieju-, tai hiekkapohjaan ja saalistaa muita pohjaeläimiä ampumalla piikikkään, sisään vedettävän kärsänsä ulos. Makkaramato esiintyy yleisenä Itämeren syvemmilläkin pohjilla ja kestää liejusimpukan tavoin kohtalaisesti ympäristön saasteita, mutta häviää, kun happi käy vähiin. Makkaramato on meren laji, jonka levinneisyyttä happipitoisuuden lisäksi rajoittaa suolapitoisuus, minkä vuoksi se on hyvin harvalukuinen Itäisellä Suomenlahdella ja Perämerellä.<br /> <br /> Viherlimamato on matalissa syvyyksissä leväkasvustossa viihtyvä Nemertea -pääjaksoon kuuluva peto, joka piiloutuu soran ja levien sekaan ja saalistaa muita pohjaeläimiä ulosammuttavalla kärsällään.<br /> <br /> Eteläisellä Itämerellä elää viherlimamadon lisäksi useita muitakin nauhamatolajeja, joista mahdollisesti muutama asuttaa meidänkin rannikkoamme. Lajinmäärityksen hankaluuden takia lajisto on puutteellisesti tunnettu. <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Pohjaeläimet]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suolavesipulssi&diff=490399 2014-11-28T11:21:38Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Pohjanmeren veden voimakas sisäänvirtaus ltämereen.}}<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssi.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssinkulku1.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssinkulku2.jpg|right]]<br /> <br /> Pohjanmeren pitkäkestoiset länsimyrskyt ja [[Itämeri|Itämeren]] matala vedenkorkeus edeltävät suolavesipulssin tuloa. Olosuhteet suolavesipulssille ovat otollisimmat talvella.<br /> <br /> Pohjanmereltä aika ajoin työntyvä suolavesipulssi etenee pitkin Itämeren pohjia altaasta toiseen. Suolavesipulssin aikana Itämereen työntyy lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200-300 km3 runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä. Pulssin voimakkuuteen ja merkitykseen vaikuttavat sisään virranneen veden määrä ja suolaisuus.<br /> <br /> Vähäsuolaista pintavettä virtaa jatkuvasti ulos Itämerestä. Varsinaisella Itämerellä on pysyvä suolaisuuden harppauskerros eli [[halokliini]], mutta [[Suomenlahti|Suomenlahden]] länsiosissa halokliini on nykyisellään häilyvä ja heilahteleva. (kuva1)<br /> <br /> Suolavesipulssin edetessä pitkin Itämeren pohjia runsassuolaista vettä sekoittuu myös ylempiin vesikerroksiin. (kuvat 2,3)<br /> <br /> Voimakas suolavesipulssi syrjäyttää Itämeren syvänteiden vähähappisen ja ravinteikkaan veden. Vanha syvävesi työntyy edelleen Suomenlahdelle ja vahvistaa siellä halokliinia. (kuva 4)<br /> <br /> Suolavesipulssien tulo on epäsäännöllistä. Vuoteen 1976 asti pulsseja tuli melko tiheästi. Sitten seurasi 16 vuoden tauko ennen kuin uutta Pohjanmeren runsassuolaista vettä työntyi jälleen Itämeren syvänteisiin.<br /> <br /> Vuoden 1993 suolavesipulssi jatkopulsseineen paransi hetkellisesti Itämeren syvänteiden happitilannetta. Samalla suolaisuuden harppauskerros kohosi, jolloin kerrostuneisuus voimistui myös Suomenlahden syvissä osissa.<br /> <br /> Myös tammikuussa 2003 Itämereen työntyi suolavesipulssi.<br /> <br /> Alin kuva: Itämereen tulleiden suolavesipulssien voimakkuus. / Mäthäus and Schinke<br /> <br /> [[Tiedosto:suolavesipulssi_aikajana.jpg|right]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Halokliini]]<br /> *[[Itämeren kerrostuneisuus]]<br /> *[[Vedenvaihto]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> ¨* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Suolapulssi Suolapulssi] (Wikipedia) <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Ruskolevät]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sis%C3%A4inen_kuormitus&diff=490397 2014-11-28T11:19:38Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Vesialueen sisäinen ravinteiden noidankehä.}}<br /> [[Tiedosto:sisäinenkuormitus.jpg|right]]<br /> <br /> Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan ravinteiden noidankehää, jossa pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen hapen vähetessä. Se kiihdyttää entisestään rehevöitymiskehitystä.<br /> <br /> Sisäinen kuormitus on usein seurausta kauan jatkuneesta ulkoisesta kuormituksesta.<br /> <br /> Alueilla joissa vesi on voimakkaasti kerrostunutta voi runsas kuormitus johtaa pohjien hapen vähenemiseen. Hapen vähetessä pohjasedimentin [[fosfori]] vapautuu veteen ja luonnollinen typenpoisto heikkenee. Näin ravinteet siirtyvät takaisin veteen ja voivat kulkeutua pintakerrokseen levien käyttöön.<br /> <br /> Levien kasvu voimistuu ja runsas leväkasvusto vajoaa aikanaan pohjalle. Eloperäisen aineksen hajotustoiminta lisääntyy, mikä puolestaan kuluttaa pohjan happea ja vapauttaa lisää ravinteita aktiiviseen kiertoon. Mitä rehevöityneempi alue on, sitä enemmän pohjalle vajoaa hajotettavaa ja sitä enemmän happea kuluu.<br /> <br /> Sisäisen kuormituksen merkitys matalilla rannikkoalueilla on suuri. Hapettomalta neliökilometrin kokoiselta pohja-alueelta [[Suomenlahti|Suomenlahdella]] vapautuu päivässä noin 4 000 asukkaan päivittäistä puhdistamatonta jätevesikuormaa vastaava määrä fosforia.<br /> <br /> Kuva: Sisäisen kuormituksen noidankehä. / Eija Rantajärvi<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Fosforin kierto]]<br /> *[[Happikato]]<br /> *[[Rehevöityminen]]<br /> *[[Typenkierto]]<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Prosessit]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Relikti&diff=490396 2014-11-28T11:16:02Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Jäännelaji tai -populaatio.}}<br /> <br /> Relikti on laji tai populaatio, joka elää nykyalueellaan jäänteenä aiemmasta laajemmasta levinneisyydestään, usein eristyneenä päälevinneisyysalueesta.<br /> <br /> [[Itämeri|Itämeren]] glasiaalireliktit ovat makean veden lajeja, jotka jääkauden loppuvaiheessa elivät mannerjään itäpuolelle patoutuneissa jäänreunajärvissä. Esimerkiksi [[kilkki]] on glasiaalirelikti.<br /> <br /> Itämeressä elää jäänteinä myös kylmien merten lajeja, jotka saapuivat varhain meriteitse länsikautta. Ne jäivät sittemmin erilleen pohjoisesta päälevinneisyysalueestaan. Näitä ovat [[merimassiainen]], merivalkokatka ja [[norppa]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Glasiaalirelikti]]<br /> *[[Itämeren vaiheet]]<br /> *[[Valkokatkat]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Rehev%C3%B6ityminen&diff=490395 2014-11-28T11:15:16Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Kasviravinteiden ylitarjonta johtaa vesialueen rehevöitymiseen}}<br /> [[Tiedosto:rehevoityminen.jpg|right]]<br /> <br /> Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasviravinteiden ylitarjontaa ja sen seurannaisvaikutuksia.<br /> <br /> [[Itämeri|Itämeressä]] rehevöityminen lisää levien kasvua, joka näkyy kasviplanktonkukintojen voimistumisena ja yleistymisenä sekä rannikon yksivuotisten [[rihmalevät|rihmalevien]] runsastumisena.<br /> <br /> Vanhetessaan rihmalevät irtoavat alustastaan ja vajoavat. Tällöin suojaisille pohja-alueille voi muodostua laajoja levämattoja, jotka voivat hajotessaan kuluttaa altaan kaiken hapen.<br /> <br /> Rehevöityminen samentaa vettä ja lisää pohjalle vajoavan eloperäisen aineksen määrää. Syvemmällä rantavyöhykkeessä elävät [[rakkolevä|rakkolevät]] saavat vähemmän valoa ja niiden kasvu kärsii.<br /> <br /> Mitä rehevöityneempi alue on sitä enemmän merenpohjalle vajoaa hajotettavaa. Hajotustoiminta kuluttaa happea, joka voi loppua kokonaan pohjasedimentin pinnasta.<br /> <br /> Rehevöityminen vaikuttaa koko meren ekosysteemin toimintaan.<br /> <br /> Rehevöityminen on Itämeren vakavin ongelma. Valuma-alueella asuu lähes 90 miljoonaa ihmistä, joiden toiminta kuormittaa matalaa merialuetta. Rajoittunut vedenvaihto Pohjanmereen korostaa kuormituksen vaikutuksia.<br /> <br /> Kuva: Syvemmällä kasvava rakkolevä on miltei peittynyt runsaan päällyskasvuston alle. / Visa Hietalahti<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> <br /> * [[Happikato]]<br /> * [[Leväkukinta]]<br /> * [[Sisäinen kuormitus]]<br /> * [[Valuma-alue]]<br /> * [[Vedenvaihto]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Rehev%C3%B6ityminen Rehevöityminen] (Wikipedia)</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pohjael%C3%A4imet&diff=490394 2014-11-28T11:12:56Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Itämeren pohjilla elävät eläimet.}}<br /> __NOTOC__<br /> [[Tiedosto:pohjaelaimet.jpg|right]]<br /> [[Itämeri|Itämeren]] pohjaeläimistön lajikoostumukseen vaikuttaa monta tekijää. Itämeren pohjaeläimistön lajikoostumukseen vaikuttaa monta tekijää, joista tärkeimpiä ovat suolaisuus ja syvien pohjien happitilanne. Lisäksi pohjan laatu vaikuttaa lajistoon. <br /> <br /> Koska Itämeri on geologisesti nuori meri, siellä ei ole ehtinyt kehittyä varsinaisia murtovesilajeja. Itämeren lajisto onkin peräisin joko valtameristä tai makeista vesistä. Vain hyvin harvat lajit ovat sopeutuneet murtoveteen. <br /> <br /> Itämeren pohjaelämistöön kuuluvat mm. [[simpukat]], [[kotilot]], [[nivelmadot]], muut matomaiset lajit, [[äyriäiset]], [[hyönteiset]], [[sammaleläimet]] sekä [[meiofauna]]an kuuluvat eläimet.<br /> <br /> Pehmeiden pohjien lajit elävät usein pohjaliejuun kaivautuneina ja osa käyttää sedimenttiä ravinnonlähteenä. Kovilla pohjilla useat lajit kiinnittyvät kiinteisiin pintoihin ja hankkivat ravintonsa suodattamalla ympäröivästä vedestä.<br /> <br /> Kuva: Pohjanlahden (vasemmalla yllä), varsinaisen Itämeren ja Suomenlahden (oikealla yllä), eteläisen Itämeren (alla) pohjaeläimistöä. / A.O.Laine<br /> <br /> == Murtovesi on haasteellinen ympäristö eläimille ==<br /> <br /> Itämeren vesi on [[murtovesi|murtovettä]], joka on selvästi suolaista, mutta kuitenkin huomattavasti vähäsuolaisempaa kuin valtamerivesi (noin 33 ‰). Itämeressä suolaisuus vaihtelee lounaisosan 20 promillesta [[Suomenlahti|Suomenlahden]] ja Pohjanlahden perukoiden noin 1-2 promilleen.<br /> <br /> Selkärangattomien eliöiden sisäisten nesteiden suolapitoisuus on yleensä kutakuinkin sama kuin niiden elinympäristössä. Jos suolaisen veden laji joutuu vähäsuolaisempaan ympäristöön, osmoosi pyrkii tasoittamaan eläimen ja sen ympäristön välisen suolaisuuseron. Tällöin eläimen solut turpoavat.<br /> <br /> Vastaavasti makean veden lajien solut kutistuvat joutuessaan murtoveteen, sillä neste virtaa aina alhaisemmasta suolapitoisuudesta kohti vahvempaa liuosta.<br /> <br /> Lajimäärän ja veden suolaisuuden yhteys käy ilmi, kun tarkastelemme Itämeren syvien pohjien eläimistöä. Arkonan altaassa, jossa suolapitoisuus on noin 20 ‰, makroskooppisia pohjaeläinlajeja on kymmeniä, jopa satoja. Suurin osa näistä on meren lajeja. Gotlannin altaassa keskisellä Itämerellä, jossa suolaisuus on vain 10-12 ‰, lajiluku ja meren lajien osuus ovat sen sijaan huomattavasti pienempiä. [[Perämeri|Perämeren]] perukoilla veden suolaisuus on syvänteissäkin korkeintaan 4 ‰, ja valtaosa eliöistä on makean veden lajeja.<br /> <br /> Lajimäärän ohella mielenkiintoisia ovat myös yksilötiheys ja eri lajien osuudet yhteisössä. Eteläisellä Itämerellä yksittäisten lajien merkitys on selvästi pienempi kuin pohjoisessa. Varsinkin vähäsuolaisella Pohjanlahdella yksilötiheydet voivat olla hyvin suuria ja eläinyhteisöt voivat koostua lähes yksinomaan valkokatkasta.<br /> <br /> == Muut lajistoon vaikuttavat ympäristötekijät ==<br /> <br /> Suolaisuuden lisäksi tärkeitä pohjaeläinten esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa pohjan happiolosuhteet, sedimentin koostumus sekä muut veden ja sedimentin rajapinnan biogeokemialliset reaktiot. <br /> <br /> Matalammissa, valoisissa rantavesissä kasvillisuus ja levät monipuolistavat huomattavasti pohjaeläinlajistoa tarjoamalla runsaasti ravintoa ja suojapaikkoja hyvin monenlaisille eläimille. Rannikkomme matalien rantojen pohjaeläinyhteisöissä saattaa olla parhaimmillaan muutama kymmentä eri eläinlajia.<br /> <br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Bioturbaatio]]<br /> *[[Ekosysteemi]]<br /> *[[Kilkki]]<br /> *[[Marenzelleria]]<br /> *[[Valkokatkat]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjael%C3%A4imet Pohjaeläimet] (Wikipedia) <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Eläimet]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Plankton&diff=490393 2014-11-28T11:11:25Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Vapaassa vedessä keijuvia pieniä kasveja, eläimiä tai mikrobeja.}}<br /> [[Tiedosto:plankton.jpg|right]]<br /> Planktoniksi kutsutaan vapaassa vedessä keijuvia usein hyvin pieniä kasveja, eläimiä tai mikrobeja, jotka kulkeutuvat virtausten mukana.<br /> <br /> Planktoneliöstö voidaan jakaa kokoluokittain:<br /> *pikoplankton (&lt;2 µm)([[virukset]], sinibakteerit)<br /> *nanoplankton (2-20 µm)([[bakteerit]],siimaeliöt)<br /> *mikroplankton (20-200 µm)([[kasviplanktonlevät|kasviplankton]],[[alkueläimet]], [[rataseläimet]])<br /> *mesoplankton (0,2-2 mm)(vesikirput,hankajalkaiset)<br /> *makroplankton (&gt; 2 mm)(halkoisjalkaiset)<br /> *megaplankton (max. 0,2-2 m)([[meduusat]])<br /> <br /> Jos eliön koko elinkaari on planktinen, on kyseessä holoplankton. Jos vain osa eliön elinkaaren vaiheista on planktisia, on kyseessä meroplankton.<br /> <br /> Kuva: Itämeren mikroskooppisen pientä planktonia. / Seija Hällfors<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Bakteeriplankton]]<br /> *[[Eläinplankton]]<br /> *[[Kasviplanktonlevät|Kasviplankton]]<br /> *[[Meroplankton]]<br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Plankton Plankton] (Wikipedia)</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sinilev%C3%A4myrkyt&diff=490392 2014-11-28T11:10:19Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Sinilevien tuottamia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muille eliöille.}}<br /> [[Tiedosto:sinilevamyrkyt.jpg|right]]<br /> [[Sinilevät|Sinilevistä]] eli syanobakteereista osa tuottaa yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muille eliöille.<br /> <br /> ''Nodularia spumigena'' -sinilevä muodostaa kesäisin [[Itämeri|Itämerellä]] laajoja pintaesiintymiä, jotka on tutkittaessa aina todettu myrkyllisiksi. Levän tuottama nodulariini on maksamyrkky ja syöpävaarallinen yhdiste. Nodulariinia voi kertyä kampeloiden maksoihin ja sinisimpukoihin. Runsasta kampelan maksan syöntiä tulisikin välttää. Lohessa ja silakassa ei ole todettu kohonneita levämyrkkypitoisuuksia.<br /> <br /> Itämeren kukinnoissa esiintyy yleisesti myös ''Aphanizomenon flos-aquae'' –sinilevää. Lajin tuottamia hermomyrkkyjä, PSP (Paralytic Shellfish Poisoning) ja anatoksiineja, ei ole toistaiseksi havaittu Itämerellä.<br /> <br /> Itämeren rannikkoalueilla esiintyy ajoittain myös Anabaena, Microcystis –ja Plankthothrix –sinilevien kukintoja. Microcystis – ja Plankthothrix –kukintojen myrkyllisyyttä Itämeressä ei ole tutkittu. Makeissa vesissä molemmat lajit voivat tuottaa maksamyrkkyjä (mikrokystiinejä) ja Plankthothrix myös hermomyrkkyjä (anatoksiineja).<br /> <br /> Itämeren Anabaena-suvun lajeja sisältävissä kukinnoissa on todettu kohonneita maksamyrkkypitoisuuksia (mikrokystiinit). Makeissa vesissä tämä suku voi tuottaa sekä hermo- että maksamyrkkyjä (anatoksiineja ja mikrokystiinejä).<br /> <br /> Uiminen runsassinileväisessä vedessä ja pärskeet voivat aiheuttaa allergia- ja myrkytysoireita, kuten silmien ja huulten kirvelyä, rakkuloita, nuhaista oloa, lihaskipuja tai pahoinvointia.<br /> <br /> Sinileväistä vettä ei saa käyttää pesu- tai löylyvetenä eikä syötävien vihannesten kasteluun. Sinilevämyrkky ei häviä vedestä keittämällä. Lapsia tai kotieläimiä ei saa päästää rannalle voimakkaan kukinnan aikana.<br /> <br /> Ihmisiä ei Itämeren alueella ole koskaan kuollut sinilevämyrkytykseen, mutta kylläkin koti- ja lemmikkieläimiä. Koira voi saada tappavan annoksen sinilevämyrkkyä pelkästään nuolemalla turkkiaan uituaan sinileväisessä vedessä.<br /> <br /> Kuva: Sinileviä mikroskoopin kautta katsottuna. / S Hällfors ja H. Viljamaa<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Nodulariini]]<br /> *[[Sinilevät]]<br /> *[[Sinileväkukinta]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Ruskolevät]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sinilev%C3%A4myrkyt&diff=490391 2014-11-28T11:09:56Z

<p>Hahponen: Siirretty muokattuna Itämeriportaalista.</p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Sinilevien tuottamia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muille eliöille.}}<br /> [[Tiedosto:sinilevamyrkyt.jpg|right]]<br /> Sinilevistä eli syanobakteereista osa tuottaa yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muille eliöille.<br /> <br /> ''Nodularia spumigena'' -sinilevä muodostaa kesäisin [[Itämeri|Itämerellä]] laajoja pintaesiintymiä, jotka on tutkittaessa aina todettu myrkyllisiksi. Levän tuottama nodulariini on maksamyrkky ja syöpävaarallinen yhdiste. Nodulariinia voi kertyä kampeloiden maksoihin ja sinisimpukoihin. Runsasta kampelan maksan syöntiä tulisikin välttää. Lohessa ja silakassa ei ole todettu kohonneita levämyrkkypitoisuuksia.<br /> <br /> Itämeren kukinnoissa esiintyy yleisesti myös ''Aphanizomenon flos-aquae'' –sinilevää. Lajin tuottamia hermomyrkkyjä, PSP (Paralytic Shellfish Poisoning) ja anatoksiineja, ei ole toistaiseksi havaittu Itämerellä.<br /> <br /> Itämeren rannikkoalueilla esiintyy ajoittain myös Anabaena, Microcystis –ja Plankthothrix –sinilevien kukintoja. Microcystis – ja Plankthothrix –kukintojen myrkyllisyyttä Itämeressä ei ole tutkittu. Makeissa vesissä molemmat lajit voivat tuottaa maksamyrkkyjä (mikrokystiinejä) ja Plankthothrix myös hermomyrkkyjä (anatoksiineja).<br /> <br /> Itämeren Anabaena-suvun lajeja sisältävissä kukinnoissa on todettu kohonneita maksamyrkkypitoisuuksia (mikrokystiinit). Makeissa vesissä tämä suku voi tuottaa sekä hermo- että maksamyrkkyjä (anatoksiineja ja mikrokystiinejä).<br /> <br /> Uiminen runsassinileväisessä vedessä ja pärskeet voivat aiheuttaa allergia- ja myrkytysoireita, kuten silmien ja huulten kirvelyä, rakkuloita, nuhaista oloa, lihaskipuja tai pahoinvointia.<br /> <br /> Sinileväistä vettä ei saa käyttää pesu- tai löylyvetenä eikä syötävien vihannesten kasteluun. Sinilevämyrkky ei häviä vedestä keittämällä. Lapsia tai kotieläimiä ei saa päästää rannalle voimakkaan kukinnan aikana.<br /> <br /> Ihmisiä ei Itämeren alueella ole koskaan kuollut sinilevämyrkytykseen, mutta kylläkin koti- ja lemmikkieläimiä. Koira voi saada tappavan annoksen sinilevämyrkkyä pelkästään nuolemalla turkkiaan uituaan sinileväisessä vedessä.<br /> <br /> Kuva: Sinileviä mikroskoopin kautta katsottuna. / S Hällfors ja H. Viljamaa<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Nodulariini]]<br /> *[[Sinilevät]]<br /> *[[Sinileväkukinta]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Ruskolevät]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Sinilevamyrkyt.jpg&diff=490390 2014-11-28T11:05:02Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sinilev%C3%A4kukinta&diff=490389 2014-11-28T11:03:00Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Sinilevien massaesiintymä.}}<br /> <br /> [[Sinilevät|Sinilevien]] eli syanobakteerien massaesiintymää kutsutaan sinileväkukinnaksi. Veden lämmetessä keskikesällä alkaa korkeita lämpötiloja suosivien sinilevien määrä kasvaa.<br /> <br /> Sinilevillä on vahvoja kilpailuetuja muihin leviin nähden. Osa niistä pystyy sitomaan veteen liuennutta typpikaasua. Veden korkea fosfaattifosforipitoisuus suosii erityisesti sinileväkukintojen syntyä. Monet sinilevälajit saavat lisääntyä laiduntajien juurikaan häiritsemättä.<br /> <br /> Laajoja massaesiintymiä [[Itämeri|Itämeressä]] muodostavat lähinnä kaksi sinilevälajia: ''Aphanizomenon flos-aquae'' ja ''Nodularia spumigena''. Kukinnoissa on usein mukana myös <br /> ''Anabaena lemmermannii'' –sinilevää, mutta sen määrä on vähäisempi.<br /> <br /> ''Aphanizomenon'' -sinilevän ei ole havaittu tuottavan Itämeressä myrkkyjä. Sensijaan ''Nodularia spumigena'' -sinilevän muodostamat kukinnat ovat aina testattaessa osoittautuneet myrkyllisiksi. Myös Anabaena-suvun lajeja sisältävissä kukinnoissa on todettu kohonneita myrkkypitoisuuksia.<br /> <br /> Koska sinileväsolut sisältävät kaasurakkuloita, solunsisäisiä kellukkeita, sinileväkukinnat nousevat tyynellä säällä pintaan raparperikiisseliä muistuttavaksi kellertävänvihreäksi massaksi.<br /> <br /> Itämeren rannikkoalueilla esiintyy ajoittain myös Anabaena-, Microcystis –ja Plankthothrix –sinilevien kukintoja.<br /> <br /> Rantaan ajautunut sinilevämassa näyttää vihreältä, sinivihreältä tai turkoosilta maalilta ja voi haista. / J-M.Leppänen ja Teemu Valo<br /> <br /> Ylempi kuva: Avomeren sinileväkukintoja laivalta kuvattuna.<br /> Alempi kuva: Rannalle ajautunutta sinilevämassaa. / J-M.Leppänen<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Leväkukinta]]<br /> *[[Sinilevät]]<br /> *[[Sinilevämyrkyt]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sinilev%C3%A4kukinta&diff=490388 2014-11-28T11:02:23Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Yksi eläinplanktonin pääryhmistä}}<br /> [[Tiedosto:sinilevakukinta1.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:sinilevakukinta2.jpg|right]]<br /> [[Sinilevät|Sinilevien]] eli syanobakteerien massaesiintymää kutsutaan sinileväkukinnaksi. Veden lämmetessä keskikesällä alkaa korkeita lämpötiloja suosivien sinilevien määrä kasvaa.<br /> <br /> Sinilevillä on vahvoja kilpailuetuja muihin leviin nähden. Osa niistä pystyy sitomaan veteen liuennutta typpikaasua. Veden korkea fosfaattifosforipitoisuus suosii erityisesti sinileväkukintojen syntyä. Monet sinilevälajit saavat lisääntyä laiduntajien juurikaan häiritsemättä.<br /> <br /> Laajoja massaesiintymiä [[Itämeri|Itämeressä]] muodostavat lähinnä kaksi sinilevälajia: ''Aphanizomenon flos-aquae'' ja ''Nodularia spumigena''. Kukinnoissa on usein mukana myös <br /> ''Anabaena lemmermannii'' –sinilevää, mutta sen määrä on vähäisempi.<br /> <br /> ''Aphanizomenon'' -sinilevän ei ole havaittu tuottavan Itämeressä myrkkyjä. Sensijaan ''Nodularia spumigena'' -sinilevän muodostamat kukinnat ovat aina testattaessa osoittautuneet myrkyllisiksi. Myös Anabaena-suvun lajeja sisältävissä kukinnoissa on todettu kohonneita myrkkypitoisuuksia.<br /> <br /> Koska sinileväsolut sisältävät kaasurakkuloita, solunsisäisiä kellukkeita, sinileväkukinnat nousevat tyynellä säällä pintaan raparperikiisseliä muistuttavaksi kellertävänvihreäksi massaksi.<br /> <br /> Itämeren rannikkoalueilla esiintyy ajoittain myös Anabaena-, Microcystis –ja Plankthothrix –sinilevien kukintoja.<br /> <br /> Rantaan ajautunut sinilevämassa näyttää vihreältä, sinivihreältä tai turkoosilta maalilta ja voi haista. / J-M.Leppänen ja Teemu Valo<br /> <br /> Ylempi kuva: Avomeren sinileväkukintoja laivalta kuvattuna.<br /> Alempi kuva: Rannalle ajautunutta sinilevämassaa. / J-M.Leppänen<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Leväkukinta]]<br /> *[[Sinilevät]]<br /> *[[Sinilevämyrkyt]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Sinilevakukinta2.jpg&diff=490387 2014-11-28T11:00:47Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Sinilevakukinta1.jpg&diff=490386 2014-11-28T11:00:18Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sinilev%C3%A4kukinta&diff=490385 2014-11-28T10:57:31Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Yksi eläinplanktonin pääryhmistä}}<br /> <br /> [[Sinilevät|Sinilevien]] eli syanobakteerien massaesiintymää kutsutaan sinileväkukinnaksi. Veden lämmetessä keskikesällä alkaa korkeita lämpötiloja suosivien sinilevien määrä kasvaa.<br /> <br /> Sinilevillä on vahvoja kilpailuetuja muihin leviin nähden. Osa niistä pystyy sitomaan veteen liuennutta typpikaasua. Veden korkea fosfaattifosforipitoisuus suosii erityisesti sinileväkukintojen syntyä. Monet sinilevälajit saavat lisääntyä laiduntajien juurikaan häiritsemättä.<br /> <br /> Laajoja massaesiintymiä [[Itämeri|Itämeressä]] muodostavat lähinnä kaksi sinilevälajia: ''Aphanizomenon flos-aquae'' ja ''Nodularia spumigena''. Kukinnoissa on usein mukana myös <br /> ''Anabaena lemmermannii'' –sinilevää, mutta sen määrä on vähäisempi.<br /> <br /> ''Aphanizomenon'' -sinilevän ei ole havaittu tuottavan Itämeressä myrkkyjä. Sensijaan ''Nodularia spumigena'' -sinilevän muodostamat kukinnat ovat aina testattaessa osoittautuneet myrkyllisiksi. Myös Anabaena-suvun lajeja sisältävissä kukinnoissa on todettu kohonneita myrkkypitoisuuksia.<br /> <br /> Koska sinileväsolut sisältävät kaasurakkuloita, solunsisäisiä kellukkeita, sinileväkukinnat nousevat tyynellä säällä pintaan raparperikiisseliä muistuttavaksi kellertävänvihreäksi massaksi.<br /> <br /> Itämeren rannikkoalueilla esiintyy ajoittain myös Anabaena-, Microcystis –ja Plankthothrix –sinilevien kukintoja.<br /> <br /> Rantaan ajautunut sinilevämassa näyttää vihreältä, sinivihreältä tai turkoosilta maalilta ja voi haista.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Leväkukinta]]<br /> *[[Sinilevät]]<br /> *[[Sinilevämyrkyt]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sinilev%C3%A4kukinta&diff=490384 2014-11-28T10:57:11Z

<p>Hahponen: Siirretty muokattuna Itämeriportaalista.</p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Yksi eläinplanktonin pääryhmistä}}<br /> <br /> [[Sinilevät|Sinilevien]] eli syanobakteerien massaesiintymää kutsutaan sinileväkukinnaksi. Veden lämmetessä keskikesällä alkaa korkeita lämpötiloja suosivien sinilevien määrä kasvaa.<br /> <br /> Sinilevillä on vahvoja kilpailuetuja muihin leviin nähden. Osa niistä pystyy sitomaan veteen liuennutta typpikaasua. Veden korkea fosfaattifosforipitoisuus suosii erityisesti sinileväkukintojen syntyä. Monet sinilevälajit saavat lisääntyä laiduntajien juurikaan häiritsemättä.<br /> <br /> Laajoja massaesiintymiä [[Itämeri|Itämeressä]] muodostavat lähinnä kaksi sinilevälajia: ''Aphanizomenon flos-aquae'' ja ''Nodularia spumigena''. Kukinnoissa on usein mukana myös <br /> ''Anabaena lemmermannii'' –sinilevää, mutta sen määrä on vähäisempi.<br /> <br /> ''Aphanizomenon'' -sinilevän ei ole havaittu tuottavan Itämeressä myrkkyjä. Sensijaan ''Nodularia spumigena'' -sinilevän muodostamat kukinnat ovat aina testattaessa osoittautuneet myrkyllisiksi. Myös Anabaena-suvun lajeja sisältävissä kukinnoissa on todettu kohonneita myrkkypitoisuuksia.<br /> <br /> Koska sinileväsolut sisältävät kaasurakkuloita, solunsisäisiä kellukkeita, sinileväkukinnat nousevat tyynellä säällä pintaan raparperikiisseliä muistuttavaksi kellertävänvihreäksi massaksi.<br /> <br /> Itämeren rannikkoalueilla esiintyy ajoittain myös Anabaena-, Microcystis –ja Plankthothrix –sinilevien kukintoja.<br /> <br /> Rantaan ajautunut sinilevämassa näyttää vihreältä, sinivihreältä tai turkoosilta maalilta ja voi haista.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Leväkukinta]]<br /> *[[Sinilevä]]<br /> *[[Sinilevämyrkyt]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=It%C3%A4meren_allas&diff=490383 2014-11-28T10:53:37Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Mannerlaatan painanne, johon meremme syntyi.}}<br /> [[Tiedosto:itamerenallas.jpg|right]]<br /> <br /> Meremme sijaitsee Euraasian mannerlaatalla Fennoskandian eli Baltian kilvellä.<br /> <br /> Ikiaikaiseen, miljardeja vuosia vanhaan, peruskallioon syntyi painanne, Itämeren allas, noin 1 200 miljoonaa vuotta sitten.<br /> <br /> Nykyisten jokien kulkusuunnista voi päätellä, että muinaiset joetkin ovat virranneet altaan keskustaan.<br /> <br /> Vasta viimeisen jääkauden mahtava mannerjää ruhjoi Itämeren altaan nykyiseen muotoonsa.<br /> <br /> Kuva: Suomenlahden pohjoisrannan peruskalliota / E. Rantajärvi<br /> <br /> == Katso myös == <br /> *[[Itämeren vaiheet]]<br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=It%C3%A4meren_allas&diff=490382 2014-11-28T10:52:43Z

<p>Hahponen: Siirretty muokattuna Itämeriportaalista.</p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Mannerlaatan painanne, johon meremme syntyi.}}<br /> [[Tiedosto:itamerenallas.jpg|right]]<br /> <br /> Meremme sijaitsee Euraasian mannerlaatalla Fennoskandian eli Baltian kilvellä.<br /> <br /> Ikiaikaiseen, miljardeja vuosia vanhaan, peruskallioon syntyi painanne, Itämeren allas, noin 1 200 miljoonaa vuotta sitten.<br /> <br /> Nykyisten jokien kulkusuunnista voi päätellä, että muinaiset joetkin ovat virranneet altaan keskustaan.<br /> <br /> Vasta viimeisen jääkauden mahtava mannerjää ruhjoi Itämeren altaan nykyiseen muotoonsa.<br /> <br /> == Katso myös == <br /> *[[Itämeren vaiheet]]<br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Itamerenallas.jpg&diff=490381 2014-11-28T10:50:59Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ekosysteemi&diff=490380 2014-11-28T10:49:02Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Eliöiden ja niiden ympäristön muodostama kokonaisuus.}}<br /> [[Tiedosto:ekosysteemi.jpg|right]]<br /> <br /> Luonnon olosuhteiltaan ”yhtenäisellä” alueella elävien eliöiden (eliöyhteisö) ja niiden ympäristön muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta kutsutaan ekosysteemiksi.<br /> <br /> [[Itämeri|Itämerta]] voidaan käsitellä yhtenä suurena murtovesiekosysteeminä tai useina eri osaekosysteemeinä.<br /> <br /> Itämeren osaekosysteemit eivät ole toisistaan erillisiä vaan niiden välillä tapahtuu vuorovaikutusta; veden virtaus kujettaa jatkuvasti mukanaan erilaisia aineita ja eliöitä ekosysteemien välillä.<br /> <br /> Itämeren ekosysteemit voidaan jakaa vaikkapa rannikon ([[litoraali]]) ja vapaan veden ([[ulappa|ulapan]], pelagiaali) ja [[Pohja (Eliöyhteisö)|pohjan]] (benthos) ekosysteemeihin.<br /> <br /> Kuva: Näkymä rannikon (yllä) ja pohjan (alla) ekosysteemeihin. / J-M. Leppänen ja Ari O.Laine<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Plankton]]<br /> *[[Pohjaeläimet]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekosysteemi Ekosysteemi] (Wikipedia) <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ekosysteemi&diff=490379 2014-11-28T10:48:35Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Eliöiden ja niiden ympäristön muodostama kokonaisuus.}}<br /> [[Tiedosto:ekosysteemi.jpg|right]]<br /> <br /> Luonnon olosuhteiltaan ”yhtenäisellä” alueella elävien eliöiden (eliöyhteisö) ja niiden ympäristön muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta kutsutaan ekosysteemiksi.<br /> <br /> [[Itämeri|Itämerta]] voidaan käsitellä yhtenä suurena murtovesiekosysteeminä tai useina eri osaekosysteemeinä.<br /> <br /> Itämeren osaekosysteemit eivät ole toisistaan erillisiä vaan niiden välillä tapahtuu vuorovaikutusta; veden virtaus kujettaa jatkuvasti mukanaan erilaisia aineita ja eliöitä ekosysteemien välillä.<br /> <br /> Itämeren ekosysteemit voidaan jakaa vaikkapa rannikon ([[litoraali]]) ja vapaan veden ([[ulappa|ulapan]], pelagiaali) ja [[Pohja (Eliöyhteisö)|pohjan]] (benthos) ekosysteemeihin.<br /> <br /> Kuva: Näkymä rannikon (yllä) ja pohjan (alla) ekosysteemeihin. / J-M. Leppänen ja Ari O.Laine<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Plankton]]<br /> *[[Pohjaeläimet]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/EkosysteemiEkosysteemi] (Wikipedia) <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ekosysteemi&diff=490378 2014-11-28T10:47:48Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Eliöiden ja niiden ympäristön muodostama kokonaisuus.}}<br /> [[Tiedosto:ekosysteemi.jpg|right]]<br /> <br /> Luonnon olosuhteiltaan ”yhtenäisellä” alueella elävien eliöiden (eliöyhteisö) ja niiden ympäristön muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta kutsutaan ekosysteemiksi.<br /> <br /> [[Itämeri|Itämerta]] voidaan käsitellä yhtenä suurena murtovesiekosysteeminä tai useina eri osaekosysteemeinä.<br /> <br /> Itämeren osaekosysteemit eivät ole toisistaan erillisiä vaan niiden välillä tapahtuu vuorovaikutusta; veden virtaus kujettaa jatkuvasti mukanaan erilaisia aineita ja eliöitä ekosysteemien välillä.<br /> <br /> Itämeren ekosysteemit voidaan jakaa vaikkapa rannikon ([[litoraali]]) ja vapaan veden ([[ulappa|ulapan]], pelagiaali) ja [[pohja|pohjan]] (benthos) ekosysteemeihin.<br /> <br /> Kuva: Näkymä rannikon (yllä) ja pohjan (alla) ekosysteemeihin. / J-M. Leppänen ja Ari O.Laine<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Plankton]]<br /> *[[Pohjaeläimet]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/EkosysteemiEkosysteemi] (Wikipedia) <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ekosysteemi&diff=490377 2014-11-28T10:47:22Z

<p>Hahponen: Siirretty muokattuna Itämeriportaalista.</p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Eliöiden ja niiden ympäristön muodostama kokonaisuus.}}<br /> [[Tiedosto:ekosysteemi.jpg|right]]<br /> <br /> Luonnon olosuhteiltaan ”yhtenäisellä” alueella elävien eliöiden (eliöyhteisö) ja niiden ympäristön muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta kutsutaan ekosysteemiksi.<br /> <br /> [[Itämeri|Itämerta]] voidaan käsitellä yhtenä suurena murtovesiekosysteeminä tai useina eri osaekosysteemeinä.<br /> <br /> Itämeren osaekosysteemit eivät ole toisistaan erillisiä vaan niiden välillä tapahtuu vuorovaikutusta; veden virtaus kujettaa jatkuvasti mukanaan erilaisia aineita ja eliöitä ekosysteemien välillä.<br /> <br /> Itämeren ekosysteemit voidaan jakaa vaikkapa [[rannikko|rannikon]] (litoraali) ja vapaan veden ([[ulappa|ulapan]], pelagiaali) ja [[pohja|pohjan]] (benthos) ekosysteemeihin.<br /> <br /> Kuva: Näkymä rannikon (yllä) ja pohjan (alla) ekosysteemeihin. / J-M. Leppänen ja Ari O.Laine<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Plankton]]<br /> *[[Pohjaeläimet]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/EkosysteemiEkosysteemi] (Wikipedia) <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Ekosysteemi.jpg&diff=490376 2014-11-28T10:42:51Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskivesi&diff=490375 2014-11-28T10:25:14Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Vedenkorkeuden pitkäaikainen keskiarvo.}}<br /> __NOTOC__<br /> [[Tiedosto:keskivesi.jpg|right]]<br /> Suomen rannikoilla keskivesi muuttuu maan suhteen: valtameren pinnan nousun, maankohoamisen ja [[Itämeri|Itämeren]] kokonaisvesimäärän vaihtelun vaikutuksesta.<br /> <br /> Ns. teoreettinen keskivesi vastaa vedenkorkeuden pitkäaikaisen keskiarvon odotusarvoa. Ilmatieteen laitos vahvistaa arvon.<br /> <br /> Vedenkorkeusarvot ilmoitetaan yleisimmin suhteessa teoreettiseen keskiveteen.<br /> <br /> Kuva: Vedenkorkeuden pitkäaikainen odotettavissa oleva keskiarvo./ Milla Johansson.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Korkeusjärjestelmät]]<br /> *[[Maankohoaminen]]<br /> *[[Mareografi]]<br /> *[[Vedenkorkeus]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> * [http://ilmatieteenlaitos.fi/keskivesitaulukot Teoreettinen keskivesi (MW) ja geodeettiset korkeusjärjestelmät Suomessa] (Ilmatieteen laitos)<br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suolavesipulssi&diff=490374 2014-11-28T10:24:35Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Pohjanmeren veden voimakas sisäänvirtaus ltämereen.}}<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssi.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssinkulku1.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssinkulku2.jpg|right]]<br /> <br /> Pohjanmeren pitkäkestoiset länsimyrskyt ja [[Itämeri|Itämeren]] matala vedenkorkeus edeltävät suolavesipulssin tuloa. Olosuhteet suolavesipulssille ovat otollisimmat talvella.<br /> <br /> Pohjanmereltä aika ajoin työntyvä suolavesipulssi etenee pitkin Itämeren pohjia altaasta toiseen. Suolavesipulssin aikana Itämereen työntyy lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200-300 km3 runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä. Pulssin voimakkuuteen ja merkitykseen vaikuttavat sisään virranneen veden määrä ja suolaisuus.<br /> <br /> Vähäsuolaista pintavettä virtaa jatkuvasti ulos Itämerestä. Varsinaisella Itämerellä on pysyvä suolaisuuden harppauskerros eli [[halokliini]], mutta [[Suomenlahti|Suomenlahden]] länsiosissa halokliini on nykyisellään häilyvä ja heilahteleva. (kuva1)<br /> <br /> Suolavesipulssin edetessä pitkin Itämeren pohjia runsassuolaista vettä sekoittuu myös ylempiin vesikerroksiin. (kuvat 2,3)<br /> <br /> Voimakas suolavesipulssi syrjäyttää Itämeren syvänteiden vähähappisen ja ravinteikkaan veden. Vanha syvävesi työntyy edelleen Suomenlahdelle ja vahvistaa siellä halokliinia. (kuva 4)<br /> <br /> Suolavesipulssien tulo on epäsäännöllistä. Vuoteen 1976 asti pulsseja tuli melko tiheästi. Sitten seurasi 16 vuoden tauko ennen kuin uutta Pohjanmeren runsassuolaista vettä työntyi jälleen Itämeren syvänteisiin.<br /> <br /> Vuoden 1993 suolavesipulssi jatkopulsseineen paransi hetkellisesti Itämeren syvänteiden happitilannetta. Samalla suolaisuuden harppauskerros kohosi, jolloin kerrostuneisuus voimistui myös Suomenlahden syvissä osissa.<br /> <br /> Myös tammikuussa 2003 Itämereen työntyi suolavesipulssi.<br /> <br /> Alin kuva: Itämereen tulleiden suolavesipulssien voimakkuus. / Mäthäus and Schinke<br /> <br /> [[Tiedosto:suolavesipulssi_aikajana.jpg|right]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Halokliini]]<br /> *[[Itämeren kerrostuneisuus]]<br /> *[[Vedenvaihto]]<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Ruskolevät]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suolavesipulssi&diff=490373 2014-11-28T10:22:52Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Pohjanmeren veden voimakas sisäänvirtaus ltämereen.}}<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssi.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssinkulku1.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssinkulku2.jpg|right]]<br /> <br /> Pohjanmeren pitkäkestoiset länsimyrskyt ja [[Itämeri|Itämeren]] matala vedenkorkeus edeltävät suolavesipulssin tuloa. Olosuhteet suolavesipulssille ovat otollisimmat talvella.<br /> <br /> Pohjanmereltä aika ajoin työntyvä suolavesipulssi etenee pitkin Itämeren pohjia altaasta toiseen. Suolavesipulssin aikana Itämereen työntyy lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200-300 km3 runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä. Pulssin voimakkuuteen ja merkitykseen vaikuttavat sisään virranneen veden määrä ja suolaisuus.<br /> <br /> Vähäsuolaista pintavettä virtaa jatkuvasti ulos Itämerestä. Varsinaisella Itämerellä on pysyvä suolaisuuden harppauskerros eli [[halokliini]], mutta [[Suomenlahti|Suomenlahden]] länsiosissa halokliini on nykyisellään häilyvä ja heilahteleva. (kuva1)<br /> <br /> Suolavesipulssin edetessä pitkin Itämeren pohjia runsassuolaista vettä sekoittuu myös ylempiin vesikerroksiin. (kuvat 2,3)<br /> <br /> Voimakas suolavesipulssi syrjäyttää Itämeren syvänteiden vähähappisen ja ravinteikkaan veden. Vanha syvävesi työntyy edelleen Suomenlahdelle ja vahvistaa siellä halokliinia. (kuva 4)<br /> <br /> Suolavesipulssien tulo on epäsäännöllistä. Vuoteen 1976 asti pulsseja tuli melko tiheästi. Sitten seurasi 16 vuoden tauko ennen kuin uutta Pohjanmeren runsassuolaista vettä työntyi jälleen Itämeren syvänteisiin.<br /> <br /> Vuoden 1993 suolavesipulssi jatkopulsseineen paransi hetkellisesti Itämeren syvänteiden happitilannetta. Samalla suolaisuuden harppauskerros kohosi, jolloin kerrostuneisuus voimistui myös Suomenlahden syvissä osissa.<br /> <br /> Myös tammikuussa 2003 Itämereen työntyi suolavesipulssi.<br /> <br /> Kuva alla: Itämereen tulleiden suolavesipulssien voimakkuus.<br /> <br /> [[Tiedosto:suolavesipulssi_aikajana.jpg]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Halokliini]]<br /> *[[Itämeren kerrostuneisuus]]<br /> *[[Vedenvaihto]]<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Ruskolevät]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suolavesipulssi&diff=490372 2014-11-28T10:22:34Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Pohjanmeren veden voimakas sisäänvirtaus ltämereen.}}<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssi.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssinkulku1.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssinkulku2.jpg|right]]<br /> <br /> Pohjanmeren pitkäkestoiset länsimyrskyt ja [[Itämeri|Itämeren]] matala vedenkorkeus edeltävät suolavesipulssin tuloa. Olosuhteet suolavesipulssille ovat otollisimmat talvella.<br /> <br /> Pohjanmereltä aika ajoin työntyvä suolavesipulssi etenee pitkin Itämeren pohjia altaasta toiseen. Suolavesipulssin aikana Itämereen työntyy lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200-300 km3 runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä. Pulssin voimakkuuteen ja merkitykseen vaikuttavat sisään virranneen veden määrä ja suolaisuus.<br /> <br /> Vähäsuolaista pintavettä virtaa jatkuvasti ulos Itämerestä. Varsinaisella Itämerellä on pysyvä suolaisuuden harppauskerros eli [[halokliini]], mutta [[Suomenlahti|Suomenlahden]] länsiosissa halokliini on nykyisellään häilyvä ja heilahteleva. (kuva1)<br /> <br /> Suolavesipulssin edetessä pitkin Itämeren pohjia runsassuolaista vettä sekoittuu myös ylempiin vesikerroksiin. (kuvat 2,3)<br /> <br /> Voimakas suolavesipulssi syrjäyttää Itämeren syvänteiden vähähappisen ja ravinteikkaan veden. Vanha syvävesi työntyy edelleen Suomenlahdelle ja vahvistaa siellä halokliinia. (kuva 4)<br /> <br /> Suolavesipulssien tulo on epäsäännöllistä. Vuoteen 1976 asti pulsseja tuli melko tiheästi. Sitten seurasi 16 vuoden tauko ennen kuin uutta Pohjanmeren runsassuolaista vettä työntyi jälleen Itämeren syvänteisiin.<br /> <br /> Vuoden 1993 suolavesipulssi jatkopulsseineen paransi hetkellisesti Itämeren syvänteiden happitilannetta. Samalla suolaisuuden harppauskerros kohosi, jolloin kerrostuneisuus voimistui myös Suomenlahden syvissä osissa.<br /> <br /> Myös tammikuussa 2003 Itämereen työntyi suolavesipulssi.<br /> <br /> Kuva alla: Itämereen tulleiden suolavesipulssien voimakkuus.<br /> <br /> [[Tiedosto:suolavesipulssi_aikajana.jpg]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Halokliini]]<br /> *[[Itämeren kerrostuneisuus]]<br /> *[[Vedenvaihto]]<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Ruskolevät]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suolavesipulssi&diff=490371 2014-11-28T10:21:36Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Pohjanmeren veden voimakas sisäänvirtaus ltämereen.}}<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssi.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssinkulku1.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssinkulku2.jpg|right]]<br /> [[Tiedosto:suolavesipulssi_aikajana.jpg|right]]<br /> <br /> Pohjanmeren pitkäkestoiset länsimyrskyt ja [[Itämeri|Itämeren]] matala vedenkorkeus edeltävät suolavesipulssin tuloa. Olosuhteet suolavesipulssille ovat otollisimmat talvella.<br /> <br /> Pohjanmereltä aika ajoin työntyvä suolavesipulssi etenee pitkin Itämeren pohjia altaasta toiseen. Suolavesipulssin aikana Itämereen työntyy lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200-300 km3 runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä. Pulssin voimakkuuteen ja merkitykseen vaikuttavat sisään virranneen veden määrä ja suolaisuus.<br /> <br /> Vähäsuolaista pintavettä virtaa jatkuvasti ulos Itämerestä. Varsinaisella Itämerellä on pysyvä suolaisuuden harppauskerros eli [[halokliini]], mutta [[Suomenlahti|Suomenlahden]] länsiosissa halokliini on nykyisellään häilyvä ja heilahteleva. (kuva1)<br /> <br /> Suolavesipulssin edetessä pitkin Itämeren pohjia runsassuolaista vettä sekoittuu myös ylempiin vesikerroksiin. (kuvat 2,3)<br /> <br /> Voimakas suolavesipulssi syrjäyttää Itämeren syvänteiden vähähappisen ja ravinteikkaan veden. Vanha syvävesi työntyy edelleen Suomenlahdelle ja vahvistaa siellä halokliinia. (kuva 4)<br /> <br /> Suolavesipulssien tulo on epäsäännöllistä. Vuoteen 1976 asti pulsseja tuli melko tiheästi. Sitten seurasi 16 vuoden tauko ennen kuin uutta Pohjanmeren runsassuolaista vettä työntyi jälleen Itämeren syvänteisiin.<br /> <br /> Vuoden 1993 suolavesipulssi jatkopulsseineen paransi hetkellisesti Itämeren syvänteiden happitilannetta. Samalla suolaisuuden harppauskerros kohosi, jolloin kerrostuneisuus voimistui myös Suomenlahden syvissä osissa.<br /> <br /> Myös tammikuussa 2003 Itämereen työntyi suolavesipulssi.<br /> <br /> Kuvat: Eija Rantajärvi<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Halokliini]]<br /> *[[Itämeren kerrostuneisuus]]<br /> *[[Vedenvaihto]]<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Ruskolevät]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Suolavesipulssi_aikajana.jpg&diff=490370 2014-11-28T10:19:29Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Suolavesipulssinkulku2.jpg&diff=490369 2014-11-28T10:19:13Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Suolavesipulssinkulku1.jpg&diff=490368 2014-11-28T10:18:49Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=%C3%84yri%C3%A4isplankton&diff=490367 2014-11-28T10:10:56Z

<p>Hahponen: </p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Yksi eläinplanktonin pääryhmistä}}<br /> [[Tiedosto:ayriaiselainplankton.jpg|right]]<br /> <br /> Äyriäiseläinplanktoniin (Crustacea ; 200 µm-1 cm) kuuluvat [[vesikirput]] (Cladocera) ja [[hankajalkaiset]] (Copepoda). Äyriäiset muodostavat eläinplanktonin suurimman ja tärkeimmän ryhmän.<br /> <br /> [[Itämeri|Itämeren]] yleisimmät vesikirppulajit ovat pienikokoisia: ''Bosmina longispina maritima'', ''Evadne nordmanni'' ja ''Pleopsis polyphemoides''. Tulokaslaji [[petovesikirppu]] Cercopagis on poikkeuksellisen kookas.<br /> <br /> Useimmat vesikirput ovat makeanveden lajeja ja niitä esiintyykin eniten rannikkovesissä.<br /> <br /> Vesikirput lisääntyvät pääasiassa suvuttomasti. Syksyisin esiintyy myös koiraita, jolloin suvullinen lisääntyminen on mahdollista. Tällöin synytyvät talvehtimiskykyiset lepovaiheet.<br /> <br /> Vesikirpuilla ei ole varsinaisia muodonvaihdosta: munasta kuoriutuneet nuoruusvaiheet ovat aikuisten kaltaisia.<br /> <br /> Pohjoisen Itämeren tärkein hankajalkaisryhmä ovat keijuhankajalkaiset (Calanoida). Tähän ryhmään kuuluvat rannikkoalueella viihtyvistä lajeista ''Eurytemora affinis'' ja ''Acartia bifilosa'' sekä suolaisemmassa viihtyvät ''Temora longicornis'', ''Pseudocalanus elongatus'', ''Limnocalanus macrurus'' ja ''Centropages hamatus''. Suurimmat hankajalkaisista voidaan erottaa vesinäytteessä paljain silmin.<br /> <br /> Hankajalkaiset kehittyvät muodonvaihdosten kautta. Välivaiheesta toiseen siirryttäessä ne luovat kuorensa. Varhaisen nuoruusvaiheet eroavat ulkonäöltään huomattavasti aikuisesta eläimestä, mutta myöhäisvaiheet muistuttavat jo sukukypsää yksilöä.<br /> <br /> Kuva: Itämeren äyriäiseläinplanktonia: yllä vesikirppuja, alla hankajalkainen. / Soili Saesmaa ja Marja Koski<br /> <br /> <br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Eläinplankton]]<br /> *[[Lepomuoto]]<br /> *[[Petovesikirppu]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Eläinplankton]]</div>

Hahponen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=%C3%84yri%C3%A4isplankton&diff=490366 2014-11-28T10:09:47Z

<p>Hahponen: Siirretty muokattuna Itämeriportaalista.</p> <hr /> <div>{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Yksi eläinplanktonin pääryhmistä}}<br /> [[Tiedosto:ayriaiselainplankton.jpg|right]]<br /> <br /> Äyriäiseläinplanktoniin (Crustacea ; 200 µm-1 cm) kuuluvat [[vesikirput]] (Cladocera) ja [[hankajalkaiset]] (Copepoda). Äyriäiset muodostavat eläinplanktonin suurimman ja tärkeimmän ryhmän.<br /> <br /> [[Itämeri|Itämeren]] yleisimmät vesikirppulajit ovat pienikokoisia: ''Bosmina longispina maritima'', ''Evadne nordmanni'' ja ''Pleopsis polyphemoides''. Tulokaslaji [[petovesikirppu]] Cercopagis on poikkeuksellisen kookas.<br /> <br /> Useimmat vesikirput ovat makeanveden lajeja ja niitä esiintyykin eniten rannikkovesissä.<br /> <br /> Vesikirput lisääntyvät pääasiassa suvuttomasti. Syksyisin esiintyy myös koiraita, jolloin suvullinen lisääntyminen on mahdollista. Tällöin synytyvät talvehtimiskykyiset lepovaiheet.<br /> <br /> Vesikirpuilla ei ole varsinaisia muodonvaihdosta: munasta kuoriutuneet nuoruusvaiheet ovat aikuisten kaltaisia.<br /> <br /> Pohjoisen Itämeren tärkein hankajalkaisryhmä ovat keijuhankajalkaiset (Calanoida). Tähän ryhmään kuuluvat rannikkoalueella viihtyvistä lajeista ''Eurytemora affinis'' ja ''Acartia bifilosa'' sekä suolaisemmassa viihtyvät ''Temora longicornis'', ''Pseudocalanus elongatus'', ''Limnocalanus macrurus'' ja ''Centropages hamatus''. Suurimmat hankajalkaisista voidaan erottaa vesinäytteessä paljain silmin.<br /> <br /> Hankajalkaiset kehittyvät muodonvaihdosten kautta. Välivaiheesta toiseen siirryttäessä ne luovat kuorensa. Varhaisen nuoruusvaiheet eroavat ulkonäöltään huomattavasti aikuisesta eläimestä, mutta myöhäisvaiheet muistuttavat jo sukukypsää yksilöä.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Eläinplankton]]<br /> *[[Lepomuoto]]<br /> *[[Petovesikirppu]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Eläinplankton]]</div>

Hahponen